Pitkään vaipoissa

Bella Swan

Moderaattori
Staff member
Administrator
Maalisäidit 2020
Kun lapsi on pitkään vaipoissa, miltä se tuntuu? Oletteko kokeneet häpeää tai syyllisyyttä?

Meillä nuorempi täyttää alkuvuodesta 5 ja on yhä vaipoissa. Toki on autismi ja kehitysvammaa epäillään. Enää ei tunnu missään, mutta aiemmin on ollut aikoja, kun tullut tarve selitellä. Nyt kuitenkin mustaa valkoisella että ei ole meistä vanhemmista kiinni.
 
Kun lapsi on pitkään vaipoissa, miltä se tuntuu? Oletteko kokeneet häpeää tai syyllisyyttä?

Meillä nuorempi täyttää alkuvuodesta 5 ja on yhä vaipoissa. Toki on autismi ja kehitysvammaa epäillään. Enää ei tunnu missään, mutta aiemmin on ollut aikoja, kun tullut tarve selitellä. Nyt kuitenkin mustaa valkoisella että ei ole meistä vanhemmista kiinni.
Kiitos keskustelun avauksesta! 😍
Meilläkin ollaan vaipoissa vielä, vaikka esikoinen oli jo ollut pitkään kuiva tässä iässä. Meilläkin diagnoosina autismi ja parhaamme tehdään että tilanne edistyisi.

Tällä diagnoosilla ei ole kuulemma yhtään epätavallista, että kestää mutta kyllä siihen on meilläkin liittynyt tarve selittelyyn.
 
Meillä ei itsellä ole ajankohtainen asia, mutta haluaisin tuoda "ulkopuolisen" näkökulman asiaan. Yhdessä tuttavaperheessä nelivuotias käyttää vielä vaippoja, vaikka itse jo vähän häpeää niitä eikä ole mitään diagnoosejakaan. Hän ei vaan jostain syystä saa aikaiseksi mennä potalle/pöntölle tai ei vain suostu siihen ja kodin ulkopuolella vaipat ovat ainoa järkevä ratkaisu. Perheessä ei ole mitään ongelmia muuten ja vanhemmilla on hyvät työpaikat ja molemmat lapset käyttäytyvät ja voivat hyvin. Nuorempi ei vain opi tuota kyseistä asiaa yhtä nopeasti kuin ikätoverinsa.

En itse ajattele heistä mitään pahaa tai, että olisivat vanhempina toistaitoisia. Toki itsekin ensin ihmettelin asiaa, koska se on jotain keskiverrosta poikkeavaa, mutta niinhän minä hämmennyn tai ihmettelen kaikkea muutakin uutta tai erikoista oli se sitten yleisen käsityksen mukaan positiivisen tai negatiivisen puolella.

Eli älkää ainakaan turhaan hävetkö, vaikka kanssaihmiset yllättyisivät tai kyselisivät asiasta. 😊
 
Meillä on ihan tavallinen 3,5 vuotias poika ja ei ole haasteita tms. Silti yhä käyttää vaippaa ulkona, kylässä, öisin ja välillä kotonakin ja menty lapsen mukaan asiassa. Hänellä ei ole kiirettä ollut päästä eroon tai motivaatiota niin ollaan menty lapsen tahtisesti ja jättää varmasti vaipat ennen koulu ikää 🫣😇😅 potalla ja pienentimellä käy hienosti ja hyvin on kuivanakin ja sitä kehumme mutta mennään päiväkerrallaan.
Jokainen menee omaan tahtiin ja omien tarpeiden mukaan ja mielestäni vaipattomuudelle ei pitäisi olla tiettyä ikää tai sitä korostaa lapselle.
 
3-vuotiaalla on vielä vaippa aina kodin ulkopuolella . Ei mitenkään ilmaise vessahätäänsä, ei pienimmälläkään eleellä tai ilmeellä.
Yökuiva kyllä on ollut jo pitempään lähes sataprosenttisesti. Eli sinänsä on valmis siirtymään kokonaan alkkareihin, hieman kestää nyt vain nämä vessakäyntien oppimiset päiväsaikaan. Esikoinen oli täysin ilman vaippoja 2-vuotiaana, ja hetken häiritsi itseäni, kun noin "iso" lapsi on vielä vaipoissa suuren osan päivästä. Neuvolastakin sitten sanottiin, että vasta nelivuotiasta aletaan kenties tarkemmin tutkia, onko taustalla jotain isompaa syytä. Lopetin suurimman stressaamisen. Varmasti hän sen oppii. Tämä on nyt vain asia, jossa hänellä kestää tavanomaista kauemmin. Diagnooseja tms. hänellä ei ole. Esikoisella taas on.
 
Meiän 3,5v on edelleen täysin vaipoissa. Pottailua on harjoteltu noin 1v iästä lähtien. Kotona käytetään kestovaippoja, joista osasta pinta jää pissasta märäksi, ja luulis olevan inhottava. Mutta ei häirii meiän poikaa. Ei tuu sanonaan edes, kun on kakka tullu. Sit taas kuopus 2v sanoo viimeistään siinä kohdassa, kun koittaa saada häntä istumaan, että ”kakka tuli”, ei halua istua kakan päällä. Muutenkin välillä sanoo pissahätänsä.

Ei mua nolota se, että on vaippoissa, eiköhän hän jossain kohtaa opi. On siis muuten ”normi” tyyppi, toki hyvin vilkas. Mut myönnän, että ärsyttää välillä, kun miettii niitä ikätovereita, jotka on jo sillon 2v ollu päiväkuivia. Ihan siis jo rahansäästön näkökulmasta. Päiväkodissa ja öisin/kodin ulkopuolella käytetään kertiksiä. Onhan sitä vaippapyykkiä tässä 3,5 vuoden aikana tullunihan riittävän monta koneellista pestyä.

Lapset vaihtaa päiväkotia. Sanoin uuteen, että on vielä vaipoissa. Työntelijä kysyi, ootteko kuitenkin harjoitellu pottailua. Siitä tuli vähän semmonen olo, että hän syyllisti mua siitä, että lapsi ei oo vielä vaipaton. Ja kun on koitettu tarrataulut herkuilla ja herkuitta ja kaikki muutkin, mitä on mieleen tullut.. en tiedä tarkoittiko hän sitä syyllistävänä kommenttina, ei välttämättä.
 
Meiän 3,5v on edelleen täysin vaipoissa. Pottailua on harjoteltu noin 1v iästä lähtien. Kotona käytetään kestovaippoja, joista osasta pinta jää pissasta märäksi, ja luulis olevan inhottava. Mutta ei häirii meiän poikaa. Ei tuu sanonaan edes, kun on kakka tullu. Sit taas kuopus 2v sanoo viimeistään siinä kohdassa, kun koittaa saada häntä istumaan, että ”kakka tuli”, ei halua istua kakan päällä. Muutenkin välillä sanoo pissahätänsä.

Ei mua nolota se, että on vaippoissa, eiköhän hän jossain kohtaa opi. On siis muuten ”normi” tyyppi, toki hyvin vilkas. Mut myönnän, että ärsyttää välillä, kun miettii niitä ikätovereita, jotka on jo sillon 2v ollu päiväkuivia. Ihan siis jo rahansäästön näkökulmasta. Päiväkodissa ja öisin/kodin ulkopuolella käytetään kertiksiä. Onhan sitä vaippapyykkiä tässä 3,5 vuoden aikana tullunihan riittävän monta koneellista pestyä.

Lapset vaihtaa päiväkotia. Sanoin uuteen, että on vielä vaipoissa. Työntelijä kysyi, ootteko kuitenkin harjoitellu pottailua. Siitä tuli vähän semmonen olo, että hän syyllisti mua siitä, että lapsi ei oo vielä vaipaton. Ja kun on koitettu tarrataulut herkuilla ja herkuitta ja kaikki muutkin, mitä on mieleen tullut.. en tiedä tarkoittiko hän sitä syyllistävänä kommenttina, ei välttämättä.

Pisteet sulle kun oot jaksanut kestottaa!!! Minusta se on valtavan hienoa. Itsekkin käytin osittain kestovaippoja kun neiti oli pienempi ihan niiden ihanien kuosien takia. 🥰

Pitäisi itekkin muistaa, että ei tässä valmiissa maailmassa ole mikään kiire. Me kaikki opitaan niin eri tahtiin ja vaikka lapsi olisi fyysisesti valmis, niin se henkinen puoli kypsyy kaikillla eri aikaan. Typerää kun oletetaan ettei vanhempi reenaa jos lapsi on vieläkin vaipoissa. Asiatonta edes kysyä
 
Opetin autistin ensin potalle n. 3-vuotiaana. Mies alkoi jo tuskastua kun tarvitsi suuren määrän toistoja. No siitä potasta piti sitten oppia myös pois, eskari-iässä käytti vielä kotona pottaan. Oman mausteensa tuo adhd, eli vessaan juostaan ihan viime hilkulla aina. Ummetusta oli myös todella pitkään, siihen meni Levolac 1,5-vuotiaasta n. 5-vuotiaaksi asti.
 
Opetin autistin ensin potalle n. 3-vuotiaana. Mies alkoi jo tuskastua kun tarvitsi suuren määrän toistoja. No siitä potasta piti sitten oppia myös pois, eskari-iässä käytti vielä kotona pottaan. Oman mausteensa tuo adhd, eli vessaan juostaan ihan viime hilkulla aina. Ummetusta oli myös todella pitkään, siihen meni Levolac 1,5-vuotiaasta n. 5-vuotiaaksi asti.
Mitä metodia käytit? Kiinnostaisi tietää, kun ite välillä tuskailen tän asian kanssa. ❤️
 
Mitä metodia käytit? Kiinnostaisi tietää, kun ite välillä tuskailen tän asian kanssa. ❤️
Säännölliset potalla käynnit, mm. herättyä, ruoan jälkeen ja ennen ulkoilua ja ulkoilun jälkeen ja sitten vaan jätin kertalaakista vaipat pois, olihan se alkuun pyykkäystä kun ulkohaalarit yms kastui. Lisäksi ostettiin mieluisia pikkareita eli alushousuja, suosikkikuvioilla. Selitin, että vaipat jää pikkuveljelle käyttöön. Hirveästi vaan kehuja onnistumisesta ja vahingot korjata kaikessa hiljaisuudessa ja vähin äänin. Vuoteeseen käyttöön pissinsuojalakanat. Meillä oli yön jälkeen vaippa täysin kuiva, niin siitä päättelin, että hermostollisesti on kypsä pois vaipoista. Ummetus toi toki omat haasteet, Levolac meni säännöllisenä. Meillä on tosi vaikea luopua kaikesta tutusta ja totutusta, niin siinä piti vaan kertalaakista tehdä lopetus ja opettaa uusi taito. Oli kyllä hyvä kun kerhossa esitteli alushousuja kerhotädeille innoissaan.
 
Säännölliset potalla käynnit, mm. herättyä, ruoan jälkeen ja ennen ulkoilua ja ulkoilun jälkeen ja sitten vaan jätin kertalaakista vaipat pois, olihan se alkuun pyykkäystä kun ulkohaalarit yms kastui. Lisäksi ostettiin mieluisia pikkareita eli alushousuja, suosikkikuvioilla. Selitin, että vaipat jää pikkuveljelle käyttöön. Hirveästi vaan kehuja onnistumisesta ja vahingot korjata kaikessa hiljaisuudessa ja vähin äänin. Vuoteeseen käyttöön pissinsuojalakanat. Meillä oli yön jälkeen vaippa täysin kuiva, niin siitä päättelin, että hermostollisesti on kypsä pois vaipoista. Ummetus toi toki omat haasteet, Levolac meni säännöllisenä. Meillä on tosi vaikea luopua kaikesta tutusta ja totutusta, niin siinä piti vaan kertalaakista tehdä lopetus ja opettaa uusi taito. Oli kyllä hyvä kun kerhossa esitteli alushousuja kerhotädeille innoissaan.
Kiitos vastauksesta! 😍
Meillä tosiaan ollut yövaippa jo kuukausia kuiva ja meidän typy herää jos pissaa housuun yöstä, eli hermosto on kypsä. Se vaan juuri, että hällä on hankala luopua tutuista tavoista. Tuttipullo jäi juuri äsken pois, mikä oli valtava voitto!

Täytyy kokeilla nyt tota sun metodia.
 
Meillä on aistiherkkyyksiä, nykyäänkin jos kastuu paidanhiha tai alushousut hieman niin repii jo itse pois, eli se pieni epämukavuus voi olla hyväksikin alkuun.
Meillä ei tykkää kouluikäinen pyyhkiä, kädet likaantuvat ja ehken motorista haastetta myös. Haluaa käyttää käsisuihkua ja kuivata takapuolen pyyhkeeseen. Onnistuu toki kotona, mutta esim koulussa ei ole tätä mahdollisuutta. Mutta jokainen oppii eri taidot joko omalla tavallaan ja omalla aikaa.
 
Muokattu viimeksi:
Meillä on aistiherkkyyksiä, nykyäänkin jos kastuu paidanhiha tai alushousut hieman niin repii jo itse pois, eli se pieni epämukavuus voi olla hyväksikin alkuun.
Meillä ei tykkää kouluikäinen pyyhkiä, kädet likaantuvat ja ehken motorista haastetta myös. Haluaa käyttää käsisuihkua ja kuivata takapuolen pyyhkeeseen. Onnistuu toki kotona, mutta esim koulussa ei ole tätä mahdollisuutta. Mutta jokainen oppii eri taidot joko omalla tavallaan ja omalla aikaa.
Meillä lapsi haluaa käyttää kosteuspyyhkeitä tai super pehmeää paperia 😊 myös kasvot ja kädet pitää kuivata ja pyyhkiä pehmeällä.
Vaipattomuus alkaa oleen hyvällä tolalla.. yöt on kuiva mutta ollut vaippa vielä.. pikku hiljaa siirrytään pois. Kotona myös vaipattomana menee hyvin, päiväkodissa vaihtelevasti. Täytyy muistutella ja keskeytellä leikkejä että malttaa käydä pytyllä/potalla. Kunhan ennen ensi kesää päästäis täysin vaipasta eroon niin olisin tyytyväinen mutta mennään lapsen mukaan 🫣 atopinen iho muuten vaatii että on pehmeät ja istuvat alushousut jotta lapsi tykkää olla ilman vaippaa.. vaippa oli alkuun hänen mielestä mukavampi päällä. 🫣😇🤔 Bambu housut on pelastus, super pehmeät. Hirmu monia asioita joutuu ottaan huomioon lapsen kanssa 🤔
 
Just terkan kanssa juttelin tästä neuvolassa. Kyselin siis meidän 2-vuotiaaseen liittyen että missä vaiheessa olisi hyvä olla vaipaton. Sanoi että 4-5-vuotiaallekin voi olla vielä ihan normaalia käyttää vaippoja ja yökuivaksi voi mennä kauemmin oppia kuin päiväkuivaksi. Jos 5-6-vuotiaaksi menee niin sitten aletaan tutkimaan. Eli jokanen omaan tahtiin ilman häpeää. 🤗Meillä on käyty potalla jo alle 1-vuotiaasta vaipanvaihdon yhteydessä. Tekee sinne jos tekee. Hätää ei osaa vielä ilmaista ollenkaan eli en näe että ihan vielä lähiaikoina vaipattomuus olisi meillä realistista
 
Meillä on 3v 8kk ja käyttää vielä vaippoja kokopäiväisesti. On aloitettu pottailemaan 1v ikäisestä alkaen, on kokeiltu pottataulut, tarrat, lahjonnat, kehuttu ja kannustettu, kokeiltu supistajaa ja kokeiltu olla pelkillä alkkareilla. Ongelmana, että pelkää pottaa toisinaan ja alkkareita kokeillessa alku oli erittäin lupaava, ei vahinkoja, mutta kun yksi vahinko kävi, ei suostunut enää alushousuja jalkaan laittamaan, vaikka kuinka kannustettiin ja oli itse ne valinnut kaupasta. Kokeiltiin useasti ottaa alushousut käyttöön uudestaan hetken päästä, mutta aina se päätyi siihen, että lapsi itki ja haki vaipan takaisin jalkaan.. Emme toruneet lasta missään vaiheessa vahingosta, vaan suhtaudumme lempeästi ja neutraalisti tilanteeseen, mutta lapsi vaan alkoi pelkäämään, että housut kastuu taas ja kokee vaipan turvallisemmaksi. Päätin sitten antaa odottaa vähän aikaa, ehkä ei ole vaan kypsä vielä. Supistajalla käy useammin.

Minusta tuntuu, että olemme kehityksessä noin vuoden jäljessä, meillä myös puheenviivästymä eli lapsi ei juuri puhu kuin yksittäisiä sanoja, päiväkodissa ei ilmeisesti lainkaan. Asiaa ei auta se, että sain taistella meille neuvolasta terapialähetteen ja kuntoutusta, olin huolissani tästä jo 2v mutta neuvola käski vain odottaa sitä puhetta. Puhetta, jota ei ikinä tullut. Sitten 3v saatiin vasta lähete, kun sanoin, että haluan sen ja vaihdoimme neuvolaa, kun lapsi menee päiväkotiin, että ei ole normaalia kun tämä ikäinen ei puhu. Sitten saatiin asiat etenemään. Neuvolasta sanovat, että päiväkuivuutta vaaditaan 4v, mutta eiköhän taas meidän käsketä vain odottelemaan.. Tosin meillä joka tapauksessa neurologiset tutkimukset tulossa tuossa 4v iässä. Neuvola ei meinaa ottaa tosissaan välillä ja en tiedä johtuuko se siitä, että olen itse toiminut vuosia ammattikasvattajana ja nyt myöhemmin sosiaalityössä. Hyvinhän lapsi tottakai voi ja kasvaa, mutta olen kokenut, etten ikinä ole saanut neuvolasta sellaista tukea, jota tilanteet olisi vaatineet. Esim. Allergiat jne. Hirveän usein jäädään vaan odottelemaan, vaikka olisi jo selkeää ohjata eteenpäin erikoissairaanhoitoon, jossa asioille oikeasti osattaisiin tehdä jotain ja tutkia syitä.

Niin ja kyllä minua ahdistaa välillä. Pelkään, että lapsi ei opi ikinä kuivaksi eikä puhumaan. Osa sukulaisista tai tutuista kuittailee, ettei noin ison pojan tarvitsisi vaipoissa kulkea. Joo toki, olen samaa mieltä, mutta minkä teet, kun kaikki on yritetty ja lapsi ei vaan opi. Minusta ainakin tuntuu, että vanhempia syyllistetään, vaikka kyse olisi fysiologiasta, jolle ei vanhemmat mitään voi. On helppo sanoa, että sen kun potalle istutatte, jos lapsi on lähes itsestään oppinut kuivaksi jo 1,5v iässä. Että ei ole ikinä tarvinnutkaan miettiä, mitä jos ei kehity normaalisti tai samaan tahtiin kuin muut. Olen alkanut pelkäämään myös, että meillä on jotain isompaa kehityksen viivästymää, vaikka muuten on tosi fiksu poika.

Toivon todella, että tämän toisen lapsen kanssa olisi vähän helpompaa näissä asioissa.. 🙈
 
Meillä on 3v 8kk ja käyttää vielä vaippoja kokopäiväisesti. On aloitettu pottailemaan 1v ikäisestä alkaen, on kokeiltu pottataulut, tarrat, lahjonnat, kehuttu ja kannustettu, kokeiltu supistajaa ja kokeiltu olla pelkillä alkkareilla. Ongelmana, että pelkää pottaa toisinaan ja alkkareita kokeillessa alku oli erittäin lupaava, ei vahinkoja, mutta kun yksi vahinko kävi, ei suostunut enää alushousuja jalkaan laittamaan, vaikka kuinka kannustettiin ja oli itse ne valinnut kaupasta. Kokeiltiin useasti ottaa alushousut käyttöön uudestaan hetken päästä, mutta aina se päätyi siihen, että lapsi itki ja haki vaipan takaisin jalkaan.. Emme toruneet lasta missään vaiheessa vahingosta, vaan suhtaudumme lempeästi ja neutraalisti tilanteeseen, mutta lapsi vaan alkoi pelkäämään, että housut kastuu taas ja kokee vaipan turvallisemmaksi. Päätin sitten antaa odottaa vähän aikaa, ehkä ei ole vaan kypsä vielä. Supistajalla käy useammin.

Minusta tuntuu, että olemme kehityksessä noin vuoden jäljessä, meillä myös puheenviivästymä eli lapsi ei juuri puhu kuin yksittäisiä sanoja, päiväkodissa ei ilmeisesti lainkaan. Asiaa ei auta se, että sain taistella meille neuvolasta terapialähetteen ja kuntoutusta, olin huolissani tästä jo 2v mutta neuvola käski vain odottaa sitä puhetta. Puhetta, jota ei ikinä tullut. Sitten 3v saatiin vasta lähete, kun sanoin, että haluan sen ja vaihdoimme neuvolaa, kun lapsi menee päiväkotiin, että ei ole normaalia kun tämä ikäinen ei puhu. Sitten saatiin asiat etenemään. Neuvolasta sanovat, että päiväkuivuutta vaaditaan 4v, mutta eiköhän taas meidän käsketä vain odottelemaan.. Tosin meillä joka tapauksessa neurologiset tutkimukset tulossa tuossa 4v iässä. Neuvola ei meinaa ottaa tosissaan välillä ja en tiedä johtuuko se siitä, että olen itse toiminut vuosia ammattikasvattajana ja nyt myöhemmin sosiaalityössä. Hyvinhän lapsi tottakai voi ja kasvaa, mutta olen kokenut, etten ikinä ole saanut neuvolasta sellaista tukea, jota tilanteet olisi vaatineet. Esim. Allergiat jne. Hirveän usein jäädään vaan odottelemaan, vaikka olisi jo selkeää ohjata eteenpäin erikoissairaanhoitoon, jossa asioille oikeasti osattaisiin tehdä jotain ja tutkia syitä.

Niin ja kyllä minua ahdistaa välillä. Pelkään, että lapsi ei opi ikinä kuivaksi eikä puhumaan. Osa sukulaisista tai tutuista kuittailee, ettei noin ison pojan tarvitsisi vaipoissa kulkea. Joo toki, olen samaa mieltä, mutta minkä teet, kun kaikki on yritetty ja lapsi ei vaan opi. Minusta ainakin tuntuu, että vanhempia syyllistetään, vaikka kyse olisi fysiologiasta, jolle ei vanhemmat mitään voi. On helppo sanoa, että sen kun potalle istutatte, jos lapsi on lähes itsestään oppinut kuivaksi jo 1,5v iässä. Että ei ole ikinä tarvinnutkaan miettiä, mitä jos ei kehity normaalisti tai samaan tahtiin kuin muut. Olen alkanut pelkäämään myös, että meillä on jotain isompaa kehityksen viivästymää, vaikka muuten on tosi fiksu poika.

Toivon todella, että tämän toisen lapsen kanssa olisi vähän helpompaa näissä asioissa.. 🙈
Tää sun teksti kolahtaa. Mullakin oli ennen pelko ettei lapsi opi koskaan kuivaksi, mutta sit kun pääsi pullosta eroon niin tajusin että kyllä tää tästä vielä menee omalla painollaan. Autismikirjolla kun on, niin just se kannustava asenne mikä vahvistaa lapsen omaa sisäistä motivaatiota on kaikkein tärkein. Pieniä askelia kokoajan ja välillä hypätään taaksepäin ennenkuin asiat etenee taas. Taantumat on meille liiankin tuttuja.

Minua vähän hävetti, kun meidän 3.5 vuotias joi tuttipullosta kaupoilla ollessa ja on syötettävä, mutta sit ajattelin että jos joku joskus kehtaa kommentoida, niin sanon suoraan että hän on meidän rakas erityislapsi.

Ite oon huomannut että on tärkeää erottaa koska kyseessä on lapsen tarve tottumukseen vai riski melt downiin tai shut downiin. Meidän kirjoneitiä pitää puskea, että asiat tapahtuu, mutta jos liikaa puskee niin pahin mitä voi tapahtua on just tunneromahdus.

Tällä hetkellä hän alkaa olla siinä vaiheessa että kuivaksi opettelu ei enää johda melttariin tai romahdukseen vaan hän on tottunut tuttuun ja turvalliseen. Muutama kuukausi sitten näin selvästi että hän ahdistui ja muutos olisi ollut liian suuri.

Opettelu on ollut siinä, enkä vieläkään erota tottumuksen ja hädän eroa kunnolla. Luotat omaan vaistoon ja siihen että huomaat kun hän kestää kuivaksi opettelun epämukavuutta romahtamatta. ❤️

Kukaan muu taho tai henkilö ei voi sun puolesta sanoa milloin lapsi kykenee mihinkin. Sen olen huomannut itsekkin.
 
Tää sun teksti kolahtaa. Mullakin oli ennen pelko ettei lapsi opi koskaan kuivaksi, mutta sit kun pääsi pullosta eroon niin tajusin että kyllä tää tästä vielä menee omalla painollaan. Autismikirjolla kun on, niin just se kannustava asenne mikä vahvistaa lapsen omaa sisäistä motivaatiota on kaikkein tärkein. Pieniä askelia kokoajan ja välillä hypätään taaksepäin ennenkuin asiat etenee taas. Taantumat on meille liiankin tuttuja.

Minua vähän hävetti, kun meidän 3.5 vuotias joi tuttipullosta kaupoilla ollessa ja on syötettävä, mutta sit ajattelin että jos joku joskus kehtaa kommentoida, niin sanon suoraan että hän on meidän rakas erityislapsi.

Ite oon huomannut että on tärkeää erottaa koska kyseessä on lapsen tarve tottumukseen vai riski melt downiin tai shut downiin. Meidän kirjoneitiä pitää puskea, että asiat tapahtuu, mutta jos liikaa puskee niin pahin mitä voi tapahtua on just tunneromahdus.

Tällä hetkellä hän alkaa olla siinä vaiheessa että kuivaksi opettelu ei enää johda melttariin tai romahdukseen vaan hän on tottunut tuttuun ja turvalliseen. Muutama kuukausi sitten näin selvästi että hän ahdistui ja muutos olisi ollut liian suuri.

Opettelu on ollut siinä, enkä vieläkään erota tottumuksen ja hädän eroa kunnolla. Luotat omaan vaistoon ja siihen että huomaat kun hän kestää kuivaksi opettelun epämukavuutta romahtamatta. ❤️

Kukaan muu taho tai henkilö ei voi sun puolesta sanoa milloin lapsi kykenee mihinkin. Sen olen huomannut itsekkin.
Hei kiitos tästä ❤️🙏
Epäilen et meillä on enemmänkin adhd tyyppisyyttä kuin autismin kirjoa. Hoidossakin sanottiin, että on tosi joustava ja sopeutuva lapsi. Lähinnä haastaa tuo puheenkehitys ja nuo aistiyliherkkyydet sekä sitten tuo, että jotkin asiat on tosi vaikeita oppia. Unimäärä on aina ollut myös vähäinen. Meillä adhd on periytynyt suvussa useammalle pojalle, tytöillä ei ole ollut samoja haasteita. 🤔 On myös todella omaehtoinen ja voimakas persoona muutoinkin, joskin kiltti ja iloinen lapsi. On myös aina ollut hyvin kontaktissa muihin ihmisiin ja selkeästi on halua sosiaalisiin tilanteisiin, vaikkei taitoa puhua juuri ole. Leikkikaverina rauhallinen ja kiinnostunut muista lapsista. Harvoin saa meillä mitään raivareita tms, eikä jumiudu. Mutta on kyllä niitä omia erikoisuuksia muita sitten ja esim. Kaikista tavaroistaan on tosi tarkka ja muisti todella hyvä. 😅 Minusta myöskään hahmottamisen alueella ei ole mitään ongelmia, on tosi terävä ymmärtämiseen liittyvissä asioissa, mikä ehkä jopa ihmeellistä kun hahmotus, kieli/puhe ja avaruudelliset taidot kulkevat usein käsikkäin, ja jotenkin monesti tuntuu, että tekee asioita vain silloin kun ne kiinnostavat riittävästi, tylsistyy tosi helposti ja koko ajan saisi olla keksimässä tekemistä. Toiminnanohjaus on meillä taas liian hyvää jopa - ei voi sanoa, että puetaan päälle kuin vasta vähän ennen lähtöä tai muuten lapsi on jo pukenut vaatteet 1h aiemmin ja seisoo ovella ja suuttuu kun ei vielä lähdettykään mihinkään, tahrassakaan ei tarvitse kuin kerran sanoa niin on toiminut😅 minusta ehkä enemmän ongelmia odottamisessa ja malttamisessa - tekee ennen kuin ajattelee jne. Tylsistyessään saattaa ruveta heittelemään leluja kotona tai tehdä jotain muuta hölmöläisen hommaa.

Helposti tässä tulee itseä syytettyä, vaikka ei olisi mitään aihetta. Itse tunnistan kyllä itsestänikin joitain adhd piirteitä, mutta olen oppinut elämään ominaisuuksien kanssa niin ei ole muodostuneet ikinä ongelmaksi asti. En ihmettelisi, jos meille se dg. vielä tulisi 😅

@siska tutun kuuloista sinullakin! Eipä sitä aina tiedä mikä on ekan kohdalla normia ja mikä ei, mutta minulla jotenkin oma aavistus, ehkä se äidinvaisto? on auttanut asiaa jonkin verran. Siis jos on se tunne, että kaikki ei ole kunnossa/normaalisti, sitä on hyvä kuunnella. Ei oltais allergioidenkaan kanssa pärjätty, jos en ois itseäni kuunnellut ja vaatinut hoitoa. Tsemppiä teillekin! On näiden erityisten kanssa aina vähän sydän syrjällään, vaikka kasvavatkin ja alkavat pärjäillä jo hienosti ❤️
 
Kun lapsi on pitkään vaipoissa, miltä se tuntuu? Oletteko kokeneet häpeää tai syyllisyyttä?

Meillä nuorempi täyttää alkuvuodesta 5 ja on yhä vaipoissa. Toki on autismi ja kehitysvammaa epäillään. Enää ei tunnu missään, mutta aiemmin on ollut aikoja, kun tullut tarve selitellä. Nyt kuitenkin mustaa valkoisella että ei ole meistä vanhemmista kiinni.
Hei! Tuli mieleen, että käykö lapsi päiväkodissa? Pystyykö heitä siellä pyytää panostamaan kuivaksi opettamiseen extra paljon? Meillä on se tilanne, että lyötiin jo hanskat tiskiin hetkeksi koko projektin kanssa ja päikystä ottivat koppia ja nyt on tullut eka iso onnistuminen siellä.

Meidän kuopuksella on henkilökohtainen avustaja joka tähän nyt panostaa mistä ollaan tosi kiitollisia, kun omat keinot on lopussa…
 
Hei! Tuli mieleen, että käykö lapsi päiväkodissa? Pystyykö heitä siellä pyytää panostamaan kuivaksi opettamiseen extra paljon? Meillä on se tilanne, että lyötiin jo hanskat tiskiin hetkeksi koko projektin kanssa ja päikystä ottivat koppia ja nyt on tullut eka iso onnistuminen siellä.

Meidän kuopuksella on henkilökohtainen avustaja joka tähän nyt panostaa mistä ollaan tosi kiitollisia, kun omat keinot on lopussa…
On päiväkodissa, sekä toimintaterapiassa panostettu tähän. Nyt on vielä PDA-epäily niin ehkä siitä lukemalla voidaan saada lisää vinkkejä kuinka toimia.

Miten saitte henkilökohtaisen avustajan? Me ei tiedetä miten sellaisen voi saada..
 
On päiväkodissa, sekä toimintaterapiassa panostettu tähän. Nyt on vielä PDA-epäily niin ehkä siitä lukemalla voidaan saada lisää vinkkejä kuinka toimia.

Miten saitte henkilökohtaisen avustajan? Me ei tiedetä miten sellaisen voi saada..
Yhteyttä neurologian poliklinikalle ja sieltä he voivat suositella henkilökohtaista avustajaa. Tilanteesta riippuen lausunnon jälkeen päiväkoti voi järjestää sellaisen aika nopeastikkin. Henkilökohtainen avustaja kuuluisi teille, kun tilanne kuullostaa mun korvaan just siltä että lapsella olisi oikeus siihen! Ihmettelen suuresti ettei tätä ole järjestetty. Hän tosiaan olisi siellä vain teidän lasta varten ja ottaisi kuntoutusvastuun päiväkotipäivän ajaksi. Meillä hän juurikin kuntouttaa kuopusta koko päivän ajan tehtävillä ja arjen taitojen opettamisella. ❤️
 
Takaisin
Top