Hei kaikille! Ensiksi onnea plussanneille ja tsemppiä piinailijoille sekä uuteen kiertoon joutuneille
Pidemmän aikaa olen täällä taustalla tätä ketjua lukenut, ja nyt viimein tuntui siltä että nyt on jo pakko päästä jonnekin purkamaan omia tuntemuksia joten hyppään mukaan teidän joukkoon.
Omaa taustaani sen verran että olen 29-vuotias ja minulta löytyy -21 syntynyt lapsi aiemmasta suhteesta. Uuden parisuhteen myötä ajatus lapsiluvun kasvusta on nostanut hurjasti päätään, ja nyt vauvakuume onkin jo todella kova

kesällä emme varsinaisesti vielä yrittäneet, mutta heinäkuussa plussasin. Raskaus meni kesken ja tyhjennys tehtiin rv 10+1 elokuun lopussa. Tyhjennys sujui suhteellisen hyvin, mutta siitä asti kuukautiset on ollut hyvin niukkoja ja paljon on esiintynyt tiputtelua ym, kunnes lokakuussa verinen vuoto jatkui 2 viikon ajan. Nyt marraskuun alussa uä:ssä selvisi, että kohtuun on jäänyt istukkakudosta noin 2cm ”pala”. Olen menossa hysteroskopiaan ensi viikolla jossa residua poistetaan.
Vaikka yritystä ei varsinaisesti kovin pitkää aikaa ole takana, mutta kuume on kova ja tällä hetkellä tunnen kovasti pettymystä ja turhautumista tämän tilanteen kanssa. Tuntuu, että olen pitkän ajan ollut tässä epätietoisessa ja odottavassa mielentilassa, kun ensin täytyy odottaa jälkivuodon loppumista, kierron palautumista, olen tikuttanut ovista ja sen saanut kiinni ja toivonut sitä plussaa tulevaksi ja nyt taas yksi vastoinkäyminen ja odotus jatkuu.
Ovuloin juuri samana päivänä kun residua löytyi (4.11) ja toki oltiin tallettelut tehty ennen sitä. Toki raskautumista ei suositeltu naistenpolilla koska hysteroskopiaa ei voida suorittaa mikäli siellä olisi raskaus alkanut, mutta salaa toivoin viimeiseen asti että olisi ehtinyt tärpätä. Mutta niin vain tänään aamulla menkat alkoivat ja kp1

vielä jottei liian vähäiseksi jäisi harmitus, seuraava ovis tottakai osuu toimenpiteen jälkeisille päiville. Eli hukkaan taitaa mennä seuraava mahdollisuus.
Huh. Hieman helpotti oksentaa tämä vihdoin ulos
