Raskaudesta kertominen
- Ketjun aloittaja Mrs. Em Ö
- Aloituspäivämäärä
Itellä on ihan päinvastoin: en jotenki haluis kertoa vielä kellekään, kun sitten pelkään, että seuraavat 7 kuukautta puhutaan vaan siitä, tai että musta tulee muitten silmissä vaan "se raskaana oleva", tai että sitten koko ajan kysellään "miten sä voit" ja "millon se laskettu aika olikaan" ym. :P
Me kerrottiin eilen mun äidille, hän on meillä kylässä huomiseen asti. Oli tosi onnellinen ja iloinen ja nyt on kiva, kun on saanut jutella vapaasti asiasta. :) Mua jännittää jotenkin tosi paljon enemmän tästä toisesta kertominen, mietin et mitä ihmiset ajattelee , ku näin pian hommataan toinen. Ihan tyhmäähän toi on, mut sellanen ajatus mulla vaan on.
Hih, oli pakko 
Kävin tyttökavereideni kanssa teellä (kun se kahvi ei maistu vieläkään...), molemmilla samana päivänä syntyneet, kohta 2kk tytöt. Pakkohan niille oli kertoa, mikä olikin erittäin hyvä veto. Siitähän seurasi kolme tuntia tauotonta jutustelua raskauksista, niin hienoa!
Kävin tyttökavereideni kanssa teellä (kun se kahvi ei maistu vieläkään...), molemmilla samana päivänä syntyneet, kohta 2kk tytöt. Pakkohan niille oli kertoa, mikä olikin erittäin hyvä veto. Siitähän seurasi kolme tuntia tauotonta jutustelua raskauksista, niin hienoa! 
Mulla kävi "kertominen" vähän vahingossa. Isäpuoli löysi vessaan hämmennyksen takia unohtuneet ohjeet (ensin säikähdin niitä viivoja ja ravasin ympäriinsä ihan mitäs nyt), jotka sitten äitikin huomasi. Äiti oli muuten ihan positiivisilla fiiliksillä, mutta sanoi että kotiin ei voi jäädä. Pari viikkoa sen jälkeen sen sitten tuli itkien luokse ja sanoi että on niin onnellinen, että kunpa kaikki vaan menis hyvin.
Isälle sen sijaan kun kertoi, niin sanoi vain että "enpä minä sinun jalkojasi ole pitelemässä" ja muutenkin vaikutti tosi negatiiviselta. Tuli vähän paha fiilis siitä keskustelusta, mutta myöhemmin sitten kyseli jo kaikkea että onhan kaikki mennyt ihan hyvin yms.
Isälle sen sijaan kun kertoi, niin sanoi vain että "enpä minä sinun jalkojasi ole pitelemässä" ja muutenkin vaikutti tosi negatiiviselta. Tuli vähän paha fiilis siitä keskustelusta, mutta myöhemmin sitten kyseli jo kaikkea että onhan kaikki mennyt ihan hyvin yms.
Mulla on nyt 13+2 ja ei olla kerrottu vielä kellekkään. Mun vanhemmat asuu aika kaukana ja haluan kertoa heille kasvotusten ens kerralla, ku nähään. Miehen vanhemmille kertominen vähä jännittää, ei oikein tiedetä miten he sen ottavat. Muutenkin halutaan odottaa ensin istukkatutkimuksen tulokset, jos niiden jälkeen nyt vielä jotain kerrottavaa on. Parin viikon päästä ollaan viisaampia, toivottavasti saadaan kertoa hyviä uutisia. :)
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
Mullakaan ei ollut ihan paras hetki ensimmäinen keskustelu vauvasta äitini kanssa. Hieman tuli paha mieli, kun äitini oli hieman epäileväinen ("onkohan nyt hyvä idea") ja ajattelin, että en välitä tästä kommentista mutta en ota asiaa uudelleen hetkeen puheeksi. Kuitenkin muutaman päivän päästä pidettyäni mykkäkoulua äidilleni (soitellaan lähes päivittäin) äitini itse otti asian puheeksi kuin tämä olisi jo vanha juttu ja asia ollut koko ajan ok. Äitini oli hankkinut jo sitterin ja vannan sekä vauvan petivaatteita tuttavalta ja kaivettiin vanha kehto vintiltä esiin. Nykyisin äidin kanssa juttelen todella paljon odotusajasta, synnytyksestä ja kaikesta tulevasta. Äitini on myös osannut kertoa millaisia odotusaikoja ja synnytyksiä siskoillani on ollut, ja sitä kautta on tullut itselle aika rento fiilis.
