Pelkoja, huolia, murheita?
- Ketjun aloittaja miuk
- Aloituspäivämäärä
Toivottavasti kaikki hyvin Nausicaä. Ite aloin miettiä, voiko olla km tai tm ilman mitään veristä vuotoa? Oon jo sitä mieltä, etten voi olla enää raskaana, kun ei ole mitään oireita. Välillä pieniä tuntemuksia vatsassa ja nivusen alueella, mutta hyvin vähäisessä määrin. Kaikilla muilla tuntuu olevan erilaisia oireita. Turhauttaa... Sanoin jo miehellekin, ettei ketään voi olla kotona. Toki olishan se hienoa olla raskaana ilman oireita :)
Eikö keskeytynyt keskenmeno voi olla ilman vuotojakin? Moni on kuitenkin sanonut, että oireet on loppunut melkein kuin seinään, mutta silti on ollut kaikki hyvin ja lopputuloksena terve lapsi. Harmi ettei tästä omakohtaisia kokemuksia. Ja onhan sulla sentään pieniä oireita :). Toivottavasti kaikki hyvin sielläkin...
Ei jaksais millään, kun ar-ultrakin vasta tasan 2 vkon päästä. Mietin jo uuden raskaustestin tekemistä. Tosin musta myös tuntuu, et aina kun mietin, ettei oireita oo, niin just silloin alkaa menkkamaiset tuntemukset ja kestävät hyvin lyhyen aikaa.
Juu olishan se ja jotkut todellakin on! :) Esim. minä olin esikoisen raskaudessa. Muistan kyllä sen epäluuloisuuden tunteen, mutta se on nyt pahoinvointia kokeneena mielestäni aika pieni paha siedettäväksi.
Joten Minis15 hyvä nauti raskaudestasi ja hyvästä olostasi jos kunnes toisin todistetaan. :) Jos jotain olis pielessä, niin varmaankin yhtä lailla se olis kova paikka olit sitten iloinnut raskaudestasi ennen sitä tai vain murehtinut.Ja Nausiciaälle tarrasukkia pikkuiselle! <3
pilvikirsikka
Foorumin legenda
Syyskuunmammat 2015
Joulukuun äidit 2019
Helmikuiset 2022
Huhtikuiset 2024
No tämä sama käynyt mullakin välillä mielessä. Ne pahimmat menkkatyyliset jomotukset oli oikeastaan viime viikolla (tuli silloin tällöin), nyt lähinnä alavatsassa tuntuu jos tekee jotain repäisevää. Tosin tissikipu on ja pysyy. Samoin nyt tullut aamuisin aaltoilevaa huonoa oloa, syöminen vähän heikkoa kun kaikki tökkii... Ärsyttävää tää epätietoisuus! Kyllä mä silti jotenkin uskoisin, että joku sinne on tarrannut mukaan ja ilmoittaa itsestään paremmin sitten kun sen aika on..
Tsemppiä Minis! Kyllä näitä vähäoireisiakin raskauksia voi olla, ainakin mun äiti ja anoppi on olleet raskaina elämänsä parhaimmassa kunnossa, ilman huonoa oloa ym :)
Tsemppiä Minis! Kyllä näitä vähäoireisiakin raskauksia voi olla, ainakin mun äiti ja anoppi on olleet raskaina elämänsä parhaimmassa kunnossa, ilman huonoa oloa ym :)
Ainakin minulla on omakohtasta kokemusta vähäoireisuudesta. kun odotin tuota poikaa niin alussa tuskin oli mitään oireita ja kun menin ultraan 9+3 niin mua jännitti niin paljo että tuli nii huono olo odotus tilassa. eikä auttanut asiaan että lääkäri oli puoli tuntia aikataulusta myöhässä. Mutta kyllä vaan siellä näkyi pikku rapu joka heilutti sen mitättömän näkösiä käsiä ja jalkoja. Mulle tuli myöhemmin tissit tosi kipeiksi ja oli sitten koko raskauden loppuun asti. Ja minulle oli kans tullut vähän veristä vuotoa ja silti oli kaikki hyvin. Se olikin ainut kerta kun semmoista tuli. Tottakai pelkoja on aina oli missä vaiheessa raskautta tahansa. Ei ne pelot lopu tähän alkuun. Sanoisinko että oppii elämään asian kanssa että niin käy jos käy. Ei se ole aina niin helppoo kääntää ajatuksia sieltä pois. Panikoin rv 15 kun mulla ei ollu niin mitään oireita ja pelotti että on kuollut sinne. Kävin neuvolassa ja kuunneltii sydänääniä ja sieltä ne kuului.. Varmempi olo tuli kun tunsi liikkeet. Mut kyllä kaikki kuitenkin järjestyy. Ainakin minä uskon että vaikka joku keskenmenon saisi niin kokee kuitenkin jossain vaiheessa koko raskauden.
Mulla oli liikkeiden tuntumisen jälkeenki vielä epävarmoja päiviä. Tunsin liikkeet jo rv13, alkuun vasn tietyssä asennossa enkä päivittäin ja rv 16 alkaen selvemmin. Mutta ihan loppuun asti ( ja itse asiassa vielä syntymän jälkeenkin) tytöllä oli urheilupäiviä milloin kävi jatkuva mylläkkä ja nukkumispäiviä jolloin hyvä ku kääns vähän kylkeä välillä.. ja joka kerran huoli nosti päätään vaikka oli jo ihan tuttu juttu. Ehkä jonkinlainen huoli kuuluuki äitinä oloon mutta ei kannata märehtiä liikaa, menee kaikki hyvä pian sivu suun kun ei uskalla iloita.
pelottaa kauhiasti vaikka näitä teidän juttuja lukiessa yrittääkin rauhoitella itteensä...
elmou
Silmät suurina ihmettelijä
Heippa! Kirjoittelinkin tonne oireisiin murheistani ja nyt vasta huomasin tän osion... :) Mulla siis toinen lapsi masussa, rv 5+3. Viikko sitten plussasin ja siitä asti särkenyt vatsaa. Lääkäri sanoi ettei kannata huolestua ku kipu ei rajotu pelkästää toiselle puolelle vatsaa, että on todennäkösesti vaan kohdun kasvukipuja. Pelottaa silti ihan törkeesti jos onkin tuulimuna tai mennyt kesken.. Aiemmin mennyt muutaman kerran kesken ja alkanut samantien tihuttelu vuodolla. Nyt ei oo luojankiitos sellasta ollu. Kolmen viikon päästä ois vasta neuvola, toivottavasti siellä kuunneltais sydänääniä ni sais tietää majaileeko tuolla kukaan 
Onneks täällä on muitakin vähäoireisia. Ihan väkisinkin alkaa joka aamu samat ajatukset pyöriä päässä, että eikö VIELÄKÄÄN mitään kunnon oireita. Vaikka tosiasiassa mulla onkin rinnat tosi kipeet, alavatsan juilimisia, ummetusta jne normi "raskausoireita", mut kai mulla vaan on pinttymä päässä, että kaikkien pitäis raskaana ollessaan voida jotenkin tooooosi huonosti ja oksennella joka aamu ennen kuin vois uskoa olevansa raskaana. 