Raskausoireet

[Amha]

Tämähän se ongelma on, kun samaan aikaan toivoo että ei tule kovin pahat oireet ja että kunpa tulis, niin vois olla varmempi että asiat menee hyvään suuntaan.

Täällä ei ole kanssa vielä yökintä käynnissä, mutta ilmeisesti tiedän vihdoin mitä närästäminen tarkoittaa. Pieni ällötys myös. Ehkä kun kuudennelle viikolle päästään lähtee todelliset oireet käyntiin?

 

[Kali]

Tämähän se ongelma on, kun samaan aikaan toivoo että ei tule kovin pahat oireet ja että kunpa tulis, niin vois olla varmempi että asiat menee hyvään suuntaan.

Täällä ei ole kanssa vielä yökintä käynnissä, mutta ilmeisesti tiedän vihdoin mitä närästäminen tarkoittaa. Pieni ällötys myös. Ehkä kun kuudennelle viikolle päästään lähtee todelliset oireet käyntiin?

Mula on itse menossa 6+6 ultran mukaan tai ovulaation mukaan olisi pitänyt olla 7+4 tiedä sitten mikä oikea. Kumminkin mulla ei ole mitään oireita, joten juuri toivoisin että olisi jotain oireita kun kaikilla muilla täällä tuntuu olevan jo aiemmin ties mitä oireita. Tuntuu senkin takia ettei kaikki hyvin.

Pointtina lähinnä että nähtävästi voi olla noin 7 viikoilla ilman oireita.. Että siis vaikka oireita ei tule vielä kuudennella viikolla kaikki voi periaatteessa olla hyvin? Itse omassa tilanteessa vaan muita syitä miksen usko että kaikki hyvin. Oireettomus siis vaan mulla lisää sitä etten usko että kaikki hyvin. Mutta normaali tilanteessa olen lukenut ja mulle on sanottu että oireettomuuskin voi olla siis normaalia.

 

[Possukka97]

Mulla tänään neuvolan mukaan 6+0, merkittävin oire on, että tissit on jonkin verran arat. Alavatsassa jomotusta silloin tällöin ja heti oletan pahinta. Mutta jotenki kans tuntuu, että pitäis olla oireisempaa, että kaikki ois hyvin mutta viikko vielä varhaisultraan..

 

[Round2❤️]

Siis miten uskomattoman kamalaa, et joka toinen hetki miettii, et onkohan kaikki hyvin kuitenkaan ja onks tuolla ees mitään elämää. Tuntuu, et välillä mietin ainoastaan vaan sitä, et onks mulla edes mitään oireita.. Kosken tissejä ja mietin, et onks nämäkin jo ihan normaalit. Tosi raastavaa.

En muista, että ekassa raskaudessa nuorena olisin kauheesti mitään murehtinut. Luotin vaan kaikkeen ihan täysin. Miten ihmeessä tästä tunteesta pääsee. Haluaisin ihan kamalan pahoinvoinnin tai ihan jotain vaan, et pystyisin paremmin luottamaan, että kaikki on hyvin... Huhhh......

 

[Possukka97]

Siis miten uskomattoman kamalaa, et joka toinen hetki miettii, et onkohan kaikki hyvin kuitenkaan ja onks tuolla ees mitään elämää. Tuntuu, et välillä mietin ainoastaan vaan sitä, et onks mulla edes mitään oireita.. Kosken tissejä ja mietin, et onks nämäkin jo ihan normaalit. Tosi raastavaa.

En muista, että ekassa raskaudessa nuorena olisin kauheesti mitään murehtinut. Luotin vaan kaikkeen ihan täysin. Miten ihmeessä tästä tunteesta pääsee. Haluaisin ihan kamalan pahoinvoinnin tai ihan jotain vaan, et pystyisin paremmin luottamaan, että kaikki on hyvin... Huhhh......

Mulla on kyllä ihan samanlaisia ajatuksia. Ja esim vähän väliä pitää kokeilla, vieläkö tisseissä tuntuu jotain.. on todellakin tosi raastavaa itellä nyt ehkä ihan vähän helpottanut kun ruvennut kutsumaan tota tyypiks, niin jotenkin konkretisoituu se, että siellä joku ois. Mutta tosi nopeasti palaan takaisin siihen, ettei siellä kuitenkaan ketään oo..

 

[tyyria]

Siis miten uskomattoman kamalaa, et joka toinen hetki miettii, et onkohan kaikki hyvin kuitenkaan ja onks tuolla ees mitään elämää. Tuntuu, et välillä mietin ainoastaan vaan sitä, et onks mulla edes mitään oireita.. Kosken tissejä ja mietin, et onks nämäkin jo ihan normaalit. Tosi raastavaa.

