En jaksa edes enää pahemmin mitään kertoa. Kp17 ja edelleen ovis hukassa ellei ollut heti kierron alussa. Olen myös tehnyt pari raskaustestiä ja negaa tulee sen yhden esihaamujen haamun jälkeen. Eli oli varmasti viivanpaikka.
On tässä vielä toivoa, että ovis tulee vielä tai sitten jos on ovis ollut aikaisin niin pitäisi heti alkuviikosta näkyä. Vähän sellainen luovutus nyt päällä, kun deadline tulee vastaan. Mies varmasti kyselee jos olen valmis vielä senkin jälkeen yrittämään.
Tulee vaan vahvemmin se tunne, että mun pitäisi olla kiitollinen 5 terveestä lapsesta eikä enää haikailla yhden puuttuvan perään. Tuntuu, että en pysty enää miehelleni sitä toista hänen omaa luomaan tähän maailmaan

Ikinä ei näin pitkään mikään keskenmeno ole vaikuttanut mun mieleen.
Anteeksi tämä pelkkä negatiivinen vuodatus