Raskausdiabetes

Panda-da

Sanaisen arkkunsa ammentaja
Helmimammat 2017
Helmikuun äidit 2019
Ajattelin aloittaa tästä ihan erillisen ketjun.

Kuinka monella on aiemmissa raskauksissa diagnosoitu radi, ja miten sitä hoidettiin? Oliko vauvalla makrosomiaa tai laskiko verensokerit syntymän jälkeen?

Mulla oli edellisessä raskaudessa tasan pari vuotta sitten raskausdiabetes, jota hoidettiin eka ruokavaliolla ja loppuraskaudessa metformiinitableteilla (2 x 1g /vrk). Silloin ei tarvittu onneksi insuliinia, vaikka sokeriarvot ei ihan joka aamu pysyneet sallituissa. Mulla siis ollut ongelmana liian korkea paastoarvo, aterian jälkeiset on yleensä olleet ihan ok tasolla (myös sokerirasituksessa paastoarvo se poikkeava). Vauvan kokoa seurattiin tarkkaan loppuraskauden ajan, ja mua huoletti todella että tulee 5 kiloinen jötikkä. Synnytys käynnistyi itsekseen 3 päivää ennen laskettua aikaa, ja vauva (tyttö) oli syntyessään 3760 g. Syntymäpaino laski vähän liikaa, ja yksi sokeriarvo oli hieman liian alhainen, minkä takia oltiin sairaalassa 4 yötä. Ja tytön painon kanssa olo vähän huolta aluksi, mutta sitten todettiin että hän on vain hieman hintelän puoleinen, ja on kasvanut tasaisesti omalla miinus käyrällään. :happy: eli meille ei tullut mitään jättikokoista sokerivauvaa, vaikka sitä pelättiin.

Tässä raskaudessa on varmasti edessä myös radi, koska paastosokeri oli jo 2. tyypin diabeteksen rajoilla jo ennen raskautta, ja ehdin aloittaa metformiini lääkityksen jo ennekuin tiesin raskaudesta.
 
Mulla todettiin radi jo varhaisessa vaiheessa edellisessä raskaudessa. En nyt enää muista mitä arvoja ne rasituksessa oli. Sokerit pysyi aisoissa aina viimeiselle kuukaudelle asti, jolloin huomasin, ettei arvot enää tahdo laskea aterioiden jälkeen ja aloitettiin metformiini lääkitys.
Itse laihduin raskauden aikana 10 kg. Eli paino ei juurikaan noussut lähtöpainosta ja vauvankin paino oli koko ajan käyrillä.
Kontrollikäynnillä jolloin päädyttiin käynnistykseen painoarvio oli varovainen 3900 g, mutta lääkäri sanoi heti, että tuskin painaa niin paljon, koska painoarviota oli lähes mahdotonta tehdä vähäisen lapsiveden vuoksi. (Lapsivesi ei ollut mennyt). Poika painoikin 3500 g syntyessä, mutta joutui teholle synnytyksestä tulleen ilmarinnan vuoksi eli sokereita ei niinkään mun radin osalta seurattu eikä vauvan paino laskenut, koska ruokaa meni letkulla ja pullosta koko ajan ensimmäiset 2 vkoa.
Omat sokerit asettuivat takaisin normaalirajoihin synnytyksen jälkeen. Vähän kyllä oltiin ihmeissämme, että metformiini loppui kuin seinään synnytykseen... Mutta kaipa se haiman toiminta normalisoituu nopsaan sen jälkeen.
 
Mulla on kahdessa edellisessä raskaudessa todettu raskausdiabetes, keskimmäisestä vasta rv 37 ja kuopuksesta n. rv 26. Muistaakseni kummallakin kerralla 1. tunnin arvo on ollu yli sallitun. Sokerit on pysyneet aisoissa ruokavaliolla ja vasta kuopuksen loppu raskaudessa tuli pari liian korkeaa arvoa aterian jälkeen. Vauvat ovat painaneet syntyessään rv 39+5 3840g ja 38+0 4052g.

