Poksutaan!

Poks 13+0. Vähitellen alkaa uskomaan tähän itsekin. Jotenkin asia konkretisoitu tällä viikolla, kun kerrottiin sukulaisille ja kavereille. Kaikki vaikuttivat niin onnellisilta meidän puolesta. Tätä on vaan niin tajuttoman pitkään toivottu, että ei meinaa millään uskoa todeksi. Myös omat tunteet on jotenkin ristiriitaiset, kun jo pitkän yrittämisen jälkeen alettiin jo vallan luopua toivosta... Toisaalta tuntuu, että marraskuuhun on ihan liian pitkä aika ja samaan aikaan tuntuu hyvältä, että on aikaa totutella ajatukseen siitä, että pian meitä onkin kahden sijasta kolme.
 
Takaisin
Top