Raskaus + ahdistuneisuushäiriö / paniikkihäiriö

M

Miina123

Satasella mukana keskusteluissa
Hei! Ajattelin luoda keskustelufoorumin tällaiseen teemaan. Itsellä siis yleistynyt ahdistuneisuushäiriö; tästä kehkeytynyt paniikkihäiriö pysyy kurissa lääkityksellä. Itseä pelottaa erityisesti raskausajan mahdollinen pahoinvointi ja OKSENTAMINEN!
Saataisko täälä vertaistukea toinen toisiltamme raskausajalle? :)
 
Täällä ilmottautuu ainakin yks ahdistuneisuudesta/paniikkihäiriöstä kärsivä (toivottavasti) raskaana oleva esikoista oottava! Ja mäkin oon miettinyt tota että tuleeko mulle kohtauksia useemmin nyt kun lääkeannostusta pienennettiin mahdollisen raskauden takia... :o
 
Heeei! Sama juttu täälä, mahdollinen esikoinen on masussa. Rv vasta 4.. soitin tnä psykiatrille ja cymbalta kuulemma ok käyttää raskausaikana. Opamax sen sijaan lähes kiellettyä.. vain jos tilanne ehdottomasti sen vaatii. Ootko miettinyt jotain vaihtoehtosia menetelmiä? Ite oon yrittänyt viimesen viikon mindfulnesii.. tubista korville jopa töissä :D
 
Opamox on bentsoista kyllä kaikkein turvallisin raskaus ja imetysaikana.
 
Okei! Mulle vaan eka hoitaja luki kaikki kauhutarinat puhelimessa. Psykiatri ku soitti oli paljon pirtsakampi onneks, sanoi että muutama kuukaudessa ei pitäis tehdä haittaa... mut ilmeisesti lääkäreillä on näistä eriäviä ohjeistuksia :)
 
Onneksi on esim teratologinen jonne soittaa ja suurimpien synnytyssairaaloiden yhteydessä on aina HAL-poli, jonne voi myös soittaa ja varmistaa lääkityksen sopivuus raskausaikana jos terat. on jo kiinni :)
 
Ite en pysty edes opamoxia käyttään kun oon ihan liian herkkä sille, tulee känni fiilis. Viimeks kävelin seiniä pitkin. Ite syön sertralinia ja ketipinoria.
 
Hienoa tietää odecca! Kiitos :) uusi tilanne tämä raskaana olo ja piti heti pohtia että mitä kaikkee pitääkään ottaa huomioon... tää lääkitys oli sijalla yks. Nyt vaan toivon ettei ahdistus käy mahdollisen huonon olon vuoksi mahdottomaksi :/
 
Suosittelen tutustumaan tähän asiakirjaan. On siis lääketurvallisuus ja tutkimus viraston julkaisu.
www.fimea.fi/documents/160140/753095/17161_raskaus2r.pdf
 
Kyfi.. musta taas tuntu että opamax vaikuttaa mulla päivän myöhässä, 24h ottamisesta... mut jotenki anyway turvallisempi olo että tietää että on jotain mikä vie olon pois.. ainakin seuraavana päivänä. Kauhulla luin joitakin keskusteluja täälä missä ihmiset kertoo pahoinvoinnista ja jatkuvasti oksentelusta. En siis oikeesti tiedä mitä teen. Jos se oksu pääsee kerrankin niin mua ei saa kotoa ulos ennen synnäriä.
 
Mulla on itellä kolmas raskaus menossa, jokaisella kerralla on ollut 24/7 etova olo, mutta en ole kuitenkaan oksennellut kuin muutaman hassun kerran esikoista odottaessa. Eli kaikki ei oksenna vaikka voisi pahoin :) Monesti myös auttaa kun pitää koko ajan jotain pientä syötävää lähellä ja heti jos alkaa tulee huono olo niin syö jotain.
 
Ihanaa että pahimmilta pahoinvoinneilta olet odecca välttynyt.. tai näin tulkitsin?:) toki olen lukenut että yleisedti ottaen oksentaminen voi usein helpottaakin oloa. täälä ei vielä onneks pahoinvointia näy, röyhtäilyä senkin edestä x) on tämä vaan naisellista touhua :) pitääpi kantaa välipalakeksejä mukana pahimman varalle.
 
