Laitoin jo ultrapuolelle, mutta laitan tännekin: jalkojen välistä löytyi selkeät pelit ja vehkeet eli poikaa odotetaan. Aivan kummallista kahden tytön jälkeen.
Kamalaa oli olla ultrassa ilman omaa miestä. Ja kun sain tietää sukupuolen, olisin halunnut heti soittaa hänelle, mutta kello oli vasta 3 yöllä siellä, missä hän on, joten pakko tyytyä viestiin. Soittelimme sitten myöhemmin. Tiedän, että uutinen oli hänelle isompi asia kuin minulle ja olisi ollut niin ihana iloita yhdessä. Mutta iloitsemme yhdessä sitten viikon päästä, kun hän on taas kotona.
Mutta mikä tärkeämpää, kaikki muukin oli kohdillaan - kasvot, sydän, aivot.... Kaikki. Jännitin niin kovasti, että olin varmasti vaarallinen kuski tuolla tiellä ajaessani sairaalaan. Onneksi äitini ajoi edelläni, joten seurasin vain sumeasti hänen perävalojaan. Nyt alkaa sitten se loppujännitys, että kaikki sujuu yhtä jouhevasti synnytykseen ja sen jälkeenkin.