Raskaudesta kertominen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Reez
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Me kerrottiin mun vanhemmille varhaisultran jälkeen viime viikonloppuna. Miehen vanhemmat asuu eri paikkakunnalla ja heille kerrotaan heti kun seuraavan kerran nähdään. Puhelimessa ei haluta kertoa kun heille on ensimmäinen lapsenlapsi tulossa :)

Nyt pitäisi vaan keksiä sukujuhliin syy miksi en juo. Ne on viikon päästä eikä haluta vielä muille kertoa kun viikkoja vielä niin vähän. Mikään kuskina oleminen tai antibioottikuuri ei mene läpi. Pitää keksiä jotain parempaa. Onko kellään ideoita??
 
Onpa monet jo kertoneet jollekin! Mä en oo kertonut kun netissä parille nettikaverille (ja tietty täällä :D mut täällä ei tuttuja pitäis olla) ja sit mun opiskelukaverille, koska tehään kaikki parityöt yhdessä niin mun piti muutenkin kertoa etten tuu syksyllä enää kouluun (tää vauva ei oo siihen ainoo syy). Ja jotenki vaan tuntu et pakko saada ees yhelle kertoo, kun mies ei oo antanu lupaa kertoo viel kellekään :( Alustavasti ollaan päätetty et kerrotaan pitkäperjantaina kavereille, mulla silloin 11+6, ja vanhemmilleni, veljelle yms kerron varmaan joko pari päivää ennen sitä tai samana päivänä kun kavereillekin. Pitkäperjantaina siksi koska meiän läheisillä ystävillä (ja mahd. tulevilla kummeilla) on tuparit ja aattelin et siin ois sopiva kertoo, ne ois kuitenkin ihmetelly miks en heti korkkaa olutta. Musta tuntuu et jotkut kaverit ihmettelee jo nyt kun mua ei oo näkynyt lähibaareissa / oon kieltäytyny lähtemästä.
 
Kamomilla2017 Miun miehellä oli ihan oikeesti sellanen antibiootti missä antabus vaikutus :wink hänellä oli ientulehdus niin siihen sai sellasen lääkkeen..
 
Kamomilla2017 mä käytin viime raskaudessa duunin pikkujouluissa selitystä että hammastulehduksen takia syön antibiootteja joiden kanssa ei voi juoda. Tein silloin kovat taustatutkimukset, ja löysin netistä yhden antibiootin minkä tuoteselostuksessa oli että ei saa juoda sen aikana. Ja sitä lääkettä määrättiin juurikin hammasvaivoihin. En nyt muista mikä lääke se oli, mutta sellainen lääke on olemassa! Ja hyvin meni porukalle läpi :)
 
Hei. Tänään tein ihan hassun tempun. Laitoin greippilimpparia pariin lonkeropulloon (niitä ei ollu ihan helppo löytää) ja kaverin tupareissa meni oikein hyvin saunajuomina. Onneks ei ollu mitään alkudrinkkiä. Nyt pitäs alkuviikon illallinen ja iltabileet jotenkin selvitä ja sit onkin kuukausi seuraaviin kosteisiin juhliin.

Itse asiassa limpparitemppu ei sittenkään ehkä ollu kovin hyvä. Heräsin oksentamaan ja olipahan raju setti. En tiiä, johtuko oksentaminen limpparista vai alkoko nyt pahoinvointijakso.
 
Muokattu viimeksi:
Tjooh, mies meni sit möläyttämään viime yönä ystävälle, vaikka nimenomaan ite on kieltäny mua kertomasta vielä. Eli mun oli pakko kertoa sitten tekstarilla tän ystävän vaimolle eli toiselle ystävälle, nää on siis tulevat kummit. Ärsyttää, kun olisin halunnut siellä tupareissa kasvotusten kertoa :/ Mut no, nyt ehkä sitte saan minäkin "möläyttää" jollekin. Pitäiskö soittaa äitille...
 
Tjooh, mies meni sit möläyttämään viime yönä ystävälle, vaikka nimenomaan ite on kieltäny mua kertomasta vielä. Eli mun oli pakko kertoa sitten tekstarilla tän ystävän vaimolle eli toiselle ystävälle, nää on siis tulevat kummit. Ärsyttää, kun olisin halunnut siellä tupareissa kasvotusten kertoa :/ Mut no, nyt ehkä sitte saan minäkin "möläyttää" jollekin. Pitäiskö soittaa äitille...

Onhan se tosi vaikeeta olla kertomatta, ainakin mulle! Ajan kuluessa ehkä vähän helpottaa, kun on parille tyypille voinu kertoa, niin ei oo ihan pakottavaa tarvetta kuuluttaa kaikkialle. En tosiaan töissä haluis liian aikasin sanoa, ettei ruveta miettimään työkuvioiden uudeellenjärjestelyjä yms. ja keskenmeno jos tulee, niin riittää, että on pari läheistä tukena.
 
Pakko oli kertoa jollekin niin kerroin äidille, joka oli iloinen asiasta. Tänään jouduin kertomaan isälle, koska oli suunnittelemassa kallista ulkomaanmatkaa jonne minulle oli ostamassa lippuja.
Isän reaktio oli todella pettynyt ja negatiivinen, ei halua kuulemma kuulla koko asiasta, jäi tosi paha mieli.
 
