Periaatteet romukoppaan?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Selah
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mulla ei ollut mitään jyrkkiä periaatteita, mistä olisi pitänyt pitää kiinni. Tiesin, että haluan imettää mahdollisimman pitkään ja sen tein. Mutta sitä en tiedä miten olisin henkisesti selvinnyt tilanteesta, jossa olisi pitänyt antaa korviketta (esim. imetys ei olisi koskaan onnistunut). Valmisruokia en halunnut antaa, joten tein kaikki itse (soseesta sormiruokaan ja lopulta tavallista kotiruokaa). Mutta joskus olisi ollut PALJON helpompaa, jos vauva olisi kelpuuttanut sen pilttipurkin. Kaksi kertaa kokeilin ja molemmilla kerroilla vauvan ilme oli niin epäuskoinen kirjaimellisesti: "äiti mitä sä mulle oikein syötät?!"

Mies taas oli hyvinkin jyrkkä: et sitten opeta sille mitään pullansyöntiä (mun klo 14 päiväkahviin kuuluu aina joku pulla tai makea:rolling:)
Karkkeja ei myöskään tarjota ja televisiosta saa katsoa pikkukakkosen ja viikonloppuisin aamupiirrettyjä, mutta muuten ruutuaika on siinä. Hmm...nämä eivät ihan pitäneet, nykyään se olen minä joka piilottelee noin puolet saaduista karkeista ettei mene ihan mahdottomaksi...
 
Valmisruokien käyttö. Kaksi ensimmäistä sai valmisruuista ainoastaan hedelmäsoseita. Esikoisen ollessa n. 10kk asuttiin 1,5kk mökillä (kaasu-/puuhella, ei juoksevaa vettä, aggregaattisähkö, ulkohuussi, alkutalvi, mies kulki töissä) ja silti ei tullut mieleenkään ostaa valmisruokia. Olen miettinyt, että kyllä sitä ihminen voi olla taulapää ja jäärä, kun ei edes mieleen tullut, että omaa työtaakkaa olisi voinut helpottaa. Lapsi kiipeili kaikkialla eikä halunnut olla minusta erossa yhtään. Halusi tehdä kaikkea samaa kuin minä. Työtasoja ei ollut, kun lapsi ylsi jo kaikkialle paitsi ruokapöydän keskiosaan.
Kolmas on saanut valmisruokia säännöllisesti ja syönyt onneksi niitä ihan mielellään. En ole jaksanut ottaa stressiä siitä, että pitäisi olla jotain itse tehtyä sillonkin, kun muut syö ranskalaisia ja nakkeja tvs.
 
Selah sanoi:
Tästä tuli mieleen Samasta padasta -kirjan teksti siitä miten Ranskassa herkkujen syönti on niin normaalia myös lapsille ettei se ole houkuttelevaa. "Ranskassa herkuttelusta ei tehdä numeroa, eikä sitä pantata synttäreille."

Aina ennen kans ajattelin että ei herkkuja lapsille mutta tää pisti miettimään 🤔 Kaippa sitä voisi yrittää keskittyä terveellisempiin herkkuihin niin sitten ei haittaa jos välissä menee joku ei niin terveellinen. Katsotaan vuoden tai kahden päästä miten mun kävi 😅
Click to expand...
Ei meilläkään herkut ole mitenkään kummoista. Eilen laitoin viinirypäleitä tarjolle ja hyvin kelpasi. Suklaarasiasta( fazerin sinisiä) / piparipurkista saa ottaa jos haluaa, mutta ihan satunnaisesti haluavat. Karkkipäivää meillä ei ole ollut ikinä.
Mies tosin ostelee satunnaisesti karkkipusseja ja kyllä lapset niitä sitten syövät.
 
Miyn sanoi:
Mulla ei ollut mitään jyrkkiä periaatteita, mistä olisi pitänyt pitää kiinni. Tiesin, että haluan imettää mahdollisimman pitkään ja sen tein. Mutta sitä en tiedä miten olisin henkisesti selvinnyt tilanteesta, jossa olisi pitänyt antaa korviketta (esim. imetys ei olisi koskaan onnistunut). Valmisruokia en halunnut antaa, joten tein kaikki itse (soseesta sormiruokaan ja lopulta tavallista kotiruokaa). Mutta joskus olisi ollut PALJON helpompaa, jos vauva olisi kelpuuttanut sen pilttipurkin. Kaksi kertaa kokeilin ja molemmilla kerroilla vauvan ilme oli niin epäuskoinen kirjaimellisesti: "äiti mitä sä mulle oikein syötät?!"

