Hyvää ystävänpäivää!
Pohditaanpa teemaan sopivaa aihetta, mutta vähän eri näkökulmasta. Pitääkö olla kaikkien kaveri?
Mielestäni kaikkien kanssa pitäisi (yrittää) tulla toimeen. Vaikka töissä olisi työparina/ryhmässä ihminen, jota ei voisi kuvitella ystäväkseen, asiat voi hoitaa asiallisesti.
Lapsilla tämä on mielestäni vähän kaksipiippuinen juttu. Ei ole kivaa jättää ketään yksin ja leikin ulkopuolelle. Mutta entä jos jonkun kanssa ei vain kertakaikkiaan ole kiva leikkiä? Jos joku koulussa vaikka kiusaa niin pitääkö senkin kanssa yrittää leikkiä?
Pohditaanpa teemaan sopivaa aihetta, mutta vähän eri näkökulmasta. Pitääkö olla kaikkien kaveri?
Mielestäni kaikkien kanssa pitäisi (yrittää) tulla toimeen. Vaikka töissä olisi työparina/ryhmässä ihminen, jota ei voisi kuvitella ystäväkseen, asiat voi hoitaa asiallisesti.
Lapsilla tämä on mielestäni vähän kaksipiippuinen juttu. Ei ole kivaa jättää ketään yksin ja leikin ulkopuolelle. Mutta entä jos jonkun kanssa ei vain kertakaikkiaan ole kiva leikkiä? Jos joku koulussa vaikka kiusaa niin pitääkö senkin kanssa yrittää leikkiä?