Äitini kertoi silloin heti alkuun jo ainakin toiselle siskolleni (sisko paljasti), mutta en tiedä tietääkö toinen sisko ja veli. Itse en ole heille mitään puhunut vieläkään. Läheisiä ollaan, mutta ei sinänsä nähty tai juteltu hetkeen. Ajattelin että kerron sitten kun tuntuu siltä. Todennäköisesti he kysyvät ennen :D
Appiukolle kerrottiin kanssa aika pian ja mieheni siskolle lähetettiin puhelimella kuva ultrakuvasta ja onniteltiin tätiä :) Pari parasta kaveriani tietää jo ja vastaanotto on ollut ihana. Toisella kaverillani on vajaa vuoden vanha muksu ja toinen kaverini on vähän samanlainen kuin minä. Vannonut ettei varmaan koskaan hanki lasta :D Silti hänen kanssaan on ollut tosi helppo puhua vauvasta eikä ole tarvinnut tuntea oloa epävarmaksi, että viitsiikö puhua jos toista ei kiinnostakaan. Oli aihe mikä tahansa, hyvät kaverit pystyvät aina keskustelemaan.
En ole kokenut mitenkään tarpeelliseksi tämän enempää puhua raskaudesta. En etsi sopivaa tilannetta kertoa tai järjestä tilaisuutta kertoa. Kerron kun siltä tuntuu tai jos toinen kysyy. Töissä kerroin heti alkuun yhdelle työkaverille, jonka kanssa kävin aina ennen tupakalla. Hän arvasikin nopeasti, kun mua ei enää ulkona näkynyt. Pari muuta työkaveria samalla toimistolla olivat arvuutelleet olenko raskaana vai en, ja hieman kiertoteitse saivat minut paljastamaan viime viikolla, että vauvaa odottelen. E ole pitänyt mitään löysiä vaatteita pömppistä peitelläkseni, vaan aika hyvin on ollut nähtävissä että jotain erilaista meikäläisessä nyt on.
Äitini kertoi silloin heti alkuun jo ainakin toiselle siskolleni (sisko paljasti), mutta en tiedä tietääkö toinen sisko ja veli. Itse en ole heille mitään puhunut vieläkään. Läheisiä ollaan, mutta ei sinänsä nähty tai juteltu hetkeen. Ajattelin että kerron sitten kun tuntuu siltä. Todennäköisesti he kysyvät ennen :D
Appiukolle kerrottiin kanssa aika pian ja mieheni siskolle lähetettiin puhelimella kuva ultrakuvasta ja onniteltiin tätiä :) Pari parasta kaveriani tietää jo ja vastaanotto on ollut ihana. Toisella kaverillani on vajaa vuoden vanha muksu ja toinen kaverini on vähän samanlainen kuin minä. Vannonut ettei varmaan koskaan hanki lasta :D Silti hänen kanssaan on ollut tosi helppo puhua vauvasta eikä ole tarvinnut tuntea oloa epävarmaksi, että viitsiikö puhua jos toista ei kiinnostakaan. Oli aihe mikä tahansa, hyvät kaverit pystyvät aina keskustelemaan.
En ole kokenut mitenkään tarpeelliseksi tämän enempää puhua raskaudesta. En etsi sopivaa tilannetta kertoa tai järjestä tilaisuutta kertoa. Kerron kun siltä tuntuu tai jos toinen kysyy. Töissä kerroin heti alkuun yhdelle työkaverille, jonka kanssa kävin aina ennen tupakalla. Hän arvasikin nopeasti, kun mua ei enää ulkona näkynyt. Pari muuta työkaveria samalla toimistolla olivat arvuutelleet olenko raskaana vai en, ja hieman kiertoteitse saivat minut paljastamaan viime viikolla, että vauvaa odottelen. E ole pitänyt mitään löysiä vaatteita pömppistä peitelläkseni, vaan aika hyvin on ollut nähtävissä että jotain erilaista meikäläisessä nyt on.
