Pelottaa

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja susannne
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ärsyttää, kun toistamiseen uusi rv alkaa vanhan veren bongaamisella. :sad001 Viime viikolla vuoto vähäisempää, kolmen päivän ajan muutamalla vessareissulla pyyhittäessä paperiin. Useampi päivä välissä ilman verta. Tänä aamuna vähän runsaammin, mutta yhä vain pyyhittäessä. Toivon, että veri on vain viime viikkoisesta tuntuneesta kasvukivuista /istukan muodostumisesta johtuvaa... Vaikka just tuulimuna käy mielessä (jostain syystä suurin pelkoni on tuulimunaksi paljastuminen nt-ultrassa). Kaksi viikkoa, niin tiedän tilanteen...
 
Hei tota mun täytyykin kokeilla,ettiä ennemmin noita tarinoita kun noit mistä heti diagnosoi itselleen kaikista pahimmat mahdolliset :)
 
Viikkoja on nyt 8+ ja vaikka tähän asti olen hyvinkin rauhallisin mielin ensimmäiseen raskauteen verrattuna, niin nyt olen saanut päähäni, ettei tuolla mahassa voi olla mitään elävää. Ensimmäisessa raskaudessa kävin varhaisultrassa joskus viikolla 7-8, ja silloin löytyi onneksi heti syke. Nyt pitää vielä kolmisen viikkoa kärvistellä. Raskausoireita on, mutta maha tuntuu pienemmältä kuin viimeksi, vaikka sen varmaankin pitäisi olla juuri toisinpäin. Eikös toisella kerralla maha yleensä pullahda jo aikaisemmin?
 
Musta tuntuis kanssa että mulla ois nyt pienempi maha ku ekasta samoilla viikoilla.. Tai ehkä ekasta vaan hermoili enemmän töissä, että huomaako työkaverit jo. Nyt kotona ollessa ei tartte semmosia hermoilla :) . Mä pyrin muutenkin näin alkuraskaudessa unohtamaan koko raskauden, enkä ainakaan mee netistä lukemaan mitään keskenmenoja ym.. Välillä oikeastikin vähäksi aikaa unohdan olevani raskaana :) . Kai se on joku peruspessimistin tietoinen valinta, ettei sitten liikaa pety, jos kaikki ei meekään hyvin. Vaikka toki sitä pettyis siltikin.
 
Juu, ehkä se on tosiaan yksilöllistä. Ihmetyttää vaan, kun ekalla kerralla ei pystynyt salailemaan yhtään ja sain koko raskausajan kuulla niitä "ootko varma ettei siellä oo kaksosia, höhöhö" -juttuja. Ennen synnytystä maha olikin aivan jäätävä. Tosin eipä ollut vauvakaan mikään keijukainen. Itse olen aika pienikokoinen, joten ehkä siksikin helposti näkyy kaikki ylimääräinen.

Ja mäkin toivoisin voivani unohtaa koko raskauden. Pari ekaa viikkoa plussaamisen jälkeen se onnistui ihan hyvin, kun päivät meni nopsaan pojan kanssa touhuten, mutta nyt jotenkin kummasti tuo 24h vaivaava pahoinvointi aika rasittavasti muistuttelee, missä tilassa ollaan. :sick009
 
Mä en oo kahdessa aiemmassa raskaudessa pelännyt sitten yhtään vauvan hyvinvoinnin puolesta. Mutta nyt sitten jo ennen varhaisultraa jännitin, että onko siellä ketään. Ja nyt jostain syystä huolettaa, että onko pikkuisella kaikki hyvin. Kaikki kehityshäiriömahdollisuudet vaivaa mieltä.:confused1 Mut niin kai se tuppaa olemaan, että kun on jo terveitä lapsia saanut niin alkaa pohtia voiko niin hyvä tuuri jatkua, että sais vielä kolmannenkin terveen pienokaisen -saati sitten jos olis vielä isompi järjestysluku tulokkaalla!
Onneksi (ainakin toistaiseksi) kaksosraskaus saatiin suljettua pois, nuita kun suvussa on. Mutta tiiän myös tapauksia ihan parinkymmenen vuoden sisältä, joissa on odotettu yhtä ja tullut kaksi.:schocked028 Toinen on vaan jostain syystä jäänyt huomaamatta, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin. Ja täällä Suomessa siis!
 
Ja monet kaksos raskauksista todetaan niskapoimussa tai rakenne ultrassa.. Mullakin tuttuja jotka varhaisultran perusteella yhtä oottaneet ja myöhemmin saaneet tietää oottavansa kahta. :) Kaikki on mahollista vielä nykypäivänäkin :)
 
Mä just mietin noita kaksosia kun aiempi km raskaus oli kaksosraskaus. Varhaisultrassa näkyi kyllä vaan yksi sikiö, mut lääkäri ei edes etsinyt muita joten mistä sitä koskaan tietää :D Maha muutenkin turvoksissa ja yks tuttu kyseli milläs viikolla olitkaan ja et ootko nyt ihan varma et siellä on vaan yks.
 
