Raskausajan oireet, vaivat ja tunteet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Pihla
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mä koen kanssa, et ensimmäistä oli helpompi lähteä synnyttämään kun ei tiennyt mitä se voi olla. Mulla siis takana yksi todella hyvä synnytyskokemus, mut en mä nyt sentään ihan riemuiten oo menossa vaikken varsinaisesti pelkääkään.. Jännittää tietty paljon, mut ketäpä varmaan ei?! :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Mä taas olen koko raskausajan vaan odottanut synnytystä, se on maailman paras asia minkä olen saanut kokea jo 3 kertaa, ja voisin tehdä sen aina vaan uudestaan :) Olen siis jäänyt koukkuun synnyttämiseen :) Nyt jo harmittaa, että tämä saattaa olla viimeinen keerta kun pääsen sen kokemaan, ja sen takia ehkä hieman jännittää, että meneehän kaikki taas kerran hyvin, että saan kokea sen synnyttämisen, ettei mitään komplikaatioita tule. Mutta luotan että kaikki menee omalla painollaan ja toivottavasti myös hyvin :)
 
Muakin on alkanut synnytys jännittämään. Synnyttäminen itsessään on musta helppoja ja voiko sanoa kivaakin, takana siis kaksi helppoa ja nopeaa synnytystä. Mutta jotenkin on edelleen vaikea uskoa, että kaikki menisi kolme kertaa putkeen. Lisäksi mä toivoisin, että tää synnytys ei olisi niin nopea kuin edelliset, haluaisin ehtiä olla rauhassa kotona pari tuntia ja laittaa pojat hoitoon jne jne jne, mutta mutta.... Ei kai ne seuraavat ainakaan kovin paljoa hitaampia edelliseen verrattuna ole. Toiveena olisi myös päästä mahan kanssa juhannukseen asti, mutta kun ei edellisetkään ole yli mennyt, niin vaikea uskoa tästäkään. Edellinen raskaus kun tuntui loppuneen kesken (vaikka ei mikään keskonen syntynytkään), kun oli sovittu käynnistys jonnekkin loppuviikkoon ja vauveli päätti syntyä edellisen viikon la-su yönä rv 37+3, niin oli kaikki valmistautuminen, myös henkinen, ihan kesken.
Mutta eihän se auta murehtia. Pitää vaan luottaa, että kaikki menee hyvin ja kätilöt ja lääkärit osaa hommansa jos jokin meneekin pieleen. Ja me ehditään sairaalaan ja saadaan pojat hoitoon/hoitaja meille. Onneksi tässä on vielä..KÄÄK!!! Viitisen viikkoa aikaa, jos tämä syntyy samoilla viikoilla kuin edellinen :confused:
 
Mä voisin mennä synnyttämään huomenna... Tai vaikka tänäänkin. Viimeiset pari viikkoa on alkanut olla aika raskaana oleva olo, ja eilen menin sitten kaatumaan suoralla asvaltilla o_O

On jo pari kertaa esim. kenkiä laittaessa käynyt mielessä, että onpa painopiste aika hallitsemattoman tuntusesti edessä. Ei kauheasti tarvi horjahtaa, kun ei meinaa korjausliike riittää. Aiemmin en kuitenkaan ole ihan maata käynyt ihmettelemässä. Ja nyt vielä tilanteessa, jossa aikasemmin olisin korkeintaan vähän heilahtanut tai joutunut ottamaan lisäaskeleen :(

Nyt on sitte polvi auki, ranne kipeä ja olkaa särkee. Ei todellakaan mitään vakavaa siis, mutta ei ylennä mieltä, kun on olo muutenkin kuin huonosti öljytyllä ylitäydellä tankilla vuoristossa :angry3

No niin, sellaset valitukset sitte tähän väliin. Kai tää menee taas sen piikkiin, että on ollut sen verran helppo raskaus, että nyt kun vaivoja alkaa tulla, niitä ei oikein osaa ottaa vastaan... Olin ite yliaikanen, eikä oo muutenkaan mitään syytä epäillä, että raskaus jäisi ainakaan alle 40 viikkoon, mutta jotenkin on aika "valmis olo". Ihan hyvin voisi tulla 37.-38. viikolla, enkä oikeastaan edes ihmettelis. Eli, ööh... 2-3 vkon päästä :confused:
 
mä oon ihan täynnä tätä saakelin mahaa.ja viä pitäs viikkoja ootella ja olo ei tästä ainakaan helpotu :confused::mad: mut mun tuurilla en pääse tästä eroon ennen juhannusta...taas huonosti nukuttu yö takana,näkyykksse?
 