Mulla on itellä ainakin henk.koht. että jos on huono olo niin on pakko oksentaa tai muuten en pysty tekeen koko päivänä mitään sen olon takia. Sama kun jos tulee paniikkikohtaus niin oksentaminen saattaa helpottaa? :DD Ehkä vähän outoo mut kaikilla tapansa.
 
Mulla kans närästäminen ja röyhtäily on se inhottavuus, yrjö ei lennä ja psyykkaan kyl itteeni olemaan oksentamatta vaikka etoo koko ajan.
 
Minulla on paniikkihäiriö käytössä oli echitalopharm actaivs 10mg ..lopetin sen noin viikkoaitten ja paniikkihäiriön oireet tulleet takaisin ei vielä kovin pahoina mut lievänä. En haluais syödä niitä lääkkeitä raskausaikana mut jos pahenee uudestaan niin kai se on pakko. En ala kyl kärvistelemään niiden paniikkioireiden kanssa. Tää paniikkihäiriö laukesi vauvan kuolemasta ja ne asiat muutenkin mielessä enemmän nyt kun raskaana. Pitää vain toivoa että menia rentoutusharj. Ja ulkoilulla helpommaksi. :(
 
Mulla on paniikkihäiriö ja post-traumaattinen stressihäiriö. Tällä hetkellä ei ole mtn lääkitystä, vaikka paniikkikohtauksia tulee viikottain. Oon vaan koittanut "maadoittaa" itseni niiden aikana, pysyä paikallaan jtn tukevaa vasten ja hengitellä. Välillä toimii hyvin, välillä ei.

Oksentamisen pelko on kanssa suuri ongelma, uskon et olo helpottais kun sais oksennettua mut pääkoppa kieltäytyy. Pelkään et jos kerran oksennan ni se ei lopukkaan enää.
 
Itse lopetin escitalopramin jo hyvissä ajoin kun raskautta alettiin yli vuosi sitten suunnittelemaan,samoin myös nukahtamiseen tarkoitetut lääkkeet esim. Tenox,opamox,klotriptyl... Osahan siis mieliala lääkkeitä mutta oikealla annostuksella mt puolen lääkkeitä. Onneksi vierottautuminen meni hyvin ja olo parempi kuin hyvä ollut. Työuupumus ajoi aikoinaan "burnouttiin". Työssäni puolestaan olen nähnyt paljon vieroitusoireisia vauvoja ja sen katsominen tekee kyllä ihan helkkarin pahaa,etenkin opiaatti vauvat..huh.. :(
 
Mamma96, tsemppiä sinulle <3 Suosittelen katsomaan mindfullnesharjoituksia youtubesta, ne ainakin rauhoittavat minua.. En siis välttämättä tee harjoituksia mutta jo kuuntele auttaa. Itsekään en haluaisi syödä lääkkeitä mutta olin loppujen lopuksi psykiatrin kanssa yhtä mieltä siitä, että parempi hyvä- ja toimintakykyinen äiti kuin pahoinvoiva...
Olen ollut viimeiset kolme päivää työmatkalla toisella paikkakunnalla ja voin sanoa ettei ollut mikään helpoin juttu kun on tämä oksentamiskammo... Mutta päätin kertoa esimiehelleni ja muille tiimikavereille raskaudesta, niin en joudu yksin asiaa murehtimaan ja he ymmärtävät jos poistun huonon olon vuoksi toisaalle rauhoittumaan (siis henkisesti voimaantumaan). Onneks ei tarvinnut tätä tehdä vaan sain psyykattua itseni olemaan kaikessa mukana.
Olen huomannut että nyt viimeiset päivät olen ollut tavallista rauhallisempi, se on tuntunut hyvältä. Ehkä tämä raskaus myös kasvattaa tätä psyykkistä puoltakin. Only time will tell :)

niin ja Odecca. Mulla IHAN SAMA JUTTU! Mä pystyn aika hyvin psyykkaamaan itteni olemaan oksentamatta. 15 vuotta oli taukoa oksentamisesta kun sitten yks kaks viime vuonna kesken työpäivän tuli lievä ruokamyrkytys ja kerran jouduin oksentamaan. toivottavasti seuraavan kerran 15 vuoden päästä!

Jaksamista teille kaikille <3
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top