Viimeinen synnytysvalmennuskerta. Oli hyva, etta mentiin. Mieheni on paljon aktiivisemmin nyt ottanut asiakseen perehtya toiveisiini ja keskustelee synnytykseen liittyvista jutuista. Aiemmin kun yritin asioista keskustella, han oli joko vaivaantunut tai hyvin epavarma omasta roolistaan ja kyvyistaan auttaa minua. Kuten sanoin jo edella, vaikka mitaan muuta emme olisikaan oppineet, jo se, etta mieheni on itsevarmempi, on plussaa! Mutta saimme myos valtavasti tietoa kokeneelta katilolta ja tata tietoa tuskin olisimme saaneet muualta.
Sairaalavisiitillakin kavimme, mika oli hyva, koska selvisi esimerkiksi, etta mista ovesta sinne pitaa menna yoaikaan ja milta synnytyssviitti nayttaa. Muutoin ei oikein tullut uutta infoa, mutta miehelle nousi mieleen monia kaytannon kysymyksia, mika oli hyva! Han saa nimittain jarjestaa meidat sairaalaan - tilaa vaikka limusiinin, ihan sama, kunhan minun ei sita tarvitse miettia. :)