En muista, että ekassa raskaudessa nuorena olisin kauheesti mitään murehtinut. Luotin vaan kaikkeen ihan täysin. Miten ihmeessä tästä tunteesta pääsee. Haluaisin ihan kamalan pahoinvoinnin tai ihan jotain vaan, et pystyisin paremmin luottamaan, että kaikki on hyvin... Huhhh......

Tiedän täysin fiiliksen. Tänään on ollut eka päivä tällä viikolla kun en oo oksentanut kertaakaan, ja heti on huoli, että mitä tää nyt meinaa. Vaikka tiedän tasan tarkkaan, että oireet voi vaihdella, ja että oikeesti ainoa tapa tietää alkion/sikiön voinnista on ultra. Ei auta kuin yrittää ajatella, että murehtiminen ei ainakaan helpota mitään. Helpommin sanottu kuin tehty, tiedän Mutta tää on asia, joka ei vaan oo omassa kontrollissa. Sitä on vaikea sisäistää etenkin tässä maailmanajassa, jossa korostetaan hallinnantunteen säilyttämistä tilanteessa kuin tilanteessa.

 

[Kali]

Siis miten uskomattoman kamalaa, et joka toinen hetki miettii, et onkohan kaikki hyvin kuitenkaan ja onks tuolla ees mitään elämää. Tuntuu, et välillä mietin ainoastaan vaan sitä, et onks mulla edes mitään oireita.. Kosken tissejä ja mietin, et onks nämäkin jo ihan normaalit. Tosi raastavaa.

En muista, että ekassa raskaudessa nuorena olisin kauheesti mitään murehtinut. Luotin vaan kaikkeen ihan täysin. Miten ihmeessä tästä tunteesta pääsee. Haluaisin ihan kamalan pahoinvoinnin tai ihan jotain vaan, et pystyisin paremmin luottamaan, että kaikki on hyvin... Huhhh......

Mulla ihan sama ton oireiden seuraamisen kanssa, yritän tunnustella onko mitään oireita. Ja kun ei ole ollu kohta kahteen viikkoon niin pelottaa entistä enemmän. Mulla ei kyllä loppuunmenneitä raskauksia mutta huomaan kyllä eron ekaan raskauteen jolloin en mistään huolestunut kunnes tietty vuoto alkoi.

 

[clover]

5+0. Väsyttää. Levoton olo ja selkään sattuu kun tekee toimistotöitä. Haluan syödä vain suklaata, jäätelöä ja sipsejä koko ajan, mitään muuta ei tee mieli, kaikkea järkevämpää ahdan väkisin nälkään.

 

[Uussuurperhe]

Tämähän se ongelma on, kun samaan aikaan toivoo että ei tule kovin pahat oireet ja että kunpa tulis, niin vois olla varmempi että asiat menee hyvään suuntaan.

Täällä ei ole kanssa vielä yökintä käynnissä, mutta ilmeisesti tiedän vihdoin mitä närästäminen tarkoittaa. Pieni ällötys myös. Ehkä kun kuudennelle viikolle päästään lähtee todelliset oireet käyntiin?

Ei huolta, ei tarvitse olla oireita, että kaikki on hyvin! Minulla ei ollut nuorempana mitään oireita, siis olin tehnyt negatiivisen testin kerran, ja kun oletin, että en ole raskaana porskuttelin eteenpäin, kuukautiset olivat muutenkin tosi epäsäännölliset. Kävin sitten opiskelijaterkkarilla, että pitäisikö kuukautisia käynnistää, kun ei ole ollut niitä pitkään aikaan. Terkkari kyseli ja tunnusteli vatsaa. Voi sitä ilmettä, kun hän kysyi: milloin sinulla olikaan olleet ne viimeiset kuukautiset? Hän taisi tietää heti, kohtu jo varmasti tuntui. Kehotti tekemään raskaustestin ja ottamaan sitten uudestaan yhteyttä... Ei siis ollut suunniteltu raskaus. :)

 

[Amha]

Sama 5+0 täälläkin, eilen käytin ruokatunnin päikkäreihin, tänään selkeästi tuntuu painetta rinnoissa. Lisäksi treeneissä huomaa että hengästyy aivan välittömästi, eikä pelkästään heikon kunnon takia. Nyt kun lopetin testaamisen eiliseen, tästä oireiden tarkkailusta tulee todennäköisesti vielä maanisempaa, kun ei ole mitään muutakaan mitä seurailla.

