Itse olin 19-vuotias kun tulin raskaaksi (ei ollut vahinkoraskaus, yritettiin vuosi tätä lasta ennen kuin nappasi) nyt olen 21-vuotias ihanan yksivuotiaan pikkupojan äiti.
Sain myös neuvolassa pitkiä katseita juuri näiltä vanhemmilta äideiltä, pahoja sellaisia ja tuntui että olin syynin alla koko raskauden. Luulin että se loppuisi kun vauva tulee maailmaan, mutta ei todellakaan loppunut. Käyn joka päivä leikkipuistossa poikani kanssa, siellä olevat vanhemmat äidit puhuvat keskenään muutaman metrin päässä siitä "kuinka tuokin on tullut vahingossa raskaaksi, tuskin osaa kasvattaa lasta, voi lapsi raukkaa" Hemmetti että ottaa päähän! Olen todella vastuuntuntoinen ollut aina, huolehdin lapsestani, poikani saa kaiken mitä tarvitsee ja sen tärkeimmän huolenpidon ja rakkauden. Lapsemme oli todella odotettu tulevaksi tähän maailmaan, eikä mikään vahinkoraskaus.
Olen yrittänyt tosissani meidänkin pihalta saada kavereiksi juurikin näitä vanhempia äitejä (meidän taloyhtiössä kun ei nuoria äitejä ole) olen yrittänyt jutella heille, tervehdin aina ystävällisesti ja juttelen heidän lapsilleen jos sattuvat olemaan hiekkalaatikolla samaan aikaann. Jokaikinen kerta nämä vanhemmat Lähtevät sisälle parin minuutin jälkeen kun olen/olemme poikamme kanssa tulleet samalle pihalle leikkimään.
En todellakaan ymmärrä tätä ja tämä tuntuu todella pahalta.. He olettavat automaattisesti että olemme huonoja vanhempia ja lapsistamme ei tule mitään. todella loukkaavaa ja he samalla opettavat itse lapsilleen epäkohteliasta käytöstä kun esim meidän lapsemme eivät saa tulla leikkiin mukaan heidän lapsiensa kanssa.
Surullista miten sokeita nämä "viisaat" vanhemmat äidit ovat.