Keskimmäisen sokerit laski kerran liian alas ja jouduttiin viettämään sairaalassa vielä toinen yö. Varmasti oltais vältytty tuolta jos maito olisi noussut nopeammin ja olisin pitänyt vauvan ihan koko ajan ihokontaktissa. Kuopuksen arvot pysyi hyvänä synnytyksen jälkeen ja päästiin kotiin yhden yön jälkeen. Pumppasin maitoa jo ennen synnytystä, minkä takia maito nousi nopeammin ja pidin vauvan ihokontaktissa omaa ruokailua ja vessakäyntejä lukuunottamatta. Nykyään sairaalassa ei enää saisi nukkua vauva ihokontaktissa, mikä kyllä mietityttää, koska ihokontakti kuitenkin vaikuttaa verensokereihin laskevasti. Raskauksien jälkeen sokerit ovat olleet normaaleja.

Tässä raskaudessa tuskin onnistun välttämään diabetesta, lähtöpaino taitaa olla aika sama kuin kuopuksesta ja ikääkin toki pari vuotta enemmän. Oon nyt laihduttanut puolessa vuodessa 10 kg, mutta ylimääräistä on edelleen bmi:n ja kehonkoostumusmittauksen mukaan 6 kg. Yritän nyt liikkua entiseen malliin ja pysyä terveellisessä ruokavaliossa vaikka enää ei varsinaisesti dieetillä voi olla.
 
Itse joudun sokerirasitukseen kun en muistanut painoani ja sanoin että olisikohan ollut 62kg (neuvolassa puntararilla painoa oli sitten 60,2kg). No neuvolatäti laski BMI:n mainitsemani 62kg mukaan ja se oli tasan 25. Täti totesi topakasti, että laitan sinusta lähetteen sokirirasitukseen kun tuo painoindeksini on niiiiin korkea... Voin sanoa että loin neuvolatätiin hieman hitaan katseen, varsinkin kun painoni ei edes ollut niin korkea. Selitteli sitten naama punaisena että kyllä se tehdään nykyään kaikille. Mutta huomautus siitä että olen ylipainoinen hänen mielestään oli todella ystävällistä.

No ystävälläni molemmat molemmissa raskauksissa oli raskausajan diabetes. Nuoremmasta ei tehty edes synnytystapaarviota ja oli hilkulla että vauva mahtui ulos. Vauva oli 5kg ja ystävälläni ei ole kovin leveä sisälantio. Myöhemmin hänellä todettiin ihan nyt aikuisiällä ykköstyypin diabetes joka on ollut erittäin vaikea hoitoinen. Nyt jo neuropatia vaikka diagnoosista on vain 5-vuotta. Tuntuu pahalta hänen puolestaan.
 
Ullmaij, sähän olet yli 30 v, jos oikein muistan? Silloin joudut (tai pääset, koska vapaaehtoinenhan tuo on) automaattisesti sokerirasitukseen. Mutta oli kyllä outo kommentti terkkarilta, että laittaa sut rasitukseen ylipainon takia. Varsinkin kun sitä ei edes ole :wideyed:


Mä aion vaatia tässäkin raskaudessa lapsen kokoarvioita sit loppuvaiheessa ja tiheään. En tiedä olisiko niitä ekan lapsen kohdalla oikeesti ollut niin usein, mutta mulla oli niin voimaakkaat kauhukuvat että sieltä tulee yli 5 kiloinen jötikkä joka ei sit mahdu ulos jne, niin onneksi lapsen kasvua seurattiin tarkkaan. No, aika normi kokoinen mukelo sieltä tulla tupsahti, mutta en silti laske tässä raskaudessa sen varaan että seuraavakin olisi yhtä solakkaa mallia :rolleyes:e
 
Mulla oli esikoisesta. Tästä nyt ens viikolla rasitus.

