Raskaus ja ratsastus

Pauliina24

Puuhakas puhuja
Marraskuunmammat 2015
Onko täällä muita heppatyttöjä? Kuinka pitkään ootte uskaltanut nousta hepan selkään?
Minulla nyt 14. viikko menossa ja tänäänkin kävin ratsastamassa, mutta jotenkin sellainen pelko perseessä et mitä jos jotain sattuu. Toi oma hevonen kun ei ole mistään rauhallisimmasta päästä ja siltä saattaa odottaa mitä vaan. Onneksi tunnen sen kuitenkin aika hyvin niin osaa ennakoida. Mutta silti, mitä jos se aavistaa mun pelon ja sitäkin alkaa pelottaa :D Myös hevosen selästä alas tullessa muljautti mahaa inhottavasti, minulla kun on jo tommone suht kivankokoinen vauvamaha siunaantunut.. Mietityttää vaan et kuinka kauan sinne selkään uskaltaa vielä hypätä!
 
Itse oon jättäny nuorten hevosten treenaamisen nyt kokonaan ja keskityn hyvänmielenratsastukseen eläkeläis(19v) issikalla :) Ratsastelen oman fiiliksen mukaan ja vielä on tuntunut hyvältä. Ainoastaan parin tunnin maastoköpöttelyn jälkeen vatsa turpoaa mutta kipuja ei ole. Nyt menossa viikolla 12.
Sitten kun en itse enää pysty selkään kapuamaan, alan piinaamaan muita (lue: valmentamaan) :wink
 
Ja nuorten hevosten kanssa oon tehny maasta käsin työskentelyä ja sitä meinaan jatkaa niin pitkälle kun mahdollista. Onneks toi junnu(4v) on niin selväpäinen ettei tee mitään älyttömyyksiä maasta käsin työskennellessä ja on oppinut jo suomenkielisiä käskyjäkin melko hyvin (asun ulkomailla) :)
 
Lopetin välittömästi plussattuani. Kaveri sai keskenmenon rv. 14 ja syytti ratsastusta siitä, ei tippunut selästä, mutta mietti kuitenkin, joten itse en halunnut ottaa pienintäkään riskiä eteenkin, kun raskautumisen piti olla täysi mahdottomuus muutenkin. Oman hevosen olen laittanut maasta töihin. 4 vuotias ja kiltti. Talutuslenkkejä tehdään paljon. Ratsastajia olen yrittänyt saada, mutta yhtään luotettavaa ei ole ilmaantunut. Tullaan miten sattuu, ratsastetaan miten sattuu, ja tunteja ei huolita vaikka itsellä 25-30 vuotta hevosia takana ja tunteja on tullut pidettyä, joten annan hevosen sitten olla. Muutto toiseen lääniin muutti näemmä hevoskulttuurit ja käytöstavat. Sinäänsä harmi, kiva hevonen olisi järkiratsastajalle, ilmaiseksi saisi mennä, mutta ei houkuta enää etsiä jotain, joka käy 3 päivän-3 viikon välein ja vetää muutoin rauhallisesti olleen hevosen hapoille. Näitä on ollut puolen vuoden aikana nyt 3 :/
Onneksi kohta LA, kesäkuussa, joten levätköö kesän laitumella ja jatketaan töitä syksyllä.
 
Mulle lääkäri sanoi, että tavallisella liikunnalla et saa aiheutettua keskenmenoa itse. Ja sanoi että ratsastus on oikein hyvä, jos sitä on ennenkin tehnyt. Toisethan harrastaa juoksuakin puoliväliin raskautta helposti...Puhui siis ekasta kolmanneksesta. Sen jälkeen oman voinnin mukaan.

Ja meilläkin raskautuminen ei ollu mikään läpihuutojuttu, mutta oman hyvinvoinnin vuoksi jatkoin ratsastusta. Ja siitä on ollut suuri hyöty, etenkin taistellessa älyttömän pahoinvoinnin kanssa. Hepan selässä ollessa en voinut juurikaan pahoin :)
 
Kiitos kommenteista. :) Minäkään em usko että keskenmenoa voi liikunnalla aiheuttaa, mikäli se tuntuu hyvältä ja saa voimaan hyvin. :)
Mulla vaan molemmat omat hepat on vähän arvaamattomia, ja vaikka tunnen ne läpikotaisin niin silti jännittää. Äiti on kovasti sitä mieltä etten selkään saisi enää nousta, mutta omat fiilikset ristiriitaiset.
Olenkin nyt irtojuoksuttanut heppaa, että jonkinlainen kunto pysyisi.
 
