Raskaudesta kertominen

Mun ja miehen lisäksi yks mun kaveri tietää. Todennäkösesti nyt viikonloppuna kerrotaan mun vanhemmille ja siskoille, oikeestaan varmaan pakko kun meillä on laskiaissyömiset ja siellä mätiä ja kyllä ne huomais kun en sitä mätiä syö😅

Ja tohon toiseen ketjuun kirjotinkin että töissä joudun kertomaan ennen ekaa neuvolaa kun se on keskellä päivää ja meillä kuuluu neuvolat työaikaan niin menee helpoiten niin. Onneksi meillä se varhaisultra viikko ennen neuvolaa niin kerron sitten sen jälkeen ja ehtii vielä sumplia sen neuvola-ajan. Toki kerron aikasemmin jos taas tulee kamala raskauspahoinvointi ja en kykene käymään töissä.
 
Töissä oon hyvin saanu pidettyä muiden työntekijöiltä salassa, mutta nyt alkaa homma repeileen. Pitää vielä yrittää saada pidettyä kurissa ainakin tämän viikon loppuun ku on se varhaisultra. Valehtelen vaikka jos se on siitä. Jotenki ei oikein oo luottoa että siellä mitään olisi tai eläisi enää 😭 tekis mieli vaan jäädä tekaistulle saikulle että ei tarvis tätä jatkuvaa työkuviota stressata kokoaikaa
 
Raskaus oli itsellekin yllätys, joten asiaa pitää sulatella tovi ennen kenellekään kertomista. Haluan myös varmempaa näyttöä raskauden jatkumisesta ennen kertomista, kun omakin olo on vielä epävarma. Vähintään toisen alkuraskauden ultran haluan nähdä ja ehkä kerrotaan vasta nt-ultran jälkeen. Isosiskolle oli pakko eilen kertoa, kun vaikea pitää kaikkea yksin sisällä. Mutta hänelle olen kertonut aiemmistakin raskauksista ensimmäisenä. Muille tämä onkin sitte pikku ylläri. 😅
 
Kerroin sitten siskolleni ekana perheestäni. 😅Vielä muille en oo aatellu kertoa, kun mietin jos varhaisultrassa kävisi ja sitten jos siellä kaikki hyvin niin uskaltaisin muillekkin kertoa.
 
Meillä ivf-hoidot takana joten oli vähän "pakko" kertoo molempien perheille heti raskaustestipäivänä ku kaikki varsin hyvin tiesi minä päivänä oli alkionsiirto😂 Hoidot oli toisella paikkakunnalla jossa toisen meistä vanhemmat asuu, ja yövyin siellä sen viikon jollon tehtiin punktio + siirto joten ei ollu mitään mahollisuuksia salata asiaa
 
Mä kerroin töissä esihenkilölle viikolla 9, kun oon joutunut olemaan kovan pahoinvoinnin takia pois. Koin helpommaksi niin.

Lisäks ollaan kerrottu mun kaksosiskolle ja muutamalle ystävälle. Muulle perheelle sitten ehkä ekan ultran jälkeen kun ollaan varmemmilla vesillä 😊
 
Oli vähän outo tilanne tällä viikolla kun esihenkilö kysyi josko olisin valmis jo kertomaan raskaudesta muullekin tiimille niin eivät ihmettele etätyöskentelyäni pahoinvoinnin vuoksi. Aika henkilökohtainen asia kuitenkin 🙂

Sanoin suoraan että ei vielä, kun meidän omat vanhemmatkaan ei vielä tiedä raskaudesta.
 
Me ei olla vielä kerrottu edes lähipiirille. Tuleva nyytti on esikoinen minulle ja puolisolleni. Esihenkilöni on ainut meidän lisäksi joka tietää, hänelle jouduin kertomaan viime viikolla, vaikka en vielä olisi ehkä halunnutkaan. Tulevana viikonloppuna olisi tarkoitus kertoa meidän perheille ja muutamalle ystävälle. Jännittää tosi paljon suurten uutisten kertominen, vaikka tiedän, että iloisesti uutiset kaikkien osalta otetaan vastaan.
 
