Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: this_feature_currently_requires_accessing_site_using_safari
Voi ei, Noaidi. Olen pahoillani.
Mun pitäisi torstaina mennä neuvolaan työpaikkaa vastaapäätä, mikä ei suoranaisesti ehkä pelota, mutta en todellakaan haluaisi, että kukaan töistä näkee mun käyvän siellä vielä tässä vaiheessa. Mitenkähän sitä naamioituisi?
Täällä 5+6 ja pyyhkiessä tullut haalean vaaleanpunaista vuotoa eilisestä asti. Ei kuitenkaan alushousuihin asti Yritä nyt tässä olla ajattelematta muuta, kun pahinta..
Edit. menkkamaisia jomotuksia on ollut plussaamisesta lähtien. Kestävät noin 10 min kerrallaan. Muuten ei kipuja/kramppeja. Viime sunnuntaina 5+1 antoi digi 3+ eli ainakin siihen asti HCG noussut mukavasti.
Rv 12 menossa enkä jotenkin usko että tämä on edes totta. Parit positiiviset raskaustestit tehnyt ja klassiset oireet. Mutta silti, en jotenkin usko että siellä voi oikeasti olla sikiö. Ehkä ultra konkretisoi tämän?
Mullakin on epätodellinen olo. Oon ajatellut et kunhan sen näkee ultrassa niin uskaltaa ja voi uskoa että tää on totta :)
Mä sanoin miehelle yks päivä että mitähän jos mä vaan kuvittelen? Jos vauvakuume meni liian pitkälle ja nyt kuvittelen kaiken no mieskin kyllä näki ne positiiviset raskaustestit, että jos ne oli kuvitelmaa nii hänkin sit kuvitteli
Oletko puhunut näistä peloista neuvolassa? Voisit sitä kautta päästä juttelemaan psykologin kanssa.Ilmeisesti vastasin jonnekin muualle, vaikka piti tänne laittaa. Asiaan...
Kyllä on ollut pelkoja. Raskaus on ollut todella vaikea. Olen ollut yhteensä sairaslomalla yli kaksi kuukautta. Viimeisimpänä sattumuksena rauta-arvojen romahdus ja taas viikon sairasloma. Koko raskauden ajan on ollut paljon kipuja, yleistä huonoa oloa ja voimattomuutta. Olen pelännyt keskenmenoa, edelleen pelkään välillä. Pelkään myös, etten selviä itse hengissä. Pelkään tulevaa synnytystäkin vähän. En muista, että olisin aiemmissa raskauksissa pelännyt. Toki en ole aiemmin ollut näin huonossa kunnossa. Mitenköhän sitä osaisi luottaa siihen että kaikki menee hyvin?
Oletko puhunut näistä peloista neuvolassa? Voisit sitä kautta päästä juttelemaan psykologin kanssa.
Minulla on sellainen vika, että on aina pakko pärjätä itse. Ekassa neuvolassa kuitenkin mainitsin, että kun on taustalla yksi keskenmeno, niin pelottaa että tämäkin menee kesken. Minulle suositeltiin käyntiä psykologilla. Jono oli aika pitkä, mutta lopulta pääsin sinne, ja on ollut ihan hyvä käydä siellä puhumassa. Suosittelen puhumaan neuvolassa peloista, terveydenhoitaja on alansa ammattilainen, ja hänellä voi hyvinkin olla tietoa, joka auttaa hälventämään pelkoja, tai sitten hän voi laittaa lähetteen esim. psykologille tai pelkopolille.Ei ole tullut mieleen. Olen ehkä liikaakin sellainen "pärjään aina" tyyppi ja vieraille ihmisille on vaikea puhua ainakaan mistään henkilökohtaisesta tai arasta asiasta. Mies on ihana ja isona tukena käytännön tasolla ja henkisesti. Harkitsen jos avaisin asiaa neuvolassa.
Minulla on sellainen vika, että on aina pakko pärjätä itse. Ekassa neuvolassa kuitenkin mainitsin, että kun on taustalla yksi keskenmeno, niin pelottaa että tämäkin menee kesken. Minulle suositeltiin käyntiä psykologilla. Jono oli aika pitkä, mutta lopulta pääsin sinne, ja on ollut ihan hyvä käydä siellä puhumassa. Suosittelen puhumaan neuvolassa peloista, terveydenhoitaja on alansa ammattilainen, ja hänellä voi hyvinkin olla tietoa, joka auttaa hälventämään pelkoja, tai sitten hän voi laittaa lähetteen esim. psykologille tai pelkopolille.