J
jezebel
Vieras
Pakko jonnekin avautua, kun häpeän niin tilannettani etten pysty edes läheisille ystävilleni tästä puhumaan :arghh:
Tilanne on siis se, että mua on petetty eikä vain kerran vaan kahdesti. Tekijänä on oma aviomies ja kahden lapseni isä. Ensimmäinen kerta tapahtui jo ajalla ennen lapsia ja miehen silloisen suhteen loppumisesta on aikaa 7 vuotta. Työstimme tuolloin asiaa perheneuvonnassa ja päätettiin jatkaa suhdetta, edellytyksenä tietenkin, että tuo suhde loppui ja vastaavaa ei enää tule. Helppoa se ei ollut ja tietenkin minulle jäi epäilys päälle, vaikka vuosien mittaan päästiinkin siihen pisteeseen, että saatiin asioita korjattua, lapset syntyi ja tunteetkin palasivat. Tottakai mä aina mietin jokaista epäilyttävää merkkiä miehen käytöksessä et voiko taas olla kyseessä joku toinen, kysellytkin olen eikä kuulemma ole eikä tule.
No.. muutama viikko sitten jouduin hakeutumaan päivystykseen kipujen vuoksi ja tietenkin luulin, että sairauteni on taas aktiivinen. Sain antibiootit, koska tulehdus selkeästi oli ja pääsin kotiin pitkän lääkärireissun päätteeksi. No, muutama päivä myöhemmin sain puhelun, että klamydiatesti oli positiivinen, mulla on klamydia. Järkytyin, itkin ja hyökkäsin heti välittömästi miehen silmille, että mitä v...ua sä oot taas menny tekemään. Kehotin miettii tarkkaan kaikki mahdolliset tilanteet läpi, missä on pettäny mua. Mies sit kertoi vetäneensä viime syksynä perseet ja oli sit majoittanut jonku tuntemattoman naisen anoppilaan, kun tuon naisen mies oli kilahtanut naiselle ravintolassa ja vienyt kengät ym. käsilaukut eikä naisella ollu paikkaa mihin mennä. Nainen oli kuulemma nukkunut omalla patjalla. Mies ei kuulemma edes muista panneensa ko. naista, mutta nähtävästi näin on kuitenkin mennyt tekemään.
Nyt tilanne on sitten se, etten pysty edes koskemaan mieheen ja ahdistaa ajatus seksistä hänen kanssaan. Myös vanhat ahdistukset sen vanhan pettämisjutun ajalta aktivoitui uudelleen. En luota häneen ollenkaan, en halua, että hän edes koskee muhun enkä pysty itsekään koskemaan häneen. Jotenkin tuntuu, ettei tästä ole enää paluuta entiseen, vaikka haluaisinkin vielä yrittää luottaa ja jotain.
Mä jo melkein tiedän, millaisia vastauksia tähänkin tulee.. "jätä se" ym. mut ei sekään taida niin helppoa olla enkä tiedä, haluanko mä varsinaisesti sitäkään. Kiitos kuitenkin, että sain avautua, helpottaa edes vähän, vaikken livenä tätä kelleen kerrokaan.
Tilanne on siis se, että mua on petetty eikä vain kerran vaan kahdesti. Tekijänä on oma aviomies ja kahden lapseni isä. Ensimmäinen kerta tapahtui jo ajalla ennen lapsia ja miehen silloisen suhteen loppumisesta on aikaa 7 vuotta. Työstimme tuolloin asiaa perheneuvonnassa ja päätettiin jatkaa suhdetta, edellytyksenä tietenkin, että tuo suhde loppui ja vastaavaa ei enää tule. Helppoa se ei ollut ja tietenkin minulle jäi epäilys päälle, vaikka vuosien mittaan päästiinkin siihen pisteeseen, että saatiin asioita korjattua, lapset syntyi ja tunteetkin palasivat. Tottakai mä aina mietin jokaista epäilyttävää merkkiä miehen käytöksessä et voiko taas olla kyseessä joku toinen, kysellytkin olen eikä kuulemma ole eikä tule.
No.. muutama viikko sitten jouduin hakeutumaan päivystykseen kipujen vuoksi ja tietenkin luulin, että sairauteni on taas aktiivinen. Sain antibiootit, koska tulehdus selkeästi oli ja pääsin kotiin pitkän lääkärireissun päätteeksi. No, muutama päivä myöhemmin sain puhelun, että klamydiatesti oli positiivinen, mulla on klamydia. Järkytyin, itkin ja hyökkäsin heti välittömästi miehen silmille, että mitä v...ua sä oot taas menny tekemään. Kehotin miettii tarkkaan kaikki mahdolliset tilanteet läpi, missä on pettäny mua. Mies sit kertoi vetäneensä viime syksynä perseet ja oli sit majoittanut jonku tuntemattoman naisen anoppilaan, kun tuon naisen mies oli kilahtanut naiselle ravintolassa ja vienyt kengät ym. käsilaukut eikä naisella ollu paikkaa mihin mennä. Nainen oli kuulemma nukkunut omalla patjalla. Mies ei kuulemma edes muista panneensa ko. naista, mutta nähtävästi näin on kuitenkin mennyt tekemään.
Nyt tilanne on sitten se, etten pysty edes koskemaan mieheen ja ahdistaa ajatus seksistä hänen kanssaan. Myös vanhat ahdistukset sen vanhan pettämisjutun ajalta aktivoitui uudelleen. En luota häneen ollenkaan, en halua, että hän edes koskee muhun enkä pysty itsekään koskemaan häneen. Jotenkin tuntuu, ettei tästä ole enää paluuta entiseen, vaikka haluaisinkin vielä yrittää luottaa ja jotain.
Mä jo melkein tiedän, millaisia vastauksia tähänkin tulee.. "jätä se" ym. mut ei sekään taida niin helppoa olla enkä tiedä, haluanko mä varsinaisesti sitäkään. Kiitos kuitenkin, että sain avautua, helpottaa edes vähän, vaikken livenä tätä kelleen kerrokaan.
Ilmoitin jo heti alkuun etten koske häneen pitkällä tikulla ainakaan ennenkuin hän on hoidattanut itsensä. Ollaan molemmat syöty antibiootit ja parin viikon päästä olisi kontrolli.
Ilmeisesti nyt kuluneiden vuosien aikana ei ole ollutkaan, tai mistä minä nyt sitäkään tiedän.