Vaikka oltiin jo sovittu miehen kanssa ettei kerrota ennen ensimmäistä ultraa, niin kerrottiin sitten miehen isälle, miehen veljen perheelle ja mun äidille :grin Vielä pitäis parille muulle kertoa ettei tuu mielen pahoituksia, että joku muu on tiennyt ensin jne :rolleyes:
 
Muokattu viimeksi:
Vielä pitäis parille muulle kertoa ettei tuu mielen pahoituksia, että joku muu on tiettyt ensin jne :rolleyes:

Mä en oo edes ajatellut, että joku vois pahoittaa mielensä, jos ei tiedä. Mutta toki, jos saakin kuulla jostain muualta, niin ei oo kiva. Me ei olla kerrottu miehen puolelta kellekään vielä. Se on ehkä epäreilua, mutta toisaalta mun perhe asuu samassa kaupungissa ja on nyt nähty tiiviisti, niin tieto on levinnyt äidin kautta. Se ei oo kyllä yhtään pystynyt pidättelemään itseään. En arvannut, että se noin höpsähtää...
 
Pakko oli kertoa jollekin niin kerroin äidille, joka oli iloinen asiasta. Tänään jouduin kertomaan isälle, koska oli suunnittelemassa kallista ulkomaanmatkaa jonne minulle oli ostamassa lippuja.
Isän reaktio oli todella pettynyt ja negatiivinen, ei halua kuulemma kuulla koko asiasta, jäi tosi paha mieli.

Kurjaa tuollainen. <3 Jospa hän tulisi järkiinsä, kun saa sulatella asiaa?
 
Kummankin vanhemmat on eronneet toiselle osapuolelle katkerasti, niin sen takia voi tulla mustasukkaisuuksia.:rolleyes: Ja tietty se on kivaa, että kuulee suoraan meiltä eikä välikäsien kautta :)
 
KyllikkiKaari, vaikka mun äiti oli uutisesta ihan intona, niin silti vähän harmitteli, että en pääse välttämättä lähtemään syksylle suunnitellulle matkalle. Eli voi olla ihan vaan huonosti purkautunutta harmistusta, siitä että innolla odotettu matka ei toteudukkaan kuten hän oli suunnitellut. Väitän myös, että monille isille tyttären raskaus on vähintäänkin vaivaannuttava. Toivottavasti hän rauhottuu ja pahoittelee. Tosi tylsää tuollainen reaktio toisen iloiseen uutiseen :confused:
 
Mä olen kertonut ainoastaan yhdelle ystävälleni. Tosin, musta tuntuu, että kaikki tuijottaa kokoajan mun mahaa. Töissä mulle kävi niin, että yksi asiakas tuli taputtamaan mun mahaa ja totesi, että taitaa olla pienokainen tulossa. Menin ihan hämilleni ja totesin, että ei kyllä ole. Kevään aikana ollut stressiä jonkin verran ja paino noussut. Ihan läskiä olen onnistunut tämän kevään aikana tuohon vatsalleni kerryttämään.

Sovittiin miehen kanssa, että ei vielä kerrota kenellekään. Mulla ei ole edellisissä raskauksissa vatsa kasvanut vielä ennen raskauden puoltaväliä. Nyt kuitenkin tuntuu, että kaikki epäilee mun olevan raskaana kun olen muutenkin hieman lihonnut. Varsinkin mun äiti on sellainen joka tuntuu aavistavan nämä asiat aika nopeasti. En kuitenkaan haluaisi kertoa ennen kuin tiedän, että vauva todella on siellä masussa.
 
Törkeetä tommonen mahan taputtelu lupaa kysymättä missä tahansa tilanteessa :(

Ihmisillä tuntuu olevan joku tarve päästä pätemään tässäkin asiassa ja pitää päästä sanomaan kyllä mä jo arvasin
 
Huh, että ihan mahaa taputtelemaan tuli...

Mä pimitin esikoisen kohdalla raskauden pidempään mutta nyt oon jostain syystä ollut avoimempi. Tänään näen monta kaveria kun mennään leffaan niin ajattelin kertoa :) näin jo unta, että esikoisen kummitäti kertoo, että hänkin on raskaana ja odottaa viitosia :grin toivottavasti ei sentään!
 
Joo, aivan käsittämätöntä että tullaan koskemaan tuollalailla ilman lupaa. On meitä kyllä moneen junaan,ei tulisi itselle mielenkään. Muistan kyllä lukeneeni noita juttuja, että tuntemattomat saattavat tulla taputtelemaan raskaana olevan mahaa. Minusta todella epäkunnioittavaa.

KyllikkiKaari, tsemppiä sun isän kanssa. Ehkä hän tosiaan vaan järkyttyi uutisesta, kun oli suunnitellut muuta ja suhtautui asiaan sen takia ärtyneesti? Tyhmä ja itsekeskeinen reaktiohan se on kyllä, mutta sellaisia ihmiset joskus ovat. Ehkä sun isä pelkää menettävänsä sut tai jotain. Puhuitko asiasta äitisi kanssa?
 
Huiui... toivottavasti kukaan ei tulis taputteleen mun mahaa luvatta. Kokisin sen tunkeilevaksi. Tänään kerrottiin miehen kaverille ja sen vaimolle, koska olivat meillä kylässä ja selvisi, että he odottavat myös uutta perheenjäsentä. Ekan kerran sainkin puhua yllin kyllin kaikkia raskausjuttuja ihan luvan kanssa, kun meidän lasketuilla ajoilla on vaan kuukausi eroa!
 
Mies ja paras ystäväni tietää, mutta muille ei olla uskallettu kertoa.. luulen että np ultran jälkeen voisi äidille kertoa, jos malttaa sinne asti.. ;) Mutta neuvoa haluaisin kysyä jos on kanssa sisaria paikalla..? Kyseessä on uusio perhe, eli molemmilla meillä on lapset edellisistä liitoista.. miehellä yksi poika ja mulla kaksi tyttöä.. Koska heille uskaltaa kertoa ja onko vinkkejä miten asian esittää?? Pelottaa kertoa kaikille lapsille :O
 
Takaisin
Top