Esikoisen aikaan söin tabletteja, aamupaasto oli yleensä se ongelma ja ollu myös kokoajan nyt nää 5 vuotta. Ultrassa luulivat useaan otteeseen liian pieneks. Syntymäpaino oli sit lopulta 3750g ja synty käynnistyksellä 39+0. Neiti joutu sokeritippaan ja sinivalossa oltiin kans useampaan otteeseen.
 
Ullmaij, sähän olet yli 30 v, jos oikein muistan? Silloin joudut (tai pääset, koska vapaaehtoinenhan tuo on) automaattisesti sokerirasitukseen. Mutta oli kyllä outo kommentti terkkarilta, että laittaa sut rasitukseen ylipainon takia. Varsinkin kun sitä ei edes ole :wideyed:


Mä aion vaatia tässäkin raskaudessa lapsen kokoarvioita sit loppuvaiheessa ja tiheään. En tiedä olisiko niitä ekan lapsen kohdalla oikeesti ollut niin usein, mutta mulla oli niin voimaakkaat kauhukuvat että sieltä tulee yli 5 kiloinen jötikkä joka ei sit mahdu ulos jne, niin onneksi lapsen kasvua seurattiin tarkkaan. No, aika normi kokoinen mukelo sieltä tulla tupsahti, mutta en silti laske tässä raskaudessa sen varaan että seuraavakin olisi yhtä solakkaa mallia :rolleyes:e

Toki joo ikää on se 35-vuotta, että sen puoleen kyllä ja menenkin ihan mielelläni. Mua vaan jäi kalvamaan sen terkkarin asenne ylipäätään. Eli minun mainitsi olevan ylipainoinen. Ja kaiken muun hyvän lisäksi laittaa mun miehen juttelemaan päihdehoitajan kanssa kun sai audistista 8 pistettä. Hän siis juo vain pari kertaa vuodessa mutta annoksia tosiaan voi mennä silloin vaikka se 12 (ei ole edes kovasti humalassa kun illan mittaan ne juo). Se terkkari on jotenkin yli neuroottinen. Kävin ylimääräisellä neuvolakäynnillä koska minulla oli kovia kipuja alavatsalla (johtuvat siitä kun olen vähentänyt kipulääkitystäni raskaudentakia, eli kiputuntemukset voimistuu aluksi) Siellä oli eri terkkari joka oli oikein mukava. Nyt se oma terkkari soitteli perään ja kyseli mikä oli käynnin syy, että hän ihan huolestui. Kysyi samalla onko mieheni juonut, tai olenko MINÄ JUONUT, sain 3 pistettä testistä. Se nainen EI VOI käydä täysillä. Olin vieläpä kaupungilla kun soitti ja kysyi typeriä varmaan puoli tuntia, oli muka niin huolissaan voinnistani ja jaksamisestani.
 
Ullmaij: Vaadi terkkarin vaihtoa. Tuo ei kuullosta normaalilta. Oma pääs hajoaa tuommoisen kanssa. Fiksun terkkarin kanssa pystyy asiallisesti keskustelemaan mistä nuo pisteet tulevat ja millaista se juominen oikeasti on. Audit on kuitenkin VAIN suuntaa antava ja antaa pohjaa keskustelulle eikä kerro koko totuutta. Jos miehesi juominen ei aiheuta ongelmia parisuhteeseen tai terveyteen tai ole ongelmallista niin tuossa ei ole mitään syytä nostaa sitä sen enemmän esille.