Meijän esikoinen hoiti homman kotiin. Nyt kahden ultran jälkeen ja kohta rv11 uskalsin hälle kertoa että äitin mahassa on vauva. Sanoin että on vielä salaisuus. Olinpa tyhmä kun en malttanut olla kertomatta. Tyttö kertoi päiväkodin tädeille, puhelimessa papallensa, jopa kaupassa kun oltiin tiskillä niin kaupantädillekkin piti kertoa että äitin mahassa on vauva ja hänestä tulee niiiin isosisko.. eilen oli työkaveri käymässä niin hällekkin kertoi ilosanoman.. voi luoja mihinkä soppaan oonkaa lusikan laittanu..
Nyt saa kertoa!!! Onnistunut ultra takana ja nyt ei enää malta pitää suutansa kiinni. Vasikoin heti isoveljelle ja siskolle (Sain isosiskolta onnittelujen lisäksi kaikki mahdolliset vauvantarvikkeet 
Saan näemmän itse keskittyä niiden söpistelykamojen ostoon) Isoveli kanssa oli innoissaan. Toivoo varmasti pian itselleen samaa. Käytiin miehen kanssa mummuni ja vaarini tykönä. Siin kahvitellessa sit lykäsin ultrakuvan mummun käteen "Sä varmaan osaat kertoakin mulle, et mitä nää on?" "No, sehän on vauva mahassa!" "No niin, mut kenenkähän mahassa..." Hetken hiljaisuus kun mummo keräili vastausta, kunnes välähti. Sitten paljon onnnitteluja ja omien raskauksien muistelua, silloin 50-luvulla Vaarikin sai lopulta kuulokojeensa paikalleen ja pääsi keskusteluun mukaan 
Nyt vaan odotellaan, et juoru kulkee koko suvun läpi...siinä ei vissiin kauaa mee...
Iskä pilvenpäällä tietääkin jo, mutsin kun saan vielä kiinni, niin alkaa jumalaton mummuilu, arvaan sen :)
Mies laittoi äidilleen mms ultrakuvasta. Soittelivat ristiin varmaan puoli vuorokautta, ennenkuin anoppi luurissa. Onnitteluja kovasti, vaikkakin oli varmaan yllättävä tämä.
Oon päättäny, etten minnekään faceen vasikoi, mieli tekis kyl, mut pidättäydyn. Eiköhän sinnekin joku sukulainen onnittelut näkösälle laita. Siitäpä sitten saavat ihmiset arvuutella.
Onnistunut ultra takana ja nyt ei enää malta pitää suutansa kiinni. Vasikoin heti isoveljelle ja siskolle (Sain isosiskolta onnittelujen lisäksi kaikki mahdolliset vauvantarvikkeet Saan näemmän itse keskittyä niiden söpistelykamojen ostoon) Isoveli kanssa oli innoissaan. Toivoo varmasti pian itselleen samaa. Käytiin miehen kanssa mummuni ja vaarini tykönä. Siin kahvitellessa sit lykäsin ultrakuvan mummun käteen "Sä varmaan osaat kertoakin mulle, et mitä nää on?" "No, sehän on vauva mahassa!" "No niin, mut kenenkähän mahassa..." Hetken hiljaisuus kun mummo keräili vastausta, kunnes välähti. Sitten paljon onnnitteluja ja omien raskauksien muistelua, silloin 50-luvulla Vaarikin sai lopulta kuulokojeensa paikalleen ja pääsi keskusteluun mukaan Nyt vaan odotellaan, et juoru kulkee koko suvun läpi...siinä ei vissiin kauaa mee...
Iskä pilvenpäällä tietääkin jo, mutsin kun saan vielä kiinni, niin alkaa jumalaton mummuilu, arvaan sen :)
Mies laittoi äidilleen mms ultrakuvasta. Soittelivat ristiin varmaan puoli vuorokautta, ennenkuin anoppi luurissa. Onnitteluja kovasti, vaikkakin oli varmaan yllättävä tämä.
Oon päättäny, etten minnekään faceen vasikoi, mieli tekis kyl, mut pidättäydyn. Eiköhän sinnekin joku sukulainen onnittelut näkösälle laita. Siitäpä sitten saavat ihmiset arvuutella.