Edit, Uussuurperhe, taidat olla ajatustenlukija.

 

[O.O]

Oireet ei myöskään kerro et kaikki olis hyvin. Viimeeks monta viikkoa oli pahoinvointia vaikka oli aikoja sitten sikiön kehitys loppunut. Mulla myös 2 ekaa raskautta oli oireettomat ja vauva saatiin syliin.

 

[TiitiiU]

Mullakin vaihtelee pahoinvointi päivittäin. Edellinen raskaus meni kesken 6+2 ja siinä ei kyllä ehtinyt tämmöistä oloa tulla. Nyt ollaan 7+3. Toinen päivä parempi kuin toinen. Syöminen on kyllä hankalaa, kun ei maistu muuta kuin hedelmät ja kasvikset. Liharuuat yököttää aivan hirveästi. Puuro menee ja jugurtit, mutta kaikki missä lihaa niin hyi hitto. Jauheliha kaikista pahin. Oksensin kahdesti ku paistoin sitä ruualle kun on nuita muitakin syöjiä kuin itse Sitten tietää, että jos ei syö ja touhuaa niin uupelohan se tulee. Ihme kyllä Hesen hamppari maistui eilen hyvälle vaikka siinä jauhelihaa.

 

[KesäMasu26]

Miten muut pärjäilee olotilojensa kanssa?
Mulla menee pahoinvointi lääke maximi annostuksella ja silti on melkoista kitkuttelua. Mielialakin samalla matalalla, kun jokainen päivä tuntuu selviytymiseltä ja jos menee edellisen raskauden kaltaisesti muistelen voineeni pahoin vielä rv16...joten matkaa on.
Hajuaisti on tosi herkkänä, eikä oikein mikään hyväkään tuoksu tunnu hyvältä. Vaatteiden pesussa on siirryttävä ainakin hetkellisesti hajusteettomiin kun puhdas pyykkikin tuntuu ärsyttävältä tuoksulta. Hetki sitten laitoin väärän kasvovoiteet, sillä nyt se haisee nenään kaiken aikaa.
Hedelmiä ja erilaisia juomia mun tekisi mieli, mutta kaikesta jää lopulta suuhun sellanen karvas/kitkerä maku. Normi kotiruoka esim. Spagetti ja jauhelihankastike tuntuu sopivan parhaiten, siitä ei jää kummallista makua suuhun mutta on aika raskasta syödä vaan koko ajan hiilareita

 

[Kali]

Miten muut pärjäilee olotilojensa kanssa?
Mulla menee pahoinvointi lääke maximi annostuksella ja silti on melkoista kitkuttelua. Mielialakin samalla matalalla, kun jokainen päivä tuntuu selviytymiseltä ja jos menee edellisen raskauden kaltaisesti muistelen voineeni pahoin vielä rv16...joten matkaa on.
Hajuaisti on tosi herkkänä, eikä oikein mikään hyväkään tuoksu tunnu hyvältä. Vaatteiden pesussa on siirryttävä ainakin hetkellisesti hajusteettomiin kun puhdas pyykkikin tuntuu ärsyttävältä tuoksulta. Hetki sitten laitoin väärän kasvovoiteet, sillä nyt se haisee nenään kaiken aikaa.
Hedelmiä ja erilaisia juomia mun tekisi mieli, mutta kaikesta jää lopulta suuhun sellanen karvas/kitkerä maku. Normi kotiruoka esim. Spagetti ja jauhelihankastike tuntuu sopivan parhaiten, siitä ei jää kummallista makua suuhun mutta on aika raskasta syödä vaan koko ajan hiilareita

Helppo pärjätä kun ei ole mitään olotiloja. Muuta kuin alkaa olla masentunut olo epävarmuuden takia, juuri koska ei ole mitään oloja. Sen takia ei kyllä ole nälkäkään, vaikea syödäkkin mitään kun paha olla psyykkisesti. Toivoisin ihan että olisi joitain oireiluita ihan mitä tahansa, että uskoisi että se siellä vielä elossa jatkaa kasvuaan eikä kuollut se toinenkin....

