Ajatuksia tältä päivältä kun jälleen tein negatiivisen testin.
Minun miehen hedelmällisyys on sairauden/lääkityksen myötä todennäköisesti hyvin pieni, mahdollisesti olematon. Siittiöitä voi olla tai sitten niitä ei ole. Raskauden yritystä ei ole miehen puolesta, muuta kuin sillä asenteella, että jos niin kävisi, lapsi saisi tulla, mutta aktiivisesti ei halua yrittää ja hän on tyytyväinen nykyiseen lapsilukuun. Ei siksi mene siemenennesteanalyysiinkään koska ei me siis "yritetä" miehen näkökulmasta. Olisi siis olemassa lääketieteellisiä keinoja/toimenpiteitä joita voisi tehdä jos hedelmällisyyttä haluttaisiin parantaa, mutta mies ei sellaiseen ole valmis. Koska eihän hän edes tarvis enää lisää lapsia.
Ollaan puhuttu, että lapsiluku on kyllä tässä ja olemme tähän onnellisia. Olen kertonut kuitenkin avoimesti omasta tunteesta, että tilaa sydämessä ja sylissä olisi vielä yhdelle, mutta haluan kunnioittaa myös miehen tahtoa, tottakai. Nyt sitten ollaan tämmöises ihme tjot vaihees. Mä elättelen toivoa ja teen testejä ja mies antaa sen 1% mahdollisuuden tapahtua jos on tapahtuakseen ja hyväksyy sen jos tulisinki raskaaksi. Näin on siis puhuttu. Mut en tiiä onko tämä kovin järkevää pitemmän päälle. Tai siis toisaalta mitäpä muutakaan tehtäis. En mä nyt ala pillereitäkään syömään vaan siksi että ehkäisen sen prosentin todennäköisyyden tulla raskaaksi. Etenkin kun haluaisin tulla.
Tuntuu tosi kurjalta roikkua joka kuukausi löysässä hirressä. Tietäen että teoriassa voi olla mahdollisuus. Mutta käytännössä pieni. Ostan joka kuukausi raskaustestejä ja petyn.. Pyörin täällä sivustolla ja vähän itken ja iloitsen muiden plussia.
Tämmönen pieni sydämen purku randomisti tänne. Terveisin hiljainen sivustaseurailija. Toisten plussakuvia tiiraileva. Omalle negalle pari kyyneltä vuodattaneena. Miksei voi olla vaan tyytyväinen siihen mitä jo on?
kyllähän siinä että ei enää lapsia tule-ajatuksessa on valtavaa luopumisen tuskaa.
eilen mentiin keskeytetyllä omasta toiveestani. Haluun kuitenkin seurata tätä kiertoa kun kierukan poiston jälkeen ei oo neljään viikkoon tapahtunut mitään kuin vasta nyt.
toivottavasti se riittäisi
vaikka toiveet ei super korkealla nyt kyl oo
Tai ei toki pelkästään näiden perusteella sitä voi varmaksi sanoa ikinä, mut aika hitaasti vaalenee.