En sanonutkaan, että oma liikunta aiheuttaa keskenmenon, vaan jos km olisi tullut, olisin miettinyt varmasti vaikuttiko ratsastus siihen. Muuta liikuntaahan olen harrastanut loppuun asti sen minkä luvuilta olen pystynyt.
 
Ratsastamisessa on AINA putoamis riski josta sitten voikin ne ongelmat ja murheet tulla. Vatsaan kohdistuneet iskut ym voi aiheuttaa istukan irtoamisen. Joten vaikka olisi miten kiltti ja tuntee hevosensa, kannattaa oikeesti olla varovainen. Hevonenkin on kumminkin vain eläin.

Tietysti jokainen tekee niin kuin haluaa, mutta on hyvä tiedostaa riskit jotka on aina olemassa. Suurempi riski keskenmenoon on ratsastaessa kuin normaalissa liikunnassa, joten ei voi keskenään oikein verrata.
 
Juu ei voi moonflower verrata. Lisäksi oman hevoseni liike on valtava, selässä istuminen normaalistikkin haastavaa enkä tärähdyksiä halunnut, kuten sanottu, mun raskautuminen on suoranainen ihme kaikilla mittapuilla (myös lekurin mielestä, siksi sain alkuraskauden ultrankin ilmatteeksi, normaalisti se maksaa sen 180 euroa), joten mitään pienintäkään syytöstä en itselleni halunnut antaa jos ulos olisi tullut. Toki jollain tasasemmalla liikkeellä olisi voinut mennä..ehkä..tai ehkä ei kuitenkaan. En halua tulla alas tippumalla enkä normaalistikkaan, ison hevosen selästä, kun tärähtää vaikka kuinka nätisti yrittää laskeutua, mahan kautta töytästen joka tapauksessa. Jouduin jättämään myös kontaktilajit pois, kuten nyrkkeilyn :sad001 Eli kaikki rakastamani lajit kiellettiin, mutta ehkä tää on tämmöinen lyhyt hetki vain elämässä, eikä tuo hevonen ole ylimääräisestä kasvulomastaan moksiskaan ollut, eteenkin, kun sen kanssa on toimittu jo parivuotiaasta ihan reippaasti. Saipahan pidemmän mietintävapaan :D. Nyt onneksi alkoi ihana laidunkausi, siellä ne kirmailee menemään = vielä vähemmän huolta itsellä :). Täytyy kyllä myöntää, että kulunut aika on ollut pisin aika mulla ikinä ratsastamatta, 1-5 hevosta päivästä vs. ei yhtään ratsastusta moneen kuukauteen, aikamoinen shokki :D. Mutta kukin tyylillään enkä ratsastavia odottavia soimaa, hienoa jos sille tuntuu ja homma maistuu :)
 
Mulla on oma, 8-vuotias, varsin reaktiivinen tamma. Alussa ratsastin ihan normaalisti, sitten pahoinvoinnin ym. takia aloin harventaa, ja vikan kerran olin selassa 22. viikolla, siina vaiheessa ratsastin enaa n. kerran viikossa ja se alkoi tuntua hieman epamukavalta. Mullahan kavi niin, etta lensin loppukesalla/alkusyksysta ihan kunnolla selalleni alas, ja vahan myohemmin sain tietaa olevani raskaana, ja se raskaus paattyi keskenmenoon. Koskaanhan en tietenkaan saa tietaa oliko putoamisella vaikutusta asiaan, mutta paatin kuitenkin jatkaa ratsastusta, kun raskauduin uudelleen.