Voin omaa taustaani avata, että mieheni on päihdeongelmainen, nyt ollut kuivilla 3 vuotta. Toki kerta repsahduksia tulee, mutta nyt tilanne on hyvä ja motivaatio olla selvin päin korkea.
Mieheni alkoi juomaan aikoinaan yksinäisyyteensä eli hän joi kotonaan yksin. Ei lähtenyt mihinkään jne. Ongelmia tuotti se, että hän joi kunnes sammui eli pullo meni kerralla alas. Mieheltäni meni aina muisti ja viina meni jalkoihin. Apua juomiseen oltiin haettu jo ennen kuin esikoinen sai alkunsa, mutta juominen oli kuvioissa koko raskauden ajan ja pohja tuli vastaan 2 vkoa ennen laskettua aikaa. Mies (onneksi) narahti juomisesta töissä ja joutui/pääsi katkolle sisään ja antabus-lääkitykseen. Olivat työterveydestä vielä lähettäneet ympäripäissään kotiin, mutta tuo onneksi tipahti katuun 50 m ennen kotiovea. Ambulanssikuskeille ilmoitin olevani viimeisilläni enkä pärjää sen kanssa kotona, koska on jalaton.
Seuraavana päivänä oli onneksi neuvola jossa terkkari oli ihana ja tukeva ja myös lasusta soitettiin ja kysyttiin mun vointia, jaksamista ja tukiverkostoja.
MUTTA neuvola oli koko raskauden ajan kartalla tilanteesta ja terkkarin kanssa pystyttiin keskustelemaan asiallisesti tilanteesta ja mieheni oli aina mukana neuvolassa, häntä ei koskaan haukuttu tai morkattu juomisesta vaan asenne häntä kohtaan oli kannustava ja tukeva myös siltä puolelta.
Ettei nyt ihan hirveää kuvaa saataisi mun miehestä, niin hän on maailman kiltein ja ihanin ihminen mitä tiedän. Alkoholismi on sairaus ja siitä voi toipua, muttei parantua ja siihen voi sairastua kuka tahansa.

Eli teinä laittaisin terkkarin vaihtoon. Tsemppiä!!!
 
Toki joo ikää on se 35-vuotta, että sen puoleen kyllä ja menenkin ihan mielelläni. Mua vaan jäi kalvamaan sen terkkarin asenne ylipäätään. Eli minun mainitsi olevan ylipainoinen. Ja kaiken muun hyvän lisäksi laittaa mun miehen juttelemaan päihdehoitajan kanssa kun sai audistista 8 pistettä. Hän siis juo vain pari kertaa vuodessa mutta annoksia tosiaan voi mennä silloin vaikka se 12 (ei ole edes kovasti humalassa kun illan mittaan ne juo). Se terkkari on jotenkin yli neuroottinen. Kävin ylimääräisellä neuvolakäynnillä koska minulla oli kovia kipuja alavatsalla (johtuvat siitä kun olen vähentänyt kipulääkitystäni raskaudentakia, eli kiputuntemukset voimistuu aluksi) Siellä oli eri terkkari joka oli oikein mukava. Nyt se oma terkkari soitteli perään ja kyseli mikä oli käynnin syy, että hän ihan huolestui. Kysyi samalla onko mieheni juonut, tai olenko MINÄ JUONUT, sain 3 pistettä testistä. Se nainen EI VOI käydä täysillä. Olin vieläpä kaupungilla kun soitti ja kysyi typeriä varmaan puoli tuntia, oli muka niin huolissaan voinnistani ja jaksamisestani.
Mun mies kans narahti auditista, voi muutamana iltana viikossa tissutella 6-8 olutta eikä oikein tule edes humalaan. Sai aikamoiset pisteet mutta terkka onneksi sano vaan että ehkä tää antaa vähän ajateltavaa että vois vähentää. Nyt jännittää kun tulee uus terkka kun vanha jäi eläkkeelle et millanen ihminem siel on sit vastassa...
 
Mun mies kans narahti auditista, voi muutamana iltana viikossa tissutella 6-8 olutta eikä oikein tule edes humalaan. Sai aikamoiset pisteet mutta terkka onneksi sano vaan että ehkä tää antaa vähän ajateltavaa että vois vähentää. Nyt jännittää kun tulee uus terkka kun vanha jäi eläkkeelle et millanen ihminem siel on sit vastassa...