Kyllä muaki jännittää se synnytys vaikka ensimmäinen mennyt hyvin janopeasti. Toivottavasti mustaki tulee synnytys fani tämänkin jälkeen, kun ois kiva tehdä vielä muutama muksu. :)

Itseasiassa mua enemmän jännittää, että miten osaan olla esikoisesta erossa ne paripäivää osastolla. Eikö muita jännitä miten kotona pärjätään? Tai jos on kokemusta, niin miten ootte selvinny vauvan kanssa kahestaan osastolla?

Mulkakin öisin tosi kuuma ja nukun myös peitto jalkojen välissä, vähän mahan alla tukena ja halittavana. Ei puhettakaan, että vois kääriytyä mieheen. :grin Ja myös välillä hankala saada unta, jos oon heränny yöllä/aikaisin. Oon huomannu, että jos syön rautaa, niin se heikentää mun unen laatua ja kun en syö niin saan nukuttua tukevammin. En tiiä sitten, että kuvittelenko vaan. :)
 
Mä olin esikoisen kanssa kahdestaan laitoksella kun ei miehen annettu jäädä sinne, vaikka oli siis yhden hengen huone. Mulle tehtiin vielä sektio, mutta hyvin se meni. Mua jännittää esikoisen hoitoon vieminen kun ei tuo ole ollut yötä pois kotoa kuin kerran, toisaalta jos kaikki menee hyvin niin isi pääsee ripeästi takas kotiin hoitamaan esikoista. Meillä tyttö on menossa synnytyksen ajaksi mun isän ja äitipuolen luo ja siellä on yhden kerran ollut yötä aiemmin.
 
Meidänneiti on ollu ehkä 5 krt mummulassa yötä ja tykkää kyllä olla siellä, mutta mummu käy töissä ja pappa nyt ei osaa ihan kaikkia juttuja neitin kanssa hommata, joten isin pitää sitten olla siellä jos tarve vaatii. Onneksi mies sentään voi heti jättää työt tauolle, kun hetki koittaa.
Toivottavasti synnytyksestä tulee kunnon hormooni paukku, ettei huoleta esikoisen puolesta enkä osaa ikävöidä sitä. :)
Meinaatteko Odecca reenata yökyläilyä ennen synnytystä? Mä aattelin, että vois laittaa neiti vielä kerran mummulaan yötä, niin sais kahden keskisen illankin vielä ennen nelinkeskistä aikaa. :grin
 
En aatellu, tuo on ollu nyt aina mun lääkäreiden ja ultrien ajan siellä ja just oltiin mökillä viikon verran porukalla ja vaari nyt käy melkein päivittäin moikkaamassa kun tuo miehen töistä, mun mies siis tekee töitä mun isän eli vaarin kanssa et tyttö näkee niitä tosi paljon niin on tutut ihmiset ja mä elättelen toiveita et jos vaikka synnyttäsin päiväsaikaan niin mies ehtis sitten kotiin ja ei tarvis olla yökylässä, mut ei tuo maailmanloppu ole vaikka siellä sen yhden yön oliskin. Vaari oli jo sitä mieltä et vois hyvin olla useamman päivänkin, mutta mä en halua, haluun et plikka tulee sit isin knas kotiin viettää laatuaikaa kahdestaan ennen kuin vauva tulee kotiin kans, saa aivan kaiken huomion itelleen yms
 
En muista onko tästä keskusteltu.. Ja ensikertalaisena taas utelen. :) Tuntunut nyt muutaman päivän ajan vihlontaa tms. kohdunsuulla.. Tarviiko huolestua?


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
on ollu puhetta ja ne on niitä ns. sukkapuikkovihlasuja ja ne kuuluu asiaan :) itelläni niitä on ollu jo monta viikkoa vaikka raskaus on nyt "vasta" 31+0
 
Itselläni tulee vihlasuja tuonne alas, mutta olen päätellyt, että se johtuu siitä kun vauva jotenkin onnistuu tökkäsemään tuonne alas päin tiettyyn kohtaa, kun sitä tapahtuu vain vauvan liikkuessa. Semmoinen joka päivänen jomotus/särky (miten kukakin sen nyt kuivailee) ei pidemmän päälle ole hyvä juttu ja on hyvä kysellä asiasta, jos sitä ilmenee pidemmän ajan.