Mulla onneksi on maailman parhaat tallinpitajat, jotka pitaa tammastani huolta ja huolehtivat myos sen liikuttamisesta, joten sen puolesta ei ole huolta. Odotan kovasti etta paasisin kiipeamaan taas satulaan, varsinkin nyt kesan tultua kaipaan ratsastamista ihan valtavasti, ja vahan harmittaa kun kaikki kisat ym. menee sivu suun, mutta ensi vuonna sitten.. :)
 
Miulla loppu ratsastaminen kuin seinään samantien kun plussasin.. Ohjaajalle soitin ja kerroin niin ei suostunut laskemaan enää selkään.. Ei sillä ettenkö itse osaisi ratsastaa tai lukea hevosta, mutta kun vaikka olisi kuinka varma jalkainen kaveri alla niin se ei välttämättä sitten kuitenkaan ole.. Itse eikä ohjaaja halunnut ottaa riskiä, että tippuisin alas.. Harjoitukset jatkuu taas ensi tammikuussa heti kun lupa tulee :)
 
Minä ratsastelin vkolle 16 asti ja sen jälkeen en enää noussut selkään. Hevonen jota vuokraan on sen verran äkkipikainen tapaus että en enää uskaltanut ottaa riskiä. Omia hevosia minulla oli viimeiset 10 vuotta ja viime elokuussa lähti ruunani lopulta taivaslaitumille ja marraskuussa tulin sitten raskaaksi. Sinällään helpottavaa ettei ole enää omaa, jonka liikutuksesta täytyisi huolehtia. Tuota vuokratammaani olen kyllä edelleen käynyt juoksuttamassa viikoittain, jotta ei ihan vieraannu talleilusta, mutta selkään en tosiaan ole mennyt enää alkutalven jälkeen. Ikävä kyllä on jo hevosen selkään! No syksyllä taas sitten pääsee! :)
 
Joo kyllä se ratsastus aika tulella leikkimistä on. Siinä on kuitenkin hyvin suuri putoamisriski vaikka kuinka tuntisi hevosen ja pahimmassa tapauksessa voisi raskaus mennä kesken.
Jännä miten itsesuojeluvaisto on herännyt paljon tehokkaammin kun on tuo pieni salamatkustaja kyydissä. Enää en ole hevosen selkään noussut. Viimeinen kerta taisi olla juurikin 14. viikolla. Tuntuu kyllä vaikealta olla selästä pois mutta näin on paras. Ja voihan hevosten kanssa touhuta ilman ratsastustakin :)
 
Musta tuntuu että nyt alkaa mullakin olla viimeisiä viikkoja kun pystyy ratsastamaan(käynti/ravi/laukka). Oon nyt rv13+2. Tai sitten tää turvonnut olotila (järkyttävät helteet ollu) vaikuttaa fiilikseen. Mahassa ratsastus ei tunnu edelleenkään, ainoastaan ratsihousut kiristää et pitää mennä nappi ja vetskari auki :wink Itse en pelkää ratsastusta vaan sitä että hevoset saa pihatossa hepulin ja juoksevat päättömästi kun mä oon siellä.
 
Mulla viikkoja 16+0 ja aluksi pelotti ratsastaa mutta ei enää. Meinaan ratsastaa niin pitkälle ku hyvältä tuntuu, mun lajina tosin on lännenratsastus ettei mitään kauheita esteitä oo tarkotuskaan mennä. :) Maastossa kiitolaukkaspurtit saa jäädä ja rauhallisemmin meinaan mennä tästä eteenpäin. Lääkäri varotteli ainoastaan kiusallisesta vaivasta mikä haittaa pitemmällä raskautta, eli virtsankarkailusta, sitte pitää kyllä viimeistään lopettaa. :D
 
Mulla on oma nuori hevonen, säpäkkä ja reipas. La on syyskuussa ja viimeisen kerran olin selässä joskus kevättalvella. Sen jälkeen en enää ole uskaltanut, vaikka mieli tekis kovasti. Tuo mun heppa kuitenkin innostuessaan saattaa pukitella, joten nyt saa ratsastelut jäädä. Maastakäsin olen onneksi pystynyt touhuamaan. Niin ja joskus rv 6-7 putosin pellolle pukittelun perään, onneksi oli kunnon hanki.. Säikähdin ihan hirveästi, mutta terve pirpana sieltä pitäis olla tulossa :) Tämän takia en halua ottaa enää riskiä.
 
Takaisin
Top