Pauveli, sinulla ei ole kuitenkaan mitään kipuja? Kohdunulkoisessa raskaudessa ainakin on paljon kipuja, mutta tuulimuna raskaudesta en osaa sanoa. Tsemppiä kahden viikon odotukseen, aika menee varmaan hitaasti odottaessa :sad001
Toivottavasti on vaan alkuraskauden vuotoja ja pienellä olisi kaikki hyvin!
 
No, tänäänhän veri muuttui kirkkaaksi... :sad001 Määrällisesti ei vieläkään paljoa, eikä mitään kipujakaan ole. Mutta kyllähän tässä jo miehenkin valmistin siihen, että kun kivut alkaa, voi olla etten kovin toimintakykyinen ole (ihan kuin nytkään henkisesti olen!). Toisaalta roikun toivon rippeissä, toisaalta kiroan luonnon tapaa kiduttaa ihmistä (raskauspahoinvointi taas aamulla muistutti itsestään ja rinnatkin oli eilen mielestäni kipeämmät). Vessareissut pelottaa, mutta kun osuu kerta jolloin verta ei olekaan tullut, on hetken parempi mieli.

MorningSun, itsekin oletan, että jos olis kohdunulkoinen olis jo kipuillut sen mukaisesti (rv10+1). Tuulimunaa ei voi oireista päätellä, mutta pääsääntöisesti keskeytyvät aikasessa vaiheessa.
 
Toivotaan, ettei oo km!!! <3 verenvuoto ei suoralta kädeltä vielä kerro km:sta, joten ollaan täällä hengessä mukana ja pidetään sulle peukkuja! <3
 
Tsemppiä Pauveli!! Toivotaan että on vaan jotain mystistä vuotoa. Mulle sanoi ultraaja, että vuoto on yhtä isona kuvassa kun vauvanpussukka ja povasi, että jossain vaiheessa tulee ulos, muttei välttämättä nappaa vaavia mukaan eli toivoa on!!!! Pidän peukkuja sulle tää on niin kiduttavaa, aina kun tuntee te kaikki ok niin tulee vuotoa ja … :/uh.
 
Eikö neuvolasta voida laittaa ultraan lähetettä, jotta tietäisit missä mennään? Eipä tarvis maksaa yksityisen hintoja!
Tuo on kyllä todella kurjaa ja stressaavaa! Pidän täällä kaikki peukut ja varpaat pystyssä, jotta pikkunen pysyisi matkassa mukana loppuun asti! :Heartred
 
Sillon viikko sitten, kun muutaman kerran tuli vanhaa verta, päätin suosiolla odotella viikonlopun yli ja sitten tarvittaessa olla neuvolaan yhteyksissä. Löysin netistä mainintoja vähäisestä vuodosta, mikä johtuu istukan kasvaessa pienten verisuonten katkeamisesta. Muutkin oireet viittas siihen. Ja sitten sunnuntaista lähtien "vuotelu" loppuikin, enkä edes ottanut yhteyttä neuvolaan.

Kun taas vanhaa verta havaitsin to, jäin seuraamaan (just tuntia ennen olin soittanut neuvolaan kysyäkseni alkuraskauden labratulokset, ne ok). Perjantaina kirkkaan veren ilmaantuessa yritin soittaa neuvolaan (vaikka en usko, että muuta kuin sympatiaa olisin sieltä saanut), mutta oman terkan numeroissa vain poissaoloilmoitus-nauhoite ja päivystävän terkan puh.aikakin oli loppunut. Sitten tulikin mies kotiin ja aloitinkin jumalattoman parkumisen... Mieskin koitti yksityisiltä saada ultra-aikaa rauhoitellakseen minua, mutta tuloksetta. Eipä tässä nyt auta kuin seurailla, jos ei nyt oireet (toivottavasti) pahene. Ma taidan joka tapauksessa soittaa neuvolaan, vaikka alkuviikon olen poissa kotikaupungista. Voinhan mä toisessakin kaupungissa hakeutua yksityiselle, jos terkka sitä suosittelee...
 
Pauveli tsemppiä piinaaviin tunteisiin! Kyllä varmasti sua hermostuttaa. Mäkin olisin hermoraunio. Toivotaan et todellakin kaikki olis hyvin ja täysin harmiton vuoto.
 
Täällä yhä tilanne ennallaan. Neuvolasta ohje, että seurataan, niinku ajattelinkin. 9 päivää ultraan. Toisaalta toivon pääseväni sinne asti, toisaalta pelkään joutuvani kuulemaan, ettei sykettä löydy. Pitää vaan yrittää keksiä tekemistä, että ajattelis välillä muutakin (vatsahaavahan tässä seuraavaksi iskee!).

Netistä luettu kaikenmaailman vaihtoehdoista; 50/50 taitaa olla mahdollisuudet oman tulkinnan mukaan.
 
Täällä seuraava, joka pelkää.

Vaikka mä päätin etten ota stressiä ja et voi olla ja onkin varmaan ihan normaalia tämä, ni pakko myöntää et ihan hiukan huolettaa.

Tänään wc:ssä käydessä ihan inan verran verta. Semmonen ihan haalea ja pieni viiru.

Mut mä päätin olla vahva ja odottaa nää muutama päivä ihan rauhassa ja sit kattoa mikä on tuleva.
 
Takaisin
Top