Oltiin viikonloppu vierailemassa vanhempieni luona ja siellä sitten rohkaistuin kertomaan vauvauutisen. Eipä ne kovin innoissaan ollut, eivät oo ikinä olleet. Sisko, jkaikki mieheni ja minun kaverit, sekä mieheni isä ja sisko ovat tienneet jo jonkin aikaa. Oon vaan vanhemmille kertomista lykännyt juurikin tuon reaktion pelossa.
Lapsillekin sitten kerrottiin, kun ajeltiin Keski-Suomesta kotia päin. Vanhinhan on intissä, joten se ei tiedä, mutta 16v oli että okei. 11v ja 4v alko kinasteleen tuleeko siitä tyttö vai poika ja mikä sen nimeksi tulee. Tällä hetkellä 4-vuotiaan ehdotus Ulrich (???) ja vanhemman Kaapo ja Paavo. Ja ollaan ihan suomalaisia, niin en tiiä mistä tyttö on tuon Ulrichin repäissyt.
Vähän pelkään, että meidänkin pikkuneiti kailottaa koko maailmalle, että siitä tulee isosisko. Kyseli, että kuinka se on sinne mahaan joutunut ja miksi se syntyy vasta talvella. 11v poika halus tietää, että mistä mä tiedän, että se on mun mahassa... Tänään oon saanut olla aika keskeliäs, kun oon vastaillut kysymyksiin.
Lapsillekin sitten kerrottiin, kun ajeltiin Keski-Suomesta kotia päin. Vanhinhan on intissä, joten se ei tiedä, mutta 16v oli että okei. 11v ja 4v alko kinasteleen tuleeko siitä tyttö vai poika ja mikä sen nimeksi tulee. Tällä hetkellä 4-vuotiaan ehdotus Ulrich (???) ja vanhemman Kaapo ja Paavo. Ja ollaan ihan suomalaisia, niin en tiiä mistä tyttö on tuon Ulrichin repäissyt.
Vähän pelkään, että meidänkin pikkuneiti kailottaa koko maailmalle, että siitä tulee isosisko. Kyseli, että kuinka se on sinne mahaan joutunut ja miksi se syntyy vasta talvella. 11v poika halus tietää, että mistä mä tiedän, että se on mun mahassa... Tänään oon saanut olla aika keskeliäs, kun oon vastaillut kysymyksiin.
MinniV: Eikä, Ulrich! :D Vähänkö hyvä. ... mulle joskus äiti selitti että isä laittoi siemenen äitin mahaan ja siitä kasvoi siellä vauva. Isällä on semmoinen "väline" jolla sen laittaa... Mulle se riitti vähäksi aikaa, heh! :)
Sent from my GT-I8190N using Vau Foorumi mobile app
Sent from my GT-I8190N using Vau Foorumi mobile app
Työkaverit tietävät, heille oli pakko kertoa kun töissä joutuu välillä nostelemaan painaviakin juttuja. Ja välillä kuvotus oli niin paha, että olisihan siinä epäilykset herännyt kun olisin sännännyt juosten vessaan.
Muille kerrotaan myöhemmin, odotetaan ultra ensin ja varmistetaan että kaikki hyvin
Muille kerrotaan myöhemmin, odotetaan ultra ensin ja varmistetaan että kaikki hyvin
Töissä kerroin varhsisultran jälkeen, ennen ensimmäistä neuvolaa. Ei sitten tarvinnut keksiä tekosyitä mihin lähden kesken päivän. Ja neuvolat, labrat ja ultrat pääsee nyt sitten käymään ihan luvan kanssa ilman palkan menetystä.
Lähisukulaisille kerroimme myös pian varhaisultran jälkeen. Pari hyvää ystävää myös tietää, toinen päätteli aivan itse kun jätin salaatista kylmäsavulohet syömättä. :)
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
Lähisukulaisille kerroimme myös pian varhaisultran jälkeen. Pari hyvää ystävää myös tietää, toinen päätteli aivan itse kun jätin salaatista kylmäsavulohet syömättä. :)
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
No nyt mä oon saanu kerrottua kaikille, joille pitikin kertoa. Muut voi sitten arvailla tai kysellä, jos haluaa :) Hyvä mieli tuli siitä, että sain töissäkin kerrottua työkavereille ja esimiehille. Läheiset on tienny asiasta jo aiemmin.