Pelkoja, huolia, murheita?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja miuk
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Jep Hope, ei sulle varmaan tullu mieleenkään, et olisit alkanut raskaana olevalle ystävälle kertoa, miten yleisiä ne tm:t on jne... o_O
 
Ei kyllä Sannis. Ja muutenkin kun toinen just sai kertoa että on raskaana niin oli hieman väärä hetki sanoa, että niin muuten itekin olin mutta en sitten ollukaan! Kerron varmaan sitten joskus kun tämä toivottavasti varmistuu :joyful:
 
Mulla tietää kolme kaveria. Kaksi otti uutisen ihanasti, yksi vähemmän ihanasti.. "onko nyt muka oikea aika?", "oletko varma?", "oliks se vahinko?". Itse maailman onnellisimpana odottaa ja toinen tyrmää täysin o_O hän on niitä ihmisiä, joilla tuskin ikinä elämä on siinä pisteessä, että lapset sopis tilanteeseen..

Ja yhden asiakkaan kohdalla jännittää. Hän ei voinut saada lasta - kävivät kaikki hoidot läpi yms. Lapsihaaveet hylätty alta 5v sitten. Jotenkin tuntuu itsestä pahalle, kun tietää toisen tilanteen ja jossain vaiheessa se maha näkyy yms.. :(
 
Me oltiin parhaan ystävän kanssa aina puhuttu, kuinka hienoa olisi saada lapsi samaan aikaan. Kun syksyllä kerroin olevani raskaana, myös hän kertoi samat uutiset. Lasketussa oli eroa vain muutama päivä ja ilo tietysti ylimmillään. Kun mun kkm sitten paljastui, niin ei olisi tullut mieleenkään, etten iloitsisi ystäväni puolesta. Usein ajattelin, että miksi juuri mulle se tapahtui, mutta se oikeastaan vaan lisäsi onnellisuutta ystäväni puolesta. En ikinä haluisi hänen kokevan samaa. Samalla pelkäsin, että ystäväni kokisi jotenkin vaikeaksi olla tekemisissä kanssani, mutta onneksi näin ei käynyt. Ystävä on myös nyt suurena tukena, kun valittelen pelkojani tämän raskauden suhteen.
 
Mäkään en voisi kuvitella olevani katkera sellaisen puolesta joka oikeasti haluaa ja yrittää lasta. Oman tuttuni kohdalla jäi vähän ihmetyttämään kun viime tapaamisella hän vielä kertoi, että pitäisi nyt alkaa käyttää ehkäisyä ettei lasta tulisi. Ei vissiin sitten aloittanut.

Oon myös kertonut nyt parille kaverille, vaikka ensin ajattelin etten sano kenellekään. Mutta mitä lähemmäs ar-ultra tulee niin tiedän, että jos siellä kaikki ei olekaan hyvin niin tarvitsen ihmisiä kenen kanssa jutella. Ne keille olen kertonut tietävät myös tm:stä ja olivat silloin 110% tukena ja nytkin tietysti iloisia.
 
Muokattu viimeksi:
Mua pelottaa jos joudun tämän raskauden kanssa hakeutumaan terveyskeskuksen päivystykseen. Keskenmenneen raskauden kanssa sain siellä aina niin järkyttävää palvelua. Jouduin käymään usein ja aina sattui vastaanottoon sama tympeä akka jonka hymy kertoi että jaa taas toi hermoheikko odottaja on täällä. Terveyskeskuksen päivystyksessä ei ole ultraa! Kerran mieslääkäri levitti sormillaan mun alapäätä, kurkkasi sisään ja tokaisi vaan ettei ole keskenmeno. Sanoi vielä että olisi parempi että raskaus onnistuisi kun ikää on jo sen verran! Sitten kun km oli päällä naislääkäri kysyy ensim että onko edes toivottu raskaus!! Vaadin saada lähetteen Tampereen naistentauteihin joihin sitten menin ja sain asiallista hoitoa! Pelottaa että sama toistuu tässä raskaudessa..
 
Onpa ollut ikävää päivystys kohtelua! Toivottavasti et joudu tällä kertaa kohtamaan tuollaista..
 
Kauhistus, Toivo, miten tahditonta käytöstä hoitohenkilöstöltä! :shocked:
 
Ihan kamalaa! Toivottavasti parempaa kohtelua tällä kertaa tai valitusta meneen.
 