 

[AstarteDream]

Miten muut pärjäilee olotilojensa kanssa?
Mulla menee pahoinvointi lääke maximi annostuksella ja silti on melkoista kitkuttelua. Mielialakin samalla matalalla, kun jokainen päivä tuntuu selviytymiseltä ja jos menee edellisen raskauden kaltaisesti muistelen voineeni pahoin vielä rv16...joten matkaa on.
Hajuaisti on tosi herkkänä, eikä oikein mikään hyväkään tuoksu tunnu hyvältä. Vaatteiden pesussa on siirryttävä ainakin hetkellisesti hajusteettomiin kun puhdas pyykkikin tuntuu ärsyttävältä tuoksulta. Hetki sitten laitoin väärän kasvovoiteet, sillä nyt se haisee nenään kaiken aikaa.
Hedelmiä ja erilaisia juomia mun tekisi mieli, mutta kaikesta jää lopulta suuhun sellanen karvas/kitkerä maku. Normi kotiruoka esim. Spagetti ja jauhelihankastike tuntuu sopivan parhaiten, siitä ei jää kummallista makua suuhun mutta on aika raskasta syödä vaan koko ajan hiilareita

Vaikeeta meinaa olla ruokien kanssa. Pahoinvointilääke vie pahimmat olot mutta silti meinaa ällöttää vähän kaikki Tuoksuherkkä olen muutenkin ja eilen mies avasi jonkun majoneesisalaatin joka ajoi mut pois keittiöstä.

 

[Amha]

Ei varsinaisesti pahoinvointia, mutta keho on todella varma siitä mitä se haluaa ja ei halua syödä. Kerman laittaminen mihinkään esimerkiksi on tällä hetkellä ehdoton no-no, en pysty.

Huomasin äsken hiukan ruskeaa valkovuotoa, samanlaista kun ennen menkkojen alkua. Tätä tuli myös juuri ennen kuin plussasin. Tänään ei ole mitään sen ihmeellisempiä kipuja koettu, mutta aaltoilevasti aikaisempina päivinä tuntuu myös pientä menkkajomotusta. Kyllähän se huolestuttaa, onko kaikki vielä hyvin, vaikka itselleen koettaa myös sanoa että kumpikin kuuluvat myös normiraskauden oireisiin.

 

[Possukka97]

Mullakin ollut tänään aamusta rusehtavaa vuotoa, yksi tippa pönttöön, loput pyyhkien. Nyt tuntuu ehkä lievää kipua vatsalla, ja tosi vaikea luottaa raskauden jatkumiseen. Niin surullinen olo, vaikka kuinka koittaakin ajatella, että olis normaalia. Onneks ollut päivän töissä, niin ollut vähän muuta ajateltavaa mutta koko ajan ravannu vessassa paniikissa

 

[Elmatutu]

Mulla on nyt tosiaan ollu sellanen tilanne että la-su välisenä yönä oli tullut ruokalusikallinen verta alushousuihin. Joka säikäytti mut ihan täysin. Sen jälkeen ei ole ollut muuta kuin tuota ruskeaa pyyhintä vuotoa. Vähän elättelen vielä toiveita raskauden jatkosta, mutta tiedostan samalla mitä riskejä tässä nyt on.
Ihanasti täällä on niin monella ollut se tilanne että vuodoista huolimatta on ollut sykkivät sydämet ultrassa myöhemmin havaittavissa. Siihen nojaten vaikka mun 2 keskenmenon historialla siihen on vähän hankalampi luottaa.

Järjellä yritän ajatella myös sitä että pitäisin sitä erittäin outona että jos raskaus olisi mennyt kesken niin miksi kaikki oireet olisivat samalla intensiteetillä päällä toki sekin on mahdollista. Who knows. Maanantaina ultraan.

 

[Amha]

Tuttu ajatuskulku Elmatutu, erityisesti ton toisen kappaleen osalta. Tänään alkanut oksentelu, joka äkkiseltään vaikuttaa hyvältä merkiltä (surkuhupaisaisaksi on elo muuttunut... ). Täällä eka ultra sunnuntaina.

 

[Lilias]

Mullaki oli taas tänään aamulla pyyhkiessä kirkasta verta, enemmän kuin viime viikolla. Säikähdin tietty, mutta toistaiseksi ei oo uudestaan näkyny (siteessä tai pyyhkiessä).

Välissä oon miettiny että meneeköhän tämä kesken, ku tuntuu että onko oireet lieventyny - mutta sitten viime yönä oli tissit ihan jäätävän kipeät että teki kipeää kääntää kylkeä, myös etova olo iltaisin tai kun ruokailuvälit kasvaa liiaksi.. eli kyllä jotain oireita edelleen..

Mutta täällä myös ollaan fiksumpia ensi maanantaina ku pääsee ultraan, toivotaan että huoli on turhaa