Mies taas oli hyvinkin jyrkkä: et sitten opeta sille mitään pullansyöntiä (mun klo 14 päiväkahviin kuuluu aina joku pulla tai makea:rolling:)
Karkkeja ei myöskään tarjota ja televisiosta saa katsoa pikkukakkosen ja viikonloppuisin aamupiirrettyjä, mutta muuten ruutuaika on siinä. Hmm...nämä eivät ihan pitäneet, nykyään se olen minä joka piilottelee noin puolet saaduista karkeista ettei mene ihan mahdottomaksi...
Click to expand...
Tuli muuten tuosta imettämisestä mieleen, että itsekin olin ajatellut imettää ainakin töihin menoon asti, mutta vauvapa päätti lopettaa tissin syönnin eikä mitkään konstit siihen auttaneet. Ahmatti halusi ruokansa pullosta (luultavasti suihkuamisen takia), enkä minä herunut pumpulle. Osittaisimetyksellä sitten mentiin, kunnes viimeinen kerta tuli joskus puolen vuoden tienoilla, kun vauva selkeästi inhoten otti tissin pitkästä aikaa suuhunsa päikkäreillä makoillessa ja totesin, että tästä nyt ei nauti kumpikaan. 😂😆 Hän siis tykkäsi tissimaidosta ja aina jos oli tulossa kipeäksi haki tissimaidosta vasta-aineet, mutta muutoin suostui syömään vain pari kertaa päivässä tissistä. Jälkikäteen mietin, että aiemmin jo olisi voinut joustaa tuosta imetysperiaatteesta, kun tuosta säätämisestä tuli vain pahaa mieltä ja turhaa väsymystä kaikille.

Minä oon välillä vähän liiankin jämpti monissa asioissa niin sitten herkästi kulutan itseäni loppuun, kun en osaa höllätä. Toisaalta kyllä tuntuu, että se on sitten taas kasvatusasioissa hyvä niin ei tarvitse jälkikäteen miettiä miksi lapsi sekoilee, kun on pidetty tarkasti kiinni rajoista.
Enkä tarkoita tällä sitä, jos on oikeasti vaikka kehitysvamma tms ettei lapsella ole kapasiteettia toimia normaalisti vaan sitä että annetaan lapselle aina periksi, jolloin myöhemmin ihmetellään miksi lapsi ei tottele.
 
Mä oon mennyt aika rennolla asialla ja oikeastaan mitään ei lyöty lukkoon raskausaikana tai vauvan tultua. 🤔😇🫣 Herkut on nykyään kolme vuotiaalla usein kuivahedelmiä mutta saa myös jäätelöä, pullaa, popcornia, karkkia satunnaisesti mutta en oo ollu ehdoton ja menty aina hetken ja tilanteen mukaan kaikessa eikä tule herkuista mikään pesiaali houkuteleva kielletty asia 😊 Imetystoiveisiin vastasin että katsotaan kunhan tämä on syntynyt ja nähdään mitä tulema tuo 😅 imetin lasta mutta söi myös pullosta jossain kohtaa koska tajusin ennakoida että mieskin pääsee hoitamaan lasta enemmän ja se oli meillä oikea ratkaisu ja mies ei jäänyt "sivuun"... Mies osallistuu lapsen hoitoon paljon ja oon voinut käydä jossain lapsen ollessa pieni ilman huolenhäivää ja mies oppi ottamaan vastuun lapsosesta. 😇
Tv on kanssa menty tilanteen mukaan ja ikätaso huomioiden.
 
Myrsky21 sanoi:
Mä oon mennyt aika rennolla asialla ja oikeastaan mitään ei lyöty lukkoon raskausaikana tai vauvan tultua. 🤔😇🫣 Herkut on nykyään kolme vuotiaalla usein kuivahedelmiä mutta saa myös jäätelöä, pullaa, popcornia, karkkia satunnaisesti mutta en oo ollu ehdoton ja menty aina hetken ja tilanteen mukaan kaikessa eikä tule herkuista mikään pesiaali houkuteleva kielletty asia 😊 Imetystoiveisiin vastasin että katsotaan kunhan tämä on syntynyt ja nähdään mitä tulema tuo 😅 imetin lasta mutta söi myös pullosta jossain kohtaa koska tajusin ennakoida että mieskin pääsee hoitamaan lasta enemmän ja se oli meillä oikea ratkaisu ja mies ei jäänyt "sivuun"... Mies osallistuu lapsen hoitoon paljon ja oon voinut käydä jossain lapsen ollessa pieni ilman huolenhäivää ja mies oppi ottamaan vastuun lapsosesta. 😇
Tv on kanssa menty tilanteen mukaan ja ikätaso huomioiden.
Click to expand...
Tuo on hyvä pointti, että mieskin voi osallistua, kun voi antaa pullosta (oli se sitä omaa tai korviketta). Meillä on myös alusta asti mies käynyt kavereitaan moikkaamassa vauvan kanssa kahdestaan. Nyt meidän 2v on isänsä kanssa kotona enimmäkseen miun ollessa töissä ja heillä on todella tiiviit välit. Ei tullut ainakaan niin pahana shokkina silloin se kotiinjääminen alle vuotiaan kanssa.
 
Mulla oli ajatuksena imettää PITKÄÄN, siis varmaan siihen asti, että lapsi vierottaa itse itsensä. Noh, kokemus osoitti, että tykkäsin pienen vauvan imettämisestä mutta isomman vauvan saati taaperon en niinkään, ja kun lapsi oppi kaksi imaisua otettuaan huutamaan TOINEN ja toistamaan tämän n. 20 kertaa, niin imetys loppui sitten siihen. 😂 Ikää oli tällöin 1 v 1 kk.
 
harsokukka sanoi:
Mulla oli ajatuksena imettää PITKÄÄN, siis varmaan siihen asti, että lapsi vierottaa itse itsensä. Noh, kokemus osoitti, että tykkäsin pienen vauvan imettämisestä mutta isomman vauvan saati taaperon en niinkään, ja kun lapsi oppi kaksi imaisua otettuaan huutamaan TOINEN ja toistamaan tämän n. 20 kertaa, niin imetys loppui sitten siihen. 😂 Ikää oli tällöin 1 v 1 kk.
Click to expand...
Minulla tuo fiilis tuli, kun esikoinen oppi sanomaan vaativasti ”tissi” reilun vuoden iässä. 😄
 
Mulla ei varsinaisesti ollut mitään lukkoonlyötyjä periaatteita ennen esikoisen syntymää, korkeintaan nää perus että ei ruutuaikaa ja ei sokeria 🤔 noh, nyt 1.5 vuotiaana on kyllä saanut kahvipöydässä pullaa kun on vieraita käymässä mut tää on sen verran harvinaista etten koe siitä mitään syyllisyyttä. Lisäksi katsotaan välillä pikkukakkosta, yleensä tää toimii tarhan jälkeen hyvänä "lataushetkenä" kun pääsee mun syliin katsomaan hetkeksi telkkaria. Ei onneksi tosin jaksa keskittyä siihen kuin jonku 15min kerrallaan, minkä jälkeen lähtee touhuamaan muuta. Rajoittaa siis näin itse oman ruutuaikansa 😁
 
Esikoisen kanssa olin tosi tarkka sokerin ja nukkumisen suhteen. Tein soseet enimmäkseen itse ja jos oli pakko kaupasta ostaa niin osa perus vauvojen soseista (piltti 2014) jäi hyllylle koska niissä oli lisättyä sokeria. Meillä oli myös tosi tarkka vuorokausirytmi unen ja ruokailun suhteen.
Joo, eipä ole enää seuraavien kanssa ollut ja vähän naurattaa näin jälkikäteen kuinka hysteerinen sitä on ollut joidenkin asioiden suhteen (olen mm. suuttunut miehelle kun itse töihin palatessa he elivät kotona ihan omaa aikataulutonta elämää)
 
Muokattu viimeksi:
Foreverfever sanoi:
Esikoisen kanssa olin tosi tarkka sokerin ja nukkumisen suhteen. Tein soseet enimmäkseen itse ja jos oli pakko kaupasta ostaa niin osa perus vauvojen soseista (piltti 2014) jäi hyllylle koska niissä oli lisättyä sokeria. Meillä oli myös tosi tarkka vuorokausirytmi unen ja ruokailun suhteen.
Joo, eipä ole enää seuraavien kanssa ollut ja vähän naurattaa näin jälkikäteen kuinka hysteerinen sitä on ollut joidenkin asioiden suhteen (olen mm. suuttunut miehelle kun itse töihin palatessa he elivät kotona ihan omaa aikataulutonta elämää)
Click to expand...
Hauska, kun minusta tuntuu, että mies sai paremmin rutiinit haltuun jäätyään lapsen kanssa kahdestaan kotiin. On ollut paljon tarkemmat ruoka- ja päiväuniajat kuin mitä itselläni oli vauvan kanssa.😅 Itsellä oikeastaan ainut rutiini oli päivän lenkki vauvan kanssa, jolloin nukkui ainoat pitkät päiväunet mitkä suostui ihan vauvana päivällä nukkumaan.🙈
 