Eilen oli töis ekan kerran tilanne, ku meinas pakka levitä. Olin hr kans juttelee työjuttuja ja olin jo oven kahvas lähdös pois, niin se kysy et miten oon voinu. Viittas siis vuoden vaihteessa olleeseen polyyppiin. Hetken aikaa änkytin ja olin vaan et tosi hyvin. 😅 hänelle teki mieli kertoa, ollaan tosi hyvissä väleissä ja tietää mm. Mun lapsettomuustausta. Keskustelu johti sit siihen, kun hän kerro omasta ensimmäisestä raskaudesta, kun oli joutunu käymään 3kk ajan jatkuneen vuodon takia usein ultrassa. Mielessäni mietin, että ymmärrän melko hyvin mitä oot kokenu. Odottelen kuitenki tonne nt ultraan asti, ennen ku kerron töissä. Jos ei nyt mitään pakottavaa tarvetta tuu kertoa aiemmin.
 
Mun oli pakko kertoa heti esimiehelle, koska en päässyt töihin todella kovan pahoinvoinnin ja oksentelun takia. Olen töissä kotihoidossa, joten oksentelu autossa tai asiakkaalla ei ole kovin mukavaa😬 tämä on myös ensimmäinen raskaus, vauvaa yritetty 1.5v ja peloista lapsettomuuden suhteen perheelleni olen kertonut, joten kerroin myös lähes heti vanhemmilleni. Hyvin alussa kerrottu myös miehen vanhemmille sekä minun isovanhemmille. Myös lähimmille kavereille kertonut, hekin olleet tietoisia vaikeuksista raskautua. Olen aina ollut todella avoin ihminen ja minun on vaikea valehdella/pimittää mitään, joten tuntunut hyvin luonnolliselta kertoa lähimmille jo heti alkuun. Uskoisin, että yhtä luonnollista olisi kertoa, jos menisi kesken, pystyn puhumaan hyvin vaikeista asioistakin ja usein on jopa helpottavaa päästä vaikeista asioista keskustelemaan. Miehen lapsille kerrotaan varmaan vasta myöhemmin, jos nyt sattuukin käymään vielä tässä alussa jotain. Toivottavasti kaikki kuitenkin menee hyvin, välillä pelottaa kovastikin keskenmeno, mutta yritän luottaa siihen, että kaikki menee hyvin☺️
 
Me ei olla vielä kerrottu kenellekään. Tiistaiaamuna on nt-ultra ja jännittää tosi paljon, kun aiemmat raskaudet ovat päättyneet niin alkuvaiheessa. Aiemmista raskauksista ei olla kerrottu muille lainkaan, mutta nyt on ajatuksena kertoa perheille ultran jälkeen - on sitten hyviä tai huonoja uutisia.
 
Mulla alkaa lähiviikkoina olla tarpeen kertoa esimiehelle raskaudesta, koska raskaus tulee vaikuttamaan mun mahdollisuuksiin tehdä työtä ja täytyy ottaa mm. tiettyjä turvallisuuteen liittyviä seikkoja erilailla huomioon. Samalla on kerrottava työkavereille, samoista syistä. Jännittävää, mutta toisaalta tosi kivaakin päästä jakamaan tätä uutista 🥰

Perheenjäsenet jo tietääkin (kerrottiin rv9), ens viikolla kerron myös parhaalle ystävälleni nt-ultran jälkeen ☺️
 
Huomenna nt-ultra, jos siellä kaikki hyvin niin kerrotaan ainakin tietyille sukulaisille ja varmaan kerron yhdelle ystävälle. Edellisestä raskaudesta kerrottiin vasta vkolla 20-22, en tajua miten ollaan silloin saatu salattua sinne saakka. Nyt käytännön syistä tarvii tietyille ihmisille kertoa mahdollisimman ajoissa kun vaikuttaa tuleviin yhteisiin suunnitelmiin. Jotenkin vaan nää on niin arkoja asioita että tavallaan haluais pitää vielä itsellään, aina tää sama, en tiedä mistä kumpuaa.. Joku suojelunhalu. Töidenkin takia silti ollaan ajateltu että suht pian kerrottais koska vaikuttaa omalla tavallaan töihinkin. Huomista ultraa odotellessa, jännittää 😅 Varhaisultrassa käytiin ja silloin kaikki hyvin, silloin arvioitiin olevan 9+1.
 
Me ajateltiin odotella np-ultraan asti ja siitä vielä pari viikkoa äitienpäivään saakka.
Mun sisko ja työkaveri tietää, loput ei tiedä vielä mitään.
Töissä esihenkilölle aion kertoa ultran jälkeen kun tuun takaisin töihin. Mikäli kaikki on edelleen hyvin. Tämä siksi, että tietää missä oon kaikki nää kerrat oikeasti ollut kun oon sanonut käyväni työterveydessä 😅
Hirvee morkkis valkoisista valheista vaikka meillä raskausajan tutkimukset ja neuvolat on työaikaa. 😅
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top