Raskaus & rahahuolet

J

Janninaa

Vieras
Olen yllättäen toista kertaa raskaana. Yllätys on positiivinen mutta varsinkin miestäni stressaa taloudellinen tilanteemme. Minä olen vielä 2v lapsen kanssa kotona ja mieheni aloittaa oppisopimuksen (palkka on aika alhainen alle 1500e) ja asumiskulut (vuokralla asutaan kaksio) on korkeat. Ruokaankin meneee rahaa..

Mietin onko abortti ainoa vaihtoehto tiukan taloudellisen tilanteemme takia ? :sad001 saisimme joo asumistukea ( toimeentulotukea ei laskujen mukaan) sekä itse saisin lapsen synnyttyä äitiys tma rahaa.. muilla kokemuksia ja ajatuksia?
 
Kokemuksia ei ole, ensimmäinen raskaus ja mulle oli tarkoitus tässä kuussa kirjottaa vakisoppari töihin. Nyt olen kuitenkin saikulla pari viikkoa, enkä halua itse edes sopimusta jatkaa, koska työ on fyysisesti ja henkisesti niin raskasta, tiukat aikataulut, enkä sitä pystyisi kovin pitkälle raskautta edes jatkamaan, nytkin yli kuukauden taistelin väkisin, kaikki lihakset kipeinä, hengästytti, ei palautunut lainkaan ja pää ei kestänyt, enkä pysynyt mitenkään aikatauluissa. Firma on myös pieni, enkä haluaisi kuormittaa koko porukkaa jatkuvilla sairaslomilla, siellä jouduttaisiin koko ajan tekeen työvuorolistoja uusiksi. Tai vastaavasti sopparin kirjoittamisen jälkeen heti jäädä pidemmälle saikulle. Nyt murehdin vain taloudellista tilannetta, vaikka poikaystävällä on tasaiset tulot, ei ne kovin suuret kuitenkaan ole, asumme eri asunnoissa ja en oikein voi omaa asuntoa hylätä, kun mulla on hevoset kotona, sekin siis menoerä, plus koiria 4kpl... Voi elämä... Aborttia en tosin ole miettinyt mistään syystä, vauva on kuitenkin kovin toivottu. Työtilanne vain muuttui äkkiä, koska tuskin edes ilman raskautta olisin halunnut tuolta vakipaikkaa, vaikka aluksi niin luulin
 
Muokattu viimeksi:
Kahdesta lapsesta pienituloisena ei ole kokemusta, mutta pienituloisuudesta muuten kyllä. Lapsemme syntyessä mies opiskeli ja itse jäin pätkätöistä äitiyslomalle. Nykyisin mies on kuntoutustuella ja itse saan pientä palkkaa + soviteltua päivärahaa. Ei siis ole tuloissa hurraamista. Mutta toimeen on aina tultu.

Päätös on teidän, mutta sanoisin että jos abortti ei tunnu hyvältä ajatukselta sitä ei kannata taloudellisista syistä tehdä. Sitä jää sitten todennäköisesti katumaan ja suremaan. Vauva ei ihan alkuun hirveästi tarvitse ja paljon pystyy hankkimaan käytettynä.

Tsemppiä! En huoltanne halua vähätellä. Se on iso ja todellinen. Mutta haluan sanoa että tilanne ei ole toivoton. :shy:
 
Kahden lapsen kanssa ei ole ainakaan vielä kokemusta, vaikka nytkin kyllä olen raskaana ja opinnot ovat aivan loppusuoralla, töihin en ennen lapsen syntymää ehdi, mutta valmistun todennäköisesti kyllä. Miehellä on ihan ok palkkainen työ ja minulle sitten äitiysrahaa tulossa. Uskotaan kyllä melko hyvin pärjäävämme silti, en ole huolissani. Esikoisen kanssa oli sama tilanne, silloinkin opiskelin, tosin opinnot olin juuri aloittanut ja piti sitten keskeyttää ennen lapsen syntymää. Mies silloin pienipalkkaisessa työssä. Huoletti rahatilanne enemmän, mutta saatiin paljon sukulaisilta ja tutuilta sekä kirpputoreilta vauvantarvikkeita. Yllätti loppujen lopuksi kuinka vähällä rahalla päästiin, vauva oli myös täysimetyksellä ensimmäiset 6kk, joten oikeastaan ainoa menoerä oli vaipat ja kirpparilta satunnaisesti ostetut vaatteet, äitiyspakkauksen vaatteilla mentiin pitkälle.

Lähtisin miettimään, että Suomessa se tilanne, että lapsiperhe kärsii kohtuuttomasti, on melko epätodennäköinen. Perustarvikkeisiin on lähes aina apuja saatavilla, jos ei sukulaisilta tai tuttavilta, kirppareilla on halvalla ja lisäksi varmasti sosiaalitoimesta on saatavilla apua. Voisitteko miettiä asunnon vaihtoa halvempaan? Muita mahdollisia säästökohteita? En ehkä itse ensimmäisenä miettisi rahan takia raskaudenkeskeytystä, mikäli lapsi olisi muuten ihan toivottu. Oma päätöshän se tietysti on, eikä raha-asiatkaan koskaan ole helppoja, oli sitten perhe minkä kokoinen tahansa.
 
Joo ja meillä on siis kaikki tarvikkeet ja vaatteet valmiina ja säästössä esikoisen jäljiltä ( sitteri + auton turvakaukaloa lukuunottamatta) lähinna vuokran ja ruokien suhteen huolettaa koska ovat iso menoerä rahallisesti ja halvempaa asuntoa hankala löytää täältä missä asumme ja miehen oppisopimuksen takia ei kauas voi lähteä.. :/ asumme jo nyt kaksiossa ja emme yksiöön voi muuttaa 2 lapsen ja ison koiran kanssa...
 
Pohdittavaa: onko vähävaraisuus hetkellistä ja kestääkö se vuoden, kaksi, ehkä kolme ja sen jälkeen olette töissä? Onko noiden parin vuoden niukkuuden vuoksi syntymätön elämä päätettävä? Onko sen arvoista, että elää pari vuotta niukasti ja ottaa kaiken sen ilon ja onnen vastaan, jonka lapsi elämään tuo?

Me olimme ensimmäisen vuoden lapsen syntymän jälkeen köyhiä, minä opiskelija ja mies vasta valmistunut työtön. Silloin elettiin niukasti, ostettiin vain pakollinen ruoka ja kaikki muu mahdollinen kirpputorilta. Sitten mies meni töihin ja lompakko leveni. Sen jälkeen minä valmistuin ja menin töihin ja lompakko pullistui. Ja ihan yhtä onnellisia oltiin köyhinä kuin nyt isoilla tuloilla.

Ei ne tulot vaan se elämäntapa määritä miten hyvää elämää elää.
 
Takaisin
Top