Parisuhde

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Muikkis
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
M

Muikkis

Vauhtiin päässyt keskustelija
Tänne voisi purkaa kiukkua ja jakaa parisuhteongelmiansa,
ken tahtoo ja jos niitä ylipäänsä on.
Meillä ainakin on ollut jos jonkin moista kiukuttelua ja vänkäämistä,
lähinnä johtuen minun hormooneista, joita mies aina aina tunnut ymmärtävän.
 
Mun täytyy kyl ny kehuu vaa omaa miestäni. On se ollut nii ihana.
Ymmärtänyt, että särkee päätä ja jos muutenki alkaa särkee jotenki yhtäkkiä ni se on heti ollut apuna.
Se on jaksanut tehdä ruokaa, ku oon ollut vieressä istumassa keittiön pöydällä ku alkanut särkee selkää yms. Vaikka suurtalouskokki onki, ni mie oon meidän kastikevastaava yleensä, ku kokki ei osaa :D
Ja kaupassa käydessä, ni ei se anna mun enää ainkaan kantaa koria tai ostoskasseja kotiin, totee vaan, ettet sä saa kyl näitä kantaa ja ottaa pois. Vaikka tiedän, ku sillä reppu täynnä ostoksia, että jo tarpeeksi painoa mokomalla kannettavana.
Se on käynyt koirankanssa lenkillä jos en itse ole kyennyt lähtee (koirani aika jäärä ja sen kans hankala käydä lenkillä jossen ole mukana). Kyselee ja varmistelee, et oonko ihan varma et jaksan ja kannattaa...
Oma mies, paras mies <3
 
Meillä parisuhde tilanne on ihan perseestä tällä hetkellä! Ollaan viimenen kuukaus koko aika kinattu ja sovittu. Suutun joka asiasta, sitten itkettää ja vihastuttaa. Sitten sovitaan ja taas kohta kinataan jostain ja mökötetään.. :/ Ja meillä kun oon kotona niin mies olettaa että on ruoka valmiina pöydässä kun tulee, olen siivonnut hänen sotkut ym. Joka aamu siivoan täällä että mulla ja tytöllä olis kiva olla, imuroin, laitan astiat pesen pyykit pyyhin pöydät ym ja mies kun tulee niin tunti siitä täällä on jo ihan kamalan näköistä.. :'( tuntuu ettei arvosta yhtään sitä mitä teen täällä.. 
 
Heidh, jätäppä yhtenä päivänä siivoomatta kokonaan, ja kun miehes tulee, niin ehkä hän sitten huomaa, ja arvostaa pientä siivoilua ja järjestelemistä, mitä sitä päivän aikana joutuu tekemään.
 
En ny löytäny sitä artikelia ku oli ihan sama ongelma kuin sulla heidh, ja siinä oli äiti jolla oli kaks tytärtä (olisko ollut jo kouluikäisiä kuitenki) ja mies tottakai.
Ja äiti hokas, et hän siivoaa joka pv kaikkien muiden tuotoksia, paitsi omiaan ympäri taloa. Pääti kans lopettaas jotta sais arvostusta perheeltään. Ja viikoko perheeltä meni, ennenku ne ryhty hommiin ja alko itse siivoamaan.
Et ei muutaku kokuilemana vaan ja hankimaan arvostusta asialle jota teet :)
kotiäiti ei ole kotiorja
 
Tuosta siivoamisesta, meillä se olen pääsääntlisesti minä joka siivoaa.
Tyhjennän ja täytän tiskikoneen, laitan tavarat paikoilleen, pyyhin pölyt, imuroin, pesen lattiat,
laitan puhtaat vaatteet kaappiin. Ja monesti kun olen saanut siivottua, niin ei mene kauaa kun on astioita pitkin pöytiä, sukkia pitkin lattioita, käytettyjä nenäliinoja pöydillä, mainokset hujan hajan. Ja monesti mies vetää jonkin sortin herneen nenäänsä kun mainitsen asiasta, että voisi koittaa elää vähän siistimmin.
 
Ehdota sille että vaihdatte viikoksi osia :)

Mun mielestä on suht ok, että kotona oleva puoliso huolehtii kodista, jos toinen käy töissä ja tuo rahat, mutta siinä vaiheessa kun molemmat käy ansiossa / ovat kotona, ne hommat kuuluu molemmille.
 
Totta, onhan se, et jos toinen kotona ni vähän enemmän se koti sen harteilla. Meillä näin molemmat kun työttömiä ni sujuu ihan mukavasti. ollaan molemmat sotkija/siivooja tyypuä =D.
Mieheni tiskaa, koska mä vihana tiskausta ja sana tosi monista tiskiaineista allergisen reagtion. Joten mie yleensä imuroin ja luttuan. Mut molemmat me viedään roskia huoneista yms jos huomaa olevan siinä jo liian kauan.
Eilen tiskasin poikeuksellisesti ku mies alotti kk kursin. Täytyy kyl sanoa, etten  ihan heti uudestaa tiskaa, ainakaa ennen ku vaihtuu taas tiskiaine toisenlaiseen :D
 
meillä on pakostakin vahvistunut suhde alkuraskauksien aikana, koska olin alkuun niin huonossa kunnossa että oltiin sikäli lujilla ja aika kahdestaan, silleen ettei apuja saatu muualta... mies hoiti esikoista ja auttoi mua jos olin tosi heikossa hapessa.nyt kun on itse saanut vähän koottua itteensä niin arki menee aika entiillä raiteillaan. kyllä sitä välillä riidellään ja täytyy myöntää et hermostun välillä tosi pienestä myös esikoiselle. johtuu varmaan siitä et kun sillä on uhmaa ja esim jos joutuu kantamaan ja raahaamaan sitä ulkoa sisälle(jos ei esim suostu tulemaan komennosta) niin sit supistaa jne...et ottaa vähän voimille se taistelu. ja sit kun väsähtää esikoisen kanssa niin sit menee herkästi mieheen hermot....
no joo, mut kaikki kyllä noin yleensä ottaen hyvin, ja kait esikoisellakin on "oikeus" uhmaikäänsä....
 
Juu on kokeiltu olla melkein viikkokin siivoamatta mut ei vaikutusta. Ärsyttää aikuiselle ihmiselle sanoa joka kerta 'laitatko astias sit koneesee' 'voitko viiä omat pyykkis koneesee' jne.. 
 
Mä oon tässä melkee 4 vuotta katellu tätä lasten isän menoa. Joudun joka päivä snaoo sille et mitä tekee ja ei tee silti"! joka ilta melkee joudun huutaa sille et ne koirat o vietävä. Ikin ei tee mitää jos en sano oikeesti ainaki 5 kertaa ja jos sanon nätisti sit ei tehä ainakaa, et vituttaa tää ainanen tiuskiminen, mut nty onneks semi muuttaa pois<3 enää ei tarvitse valittaa sille ja kattoa sen sotkemista
 

Sanna77 kirjoitti:
Ehdota sille että vaihdatte viikoksi osia :)

Mun mielestä on suht ok, että kotona oleva puoliso huolehtii kodista, jos toinen käy töissä ja tuo rahat, mutta siinä vaiheessa kun molemmat käy ansiossa / ovat kotona, ne hommat kuuluu molemmille.

Silloin kun olin työtön, hoidinkin kotia joskus jopa ihan mielelläni.
Nyt kun molemmat ollaan työelämässä ja mulla sattuu useasti niin, että on vain yksi vapaapäivä kerralla, niin usein mä joudun käyttämään sen vapaapäivän siivoamiseen.
Taikka jos sattuu niin, että saan koko viikonlopun vapaaksi, mies saattaa joskus olla koko lauantain laittamassa autoa tai jotain muuta ja siivoominen jää mulle.
Nyt se on onneksi vähän ryhdistäytynyt kun sanoin etten saa rehkiä :D Mutta vain siten, että tavarat jää edelleen levälleen ja tiskit pitkin kämppää, mutta auttaa kyllä siivoamisessa, imuroi......
 
Mulla nousee karvat pystyyn kun sanotaan että 'kotona olevan kuuluu tehdä'.. Oon sitä mieltä että ensin vois kokeilla tuo mies olla tytön kanssa viikon kotona ja katotaan sitte minkä näköstä täällä olis. Ja on sanonut kyllä itsekkin joskus ettei pystyis kaikkea tätä tekemää mut silti motkottaa.Onko iso homma miehen vaikka tehdä se ruoka kun tulee töistä jos mä en yksinkertasesti ole kerennyt? Ei todellakaan. Monet kuvittelee että lapsen/vauvan kanssa kotona oleminen on vain sitä että ne syö nukkuu ja vääntää tavarat vaippaa.. Mutkun ei ole.. Tai jos alku on niin eipä sitten enää kun lähtevät liikkeelle. 

Mutta siis mua vaaan jurppii se ettei osaa laittaa niitä astioita koneeseen tai vaatteita pesukoneeseen tai tehdä joitakin asioita pyytämättä mut on meillä sitten muita juttuja mitä tuo ukko tekee pyytämättä ym. Mut nyt hormoonihuuruissa vaan jurppii kaikki satatuhatta kertaa enempi. :D

Ja joo mä inhoan siis tehdä ruokaa yli kaiken, voin tehä kaiken muun mