Meillä on 3v 8kk ja käyttää vielä vaippoja kokopäiväisesti. On aloitettu pottailemaan 1v ikäisestä alkaen, on kokeiltu pottataulut, tarrat, lahjonnat, kehuttu ja kannustettu, kokeiltu supistajaa ja kokeiltu olla pelkillä alkkareilla. Ongelmana, että pelkää pottaa toisinaan ja alkkareita kokeillessa alku oli erittäin lupaava, ei vahinkoja, mutta kun yksi vahinko kävi, ei suostunut enää alushousuja jalkaan laittamaan, vaikka kuinka kannustettiin ja oli itse ne valinnut kaupasta. Kokeiltiin useasti ottaa alushousut käyttöön uudestaan hetken päästä, mutta aina se päätyi siihen, että lapsi itki ja haki vaipan takaisin jalkaan.. Emme toruneet lasta missään vaiheessa vahingosta, vaan suhtaudumme lempeästi ja neutraalisti tilanteeseen, mutta lapsi vaan alkoi pelkäämään, että housut kastuu taas ja kokee vaipan turvallisemmaksi. Päätin sitten antaa odottaa vähän aikaa, ehkä ei ole vaan kypsä vielä. Supistajalla käy useammin.
Minusta tuntuu, että olemme kehityksessä noin vuoden jäljessä, meillä myös puheenviivästymä eli lapsi ei juuri puhu kuin yksittäisiä sanoja, päiväkodissa ei ilmeisesti lainkaan. Asiaa ei auta se, että sain taistella meille neuvolasta terapialähetteen ja kuntoutusta, olin huolissani tästä jo 2v mutta neuvola käski vain odottaa sitä puhetta. Puhetta, jota ei ikinä tullut. Sitten 3v saatiin vasta lähete, kun sanoin, että haluan sen ja vaihdoimme neuvolaa, kun lapsi menee päiväkotiin, että ei ole normaalia kun tämä ikäinen ei puhu. Sitten saatiin asiat etenemään. Neuvolasta sanovat, että päiväkuivuutta vaaditaan 4v, mutta eiköhän taas meidän käsketä vain odottelemaan.. Tosin meillä joka tapauksessa neurologiset tutkimukset tulossa tuossa 4v iässä. Neuvola ei meinaa ottaa tosissaan välillä ja en tiedä johtuuko se siitä, että olen itse toiminut vuosia ammattikasvattajana ja nyt myöhemmin sosiaalityössä. Hyvinhän lapsi tottakai voi ja kasvaa, mutta olen kokenut, etten ikinä ole saanut neuvolasta sellaista tukea, jota tilanteet olisi vaatineet. Esim. Allergiat jne. Hirveän usein jäädään vaan odottelemaan, vaikka olisi jo selkeää ohjata eteenpäin erikoissairaanhoitoon, jossa asioille oikeasti osattaisiin tehdä jotain ja tutkia syitä.
Niin ja kyllä minua ahdistaa välillä. Pelkään, että lapsi ei opi ikinä kuivaksi eikä puhumaan. Osa sukulaisista tai tutuista kuittailee, ettei noin ison pojan tarvitsisi vaipoissa kulkea. Joo toki, olen samaa mieltä, mutta minkä teet, kun kaikki on yritetty ja lapsi ei vaan opi. Minusta ainakin tuntuu, että vanhempia syyllistetään, vaikka kyse olisi fysiologiasta, jolle ei vanhemmat mitään voi. On helppo sanoa, että sen kun potalle istutatte, jos lapsi on lähes itsestään oppinut kuivaksi jo 1,5v iässä. Että ei ole ikinä tarvinnutkaan miettiä, mitä jos ei kehity normaalisti tai samaan tahtiin kuin muut. Olen alkanut pelkäämään myös, että meillä on jotain isompaa kehityksen viivästymää, vaikka muuten on tosi fiksu poika.
Toivon todella, että tämän toisen lapsen kanssa olisi vähän helpompaa näissä asioissa..