Minun isäni ja äitini liitto ainakin opetti tälle kasvavalle lapselle, että naisen paikka on kotona lapsia hoitamassa, ruokaa laittamassa ja siivoamassa, ja mielellään miehen vanhemmat asuvat siinä samassa vahtimassa että miniä hoitaa lapset oikein. Naisen on myös turha haaveilla mistään omista unelmista, kun mies on se perheen tärkein henkilö. Turha esimerkiksi urputtaa siitä että mies vetää viinaa joka viikonloppu ja haukkuu vaimon ja lapset, mutta naisen on parasta pitää huolta, että pystyy hoitamaan ne lapset 24/7. Vaikka ne appivanhemmatkin siinä nurkassa pyörivät auttamassa (=arvostelemassa).... Kumma juttu miten mokoma onnen kehto päättyi avioeroon, ja ei ainakaan tälle lapselle mennyt onnellisen elämän oppi perille?
Olen hetero, menimme maistraatissa naimisiin, ja toivon että mies- ja naisparitkin saisivat saman oikeuden kuin minulla ja miehellänikin oli => Eli mennä virastoon, missä tuomari puhuu 5 minuuttia, allekirjoitetaan paperit, pussataan ja toivotetaan onnea ja menestystä. Koko hommaan meni 15 minuuttia, ja olemme tasa-arvoisesti naimisissa, ja oikeutettuja toistemme omaisuuteen.
Jos joku väittää että tällä ei muka ole väliä, ja ettei mies- ja naisparit tätä tarvitse, niin jos vaikka mieheni olisi vaikka tuntia ennen naimisiin menoa kuollut, olisin jäänyt kodittomaksi koska en omistanut yhtään % entistä kotiamme ja miehen vanhemmat olisivat sen siis perineet.