Mun tyttö kun on 6-vuotias niin en ole huolissani, kun joudutaan olemaan erossa, kunhan pääsee jollekin meidän lähisukulaiselle (isovanhemmat, täti), ja tytön kummitkin vielä käy. Muuten kyllä miettisin, että miten pärjää, jos joutuisin turvautumaan johonkin, jonka kanssatyttö ei ole niin läheinen.
 
meillä esikoinen oli viimeyön toista kertaa yökylässä "harjottelemassa" mummolassa, tarkoituksena olis että lähtis juhannukseksi mummon kanssa mökille jos synnytys käynnistyy silloin.
 
no mulla niitä vihlasuja on ollu viikkotolkulla ja ne ei oo tehny paikoille mitään vielä, supistukset, kipeät sellaset on vähän lyhentäny kaulaa, mutta mikään ei onneks ole auki vielä, mulla oli viimeks kun ultralla mitattiin kaulaa alle 3cm jälellä
Ne vihlasut tuntuu kun joku tökkis kohdunsuuta sukkapuikolla tai puukolla ja niitä on enemmän ja vähemmän päivittäin. Tämmösiä ihan samanlaisia oli tosiaan esikoistakin odottaessa.
 
Mulle nää vihlasut on uusi juttu, mutta en oikein ole niitä jaksanut miettiä, vaikka joka päivä tuleekin.
Mä kyllä kuitenkin haluaisin, että mulla paikat tarkistettaisiin ja otankin asian puheeksi sitten ensi viikon jälkeen, kun on neuvola. Epäilen kuitenkin, että vauva on syyllinen :)

Hitto, mä muuten säikähdin eilen illalla, kun yhtäkkiä niin pehmeät vauvan liikkeet muuttuikin sellaiseksi rytinäksi! Siis ihan kuin olisi tullut jotain sarjapotkuja ja lyöntejä.. Oli aika hurjan tuntuista... Onko kellään muulla ollut samanlaista? :oops:
 
Joo välillä meinaan penkiltä pudota kun vauva innostuu kunnolla riehumaan. No en nyt ihan, mutta muutaman viikon päästä saatan oikeasti horjahtaakin jos noi voimat tätä tahtia lisääntyy. :grin
Sukkapuikkoja täälläkin, epäilen et vauvan pää / kädet osuu tonne alas ja ne saa aikaan tuikkaisut. En ole huolissani niistä.
 
Muokattu viimeksi:
Meidän pikku jäbä meinaa kans pudottaa tuolilta :) Välillä saa henkeä haukkoa, kun potkut suuntautuu tiettyihin kohtiin ja noita sukkapuikkotuikkasuja tulee myös. Mulla vauva on nii edessä, että välillä tuntuu että tulee tuosta navan kohdalta läpi :)
 
Mun on nyt pakko kysäistä teidän raskausmahoista sellaista, että onko se koko ajan sellainen kova/kiinteä?

Tällä hetkellä mua kait supistaa, kun menee sellainen epämiellyttävää kireyden tunne tässä vatsan ympärillä, mutta oon nyt tosiaan ollut vähän huolissani, kun vatsa tuntuu koko ajan sellaiselta vähän kovalta eikä anna periksi.

Tunnen koko ajan todella helposti vatsaa tunnustelemalla, että missä kohdassa vauva menee.

Nyt mietin, että onkohan kaikki ok lapsiveden kanssa vai alkaako vauvalla olla tosiaan tila niin vähissä ettei se voi muuta kuin tulla tuohon eteenpäin, jolloin tunnen sen niin hyvin.

Sattuu vaan niin perhanasti, kun yritän siirtää vauvaa toiseen asentoon, mutta kun maha ei oikein heilu mihinkään suuntaan.

Tämä vatsa on kyllä niin erilainen, mitä oli esikoisen kanssa etten oikein tiedä onko mulla nyt normaali maha vai ei.. :grin

Ja en tiedä pitäisikö soittaa huomenna neuvolaan tästä vai ei :think005
 
Mä ainakin tunne ihan selkeesti missä kohdin vauva on, on semmonen kova siitä ja mulla on normimäärä vettä ja vauva on kooltaan pieni, mä itse en ole mikään hirmupieni vaan pyöreä :D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top