En tiedä onko itsellä ollut mitään vahvoja periaatteita. Ehkä isoimmat on arvovalintoja, mutta niistä on helppo pitää kiinni. Arjen käytäntöjen olen antanut muovautua ajan kanssa. 🤔 Ehkä lähinnä ennakkoon oli ajatuksia miten toivoisin asioiden menevän, kuten että vauva nukkuu omassa sängyssä. Ja pyhh eipäs nukkunut eikä nuku nyt tämä toinenkaan. Soseet aikalailla väkersin itse. Toisaalta tykkään ruoanlaitosta joten itselle helppo. Tosin niiden jälkeen piltti ei enää maistunut ja kovasti tykkäsi sormisyödä itse. Imetyskin oli tavoitteena, mutta esikoinenpa ei tykännyt koko touhusta ollenkaan ja luovutin 3,5 kk:n kohdalla. Nyt tämä toinen taas ei meinaa huolia pulloa. Eli tilanne elää täällä.😂🤪
Mutta yhdestä periaatteesta pidän kynsin ja hampain kiinni niinä päivinä kun se toteutuu. Eli jos kummatkin lapset nukkuu yhtäaikaa niin en tee mitään järkevää eli kotitöitä tms. Hyvä kun raaskin vessassa käydä. Niitä ehtii tehdä muulloinkin vaikka varmaan tuo olisi se paras aika niille. 😂
 
Täällä moni on sanonut ettei vauva tykännyt valmisruoista niin meillä kävi niin päin, että söi valmiita hyvällä ruokahalulla ja minun tekemät useammin sylki pois. 🙈 Mummonsa ruoat kelpasivat vaihtelevasti. Ehken osannut tehdä maistuvaa ruokaa ilman suolaa vaikka en sinällään pelännyt mausteiden käyttöä. Hänen lemppareita vauvana olivat curryt ja liha/kanaruoat. Ainakin se MuruBabyn gallialainen kanapata oli valmisruoista minustakin ihan hyvää. 😊 Olin itsekin ajatellut tehdä itse, mutta ei vaan paukut riittäneet siihen. Meillä muutenkin mies on se, joka häärää enemmän keittiössä, mutta hän oli vähän pihalla, että mitä sai syöttää milloinkin niin luotti niihin valmisruokien ikämerkintöihin. 😆
 
Mulla kans oli tarkoituksena tehdä itse soseet. Yritinkin, mm. jauhelihakeitto soseutettuna. Jauheliha jäi muruiksi eikä soseutunut ja vauva yökki sen pois. Muutenkaan mun soseet ei ollut kovin hitti. En saanut lihaa soseutettuna millään. Mielestäni Piltit on ihan laadukkaita, suomalaista, ei lisäaineita, hyviä raaka-aineita. Itse koen olevani vähän nepsy tai ainakin kotityöt kuormittavat tosi paljon, niin olen päässyt Pilteillä paljon helpommalla. Ja niistä saa kasviksia ja muuta hyvää. Siis myös kotiruokaa syö, mutta joka päivä jotain Pilttiä myös vielä taaperonakin.

En muista oliko mulla muita periaatteita, no sokeria en antaisi vieläkään (siis lisättyä), mutta kun mies syöttää lähes joka päivä jotain makeaa, en voi mitään sille 😝

Tv:n ja älylaitteiden suhteen oli periaate että ei yhtään ja se on pitänyt omalla kohdallani. Sitten taas mies ja muut sukulaiset räpläävät puhelimia lapsen kanssa ja tv:kin on usein heillä päällä. Sille en taas voi mitään..

Oli myös varmaan periaate että vien leikkipuistoihin ja muskariin ym, vaan kokeilin ja minä en niissä kyllä viihdy 😄

Ehkä oli myös periaate etten hermostu lapselle, mutta ei se ihan niin mennytkään.
 
Takaisin
Top