Siis voi luoja mitkä itkun ja pelon täyteiset 2 päivää on takana..
Käytiin eilen aamulla rakenneultrassa: munuaisaltaista toinen raja-arvoja suurempi ja toinenkin aivan rajalla,lisäksi kalkkikysta sydämessä, eli kaksi ns.soft markkeria, joiden vuoksi lähete helsinkiin jatkotutkimuksiin, kromosomihäiriön varalta.
Oltiin lampsittu aika rennoin mielin ultraan, kummallakaan ei mitään pelkoa että jotain poikkeavaa vois löytyä. Oltiin jotenkin niin onnellisia vaan tästä raskaudesta, kun useamman vuoden yritys jo takana, Ei siinä sitten osattu lääkäriltä tai kätilöltä oikein mitään kysellä, kun oltiin molemmat ihan sokissa. Kotona sitten loppupäivä itkettiin ja kirottiin että olishan meidän pitänyt osata varautua tähän ja tietää, ettei taaskaan onnistu.
Onneksi helsingistä tuli jo tänään puhelu, nyt iltapäivällä. Väärä hälytys, arvoissa niin pienet poikkeamat ettei minkäänlaista tarvetta jatkotutkimuksille helsingissä, korkeintaan ultraseurantaa omassa sairaalassa (tämäkin ilmeisesti paikkakuntakohtaista kuinka toimitaan, antoivat helsingistä ymmärtää ettei siellä edes näin pieniä poikkeamia huomioitaisi rakenneultrassa). Kalkkikysta niin pieni ettei kystaksi oikein voi laskeakaan, ja toinen munuaisaltaista aivan himpun isompi kun raja-arvo. Että hyviä jatkoja vaan ja onnellista odotusta, kromosomihäiriöiden riski edelleen 1:45 000.
Voi luoja ei varmaan ikinä olla oltu näin onnellisia, kuin tämän puhelun jälkeen :)