Ompa kamalaa kohtelua ollut..toivotaan ettet joudu uudelleen heidän asiakkaaks. Laita valitusta menemään. Mekin laitettiin Tayssiin yhdestä lääkäristä valitus, kun kohteli todella huonosti. Ei halunnut tutkia ollenkaan ja kotiutti ilman et oli ees koskaan mua tavannut. Nauro vielä päin naamaa opiskelijoiden kans, et oon vainoharhainen kun oon huolissani..mut ei hänen mielestään saa olla huolissaan, jos on yöllä menny sairaalaan ambulanssilla erittäin runsaan verenvuodon takia ja viettänyt monta tuntia synnytyssalissa tarkkailussa ja valmiudessa mahdolliseen leikkaukseen. Muut lääkärit oli siis sitä mieltä et ei oo mikää pikku juttu, mut tää yks lääkäri oli sit toista mieltä ja piti ok:na kirjaimellisesti nauraa päin naamaa.. Toivon ettei mun tarvi ikinä enää nähdäkään ko. naista enää ikinä..
 
Voi kamala mitä kohtaamisia :mad: Pitäis näköjään kuulua joku "asiallisen käytöksen alkeet"- kurssi työntekijöille.
 
Yöllä heräsin yhdeltä hirveeseen mahakipuun, aaltomaisesti vihloo vasemmalle alavatsaan. Nyt on ollu jatkuvaa jomotusta. Onneksi on vapaapäivä töistä, muuten olis pakko hakee saitsua. Ihan kykenemätön tekeen yhtään mitään kun sattuu.
 
:meh: Kyllä on Toivolla ja Suskilla ollut asiatonta kohtelua. Toivottavasti ei moista joudu kukaan kohtaamaan enää. Tällaisten asioiden äärellä kun ollaan, niin tuntuu, että pitäisi henkilökunnan kohdella erityisen huolella. Teennäisen huolehtivakaan ei oo hyvä, mut asiallinen kohtelu on mun mielestä itsestäänselvyys, oli sitten ihan miten tahansa "tyhmästä" asiasta kyse. Teillä kun vielä on ollu ihan aiheesta huolta, eikä mitään päästä keksittyä.

Mä oon sitä ihmistyyppiä joka antaa palautteen ihan sata varmasti jos tollasia osuu kohdalle. Nyt vielä tuntuu erikoista odottaessa, et aion olla ihan viimeseen asti ärsyttävä ja olla huolissani just ihan siitä mistä haluan, lääkärit ja neuvolatädit saa kestää mun huolia ja murheita ihan viimesen päälle koko rahan edestä, jos musta siltä tuntuu :grin
 
Itse olen ollut niin onnellinen/onnekas täällä uudella paikkakunnallamme, kun on tullut mukavia neuvolatätejä + lääkäreitä + gynejä vastaan. Tässä puolen vuoden aikana tavannut pelkästään mukavia - ennen raskautta ja nyt myös raskausaikana. Eri meininki se oli todellakin vanhalla paikkakunnalla. Siellä oli suoranainen ihme, kun joku oli ystävällinen - edelleen muistan hyvällä erästä lääkäriä, joka oli ainoa ystävällinen ihminen, jonka päivystyksessä tapasin..
 
Inhottavia ihmisiä on siellä missä ei todellakaan niitä tarvittas.

Mun murheena on virtsatulehdus. Ekassa raskaudessa alkaen 5kk:lta 5 tulehdusta ja antipioottikuuria ja nyt jo eka kuuri päällä. Onkonkellään kokemuksia vastaavasta, ootteko saaneet estolääkityksen?
 
Toivo ja Suski kauheeta kohtelua! Nyt oikein hävettää myöntää olevansa Tamperelainen. Yhtäkään pätevää tk- lääkäriä en ole vielä henk.koht enkä työni puolesta kohdannut :( viekö pitkät jonot ja potilaiden määrä motivaation myös hoitotyöstä? Aika huolestuttavaa...
 
Mä kannatan myös palautteen antamista, sekä hyvän että huonon. Keskenmenon hoidossa annoin kumpaakin. Hyvää yksityisen lääkärikeskuksen gynekologille, joka km totesi (hän ei esimerkiksi laskuttanut käynnistä ollenkaan, koska "surulla ei rahasteta") ja kätilölle, joka piti meistä huolta sairaalassa. Huonoa palautetta sai puolestaan sairaalan gynekologi, joka ei huomioinut miestä mitenkään, ei esimerkiksi suostunut kirjoittamaan miehelle sairaslomaa koska "keskenmeno ei ole miehen sairaus".
 
Ajattelin tuolla ensimmäisellä neuvolakäynnillä kertoa kokemuksistani..varmaan muutenkin käydään sitä keskenmenoa läpi..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top