Voi ei, ei ole kyllä mukavan kuuloista. Tälle meidän terkalle ei Ilmeisesti kelpaa kuin täysraittius kun edes kahta kertaa VUODESSA ei saa käydä poikien kanssa oluella.... Naurettavaa tämä nykyinen neuvolahomma.
 
TiukuLiisa:

Kiitos kannustavista sanoistasi. Kyllä tää alkaa mennä mullakin yli ymmärryksen. No soitan maanantaina neuvolaan ja sanon että haluamme vaihtaa terveydenhoitajaa koska emme ole millään tasolla samalla aaltopituudella. Miksi ihmeessä sen piti soittaa minulle kun kävin neuvolassa varmistamassa onko kaikki hyvin kipujen vuoksi... Ja vieläpä kysyi olenko minä juonut tai onko mieheni nyt juonut.. Olis kyllä mäihä ollut jos just edellisenä iltana olisi ollut juomassa.

Ihana että teillä on ollut asianmukaista tukea saatavilla. Tiedän läheisteni kautta mitä on päihdesairaus. Tietysti se on aina yksilökohtaista, mutta huoli on suuri siitä että rakkaalle ei vain satu mitään.
 
Voi ei, ei ole kyllä mukavan kuuloista. Tälle meidän terkalle ei Ilmeisesti kelpaa kuin täysraittius kun edes kahta kertaa VUODESSA ei saa käydä poikien kanssa oluella.... Naurettavaa tämä nykyinen neuvolahomma.
Ymmärrän että kaikki on tulevan vauvan hyväksi mutta kyllähän teidän terkalla mopo lähti käsistä ihan totaalisesti heti alkuunsa...
 
Ullmaij, teillä on kyllä aika erikoisen kuuloinen terkkari... Itse sain kans 3 p siitä alkkistestistä ja terkkari vaan naureskeli että joo, eipä tullu montaa pistettä. Miehen juominen ei kiinnostanut enää ketään :rolleyes: Esikoista odottaessa ekassa neuvolassa sekin kyllä teki sen testin ja sai mojovat pisteet, mutta ei siitä mitään saarnattu. Mutta sen jälkeen vähensi kyllä juomista (mun painostuksesta) reippaasti ja nykyisin se on kyllä täysin hallinnassa, ja käy kans sen about 2 kertaa vuodessa kavereiden kanssa nollaamassa.

Eli joo, terkkari vaihtoon Ullmaij!
 
Katsoin just noita radi ruokavalio-ohjeita, ja ei noilla kyllä ainakaan laihdu... Leipää pitäis puputtaa joka välissä, ja perunaa ja pastaa ja riisiä (ei esim uunijuureksia mielummin?). Ja maitotuotteita pitäis mennä 6-8 dl päivässä! Miten mä saan tommoisen määrän jugurttia kurkusta alas, kun en maitoa juo?! :dead:

Ymmärrän kyl ton logiikan, että pitkävaikutteiset hiilarit pitää verensokerin tasaisena pidempään ja kuituja on hyvä saada, mutta ainakin mulla leipä nostaa herkästi sokeriarvoja, vaikka kuinka ois täysjyvää :confused:
 
Katsoin just noita radi ruokavalio-ohjeita, ja ei noilla kyllä ainakaan laihdu... Leipää pitäis puputtaa joka välissä, ja perunaa ja pastaa ja riisiä (ei esim uunijuureksia mielummin?). Ja maitotuotteita pitäis mennä 6-8 dl päivässä! Miten mä saan tommoisen määrän jugurttia kurkusta alas, kun en maitoa juo?! :dead:

Ymmärrän kyl ton logiikan, että pitkävaikutteiset hiilarit pitää verensokerin tasaisena pidempään ja kuituja on hyvä saada, mutta ainakin mulla leipä nostaa herkästi sokeriarvoja, vaikka kuinka ois täysjyvää :confused:
Kuulostaa kyllä aika hassulta tuo valtava hiilarimäärä...
 
Kiitos teille tuesta ihanat ihmiset. Olisin varmaan taas alistunut ahdisteltavaksi jä nlyryytettävåksi. Sairastan lapsuuiän reumaa ja kykyäni toimia äitinä on arvosteltu aina. Samaan aikaan on ihmetelty miksi lapsi tottelee vain minua ja minun ei tarvitse hänelle edes ääntäni korottaa (jouduin soskujen kynsiin tuossa taannoin sairaalan sosiaalityöntekijän tekemän ls ilmoituksen takia. Olin juuri eronnut ja ollut suuressa leikkauksessa).

Minä olin poikani kanssa aina samalla aaltopituudella vaikka nuori äiti olinkin. Osasin vastata hänen tarpeisiinsa ja meille kehittyi erittäin voimakas luottamus toisiimme.

Joten en enää pelkää sitä rallia, siinä kun yrittävät osoittaa minun olevan huono äiti.

PS. Anteeksi ei kuulu tähän osioon, mutta tuli niin järkyttynyt olo että oli pakko avautua. Olen muuten itsekkin noudattanut melko tarkkaa ruokavaliota, koska painoni ei saa nousta paljoa jotta niveleni kestävät. Ja on se rasitus hyvä tehdä koska olen sen verran pieni kokoinen että ei kyllä yli 4kg vauva mahdu minusta ulos. :)
 
Muokattu viimeksi:
No joo.... Mutta meneppä sitten noiden kanssa sinne diabeteshoitajalle. Leipä tummaa ja runsaskuitusta, riisit ja makaroonit täysjyvää, jogurtti sokeritonta ja mielellään myös maustamatonta (lue mautonta) ja maito rasvatonta, mutta leipärasva mahdollisimman rasvaista. Puurot veteen ja voisilmällä.

Jos ei maitoa juo niin juustot kehiin... En nyt muista oliko niissäkin joku rasvaprosenttimäärä mitä piti noudattaa. Musta ainakin esikoisen kanssa tuntui että koko ajan piti puputtaa jotain ja toisaalta taas mitään et saanut syödä. Välipalat tuottivat isoimman ongelman ja aamupalat, kun puuroon en koske pitkällä tikullakaan.
 
Tiukuliisa, just noin. Täytyy varmaan suosiolla hakea kalkkitabletit kun en vaan saa tota maitotuotemäärää vedettyä, ja tohon ei siis kuulunut ees juustot, lisäksi piti vielä syödä vähärasvaista juustoa pari viipaletta. Ja hedelmäthän nostaa myös verensokeria, joten ei niitäkään sais kauheesti syödä! Mutta puoli kiloa päivässä kuitenkin jotain "elävää", joten menenpäs tästä nakertamaan puoli kiloa porkkanoita, nam :depressed:
 
Sieltähän ne rasituksen tulokset tulis. Kaikki arvot yli reilusti. Milloha neuvola soittaa.. Eikait sentää 15.8 asti pidä oottaa kun seuraava käynti. :eek: pelottaa kyllä että mitä tästä tulee :sad001
 
Oon nyt mittaillu tän päivän ajan sokereita, aamupaasto meni kirkkaasti yli (6,7) ja ennen ateriaa-arvot oli 5,4-5,6 välillä. Aterian jälkeisissä arvoissa ei ollu ongelmaa. Mutta aika pahalta näyttää, kyllä ton metformiinin pitäisi jo tähän mennessä vaikuttaa, enkä usko että sitä annostakaan enää voi juuri nostaa.... :sad001 En tiedä saako tätä ruokavaliollakaan kuriin, on siinäkin kyllä vielä parantamisen varaa, mutta paino nyt -4,8 kg kolmessa viikossa, joten kai mä jotain oikein teen...

Onko kellään ollut insuliinihoitoista radia?
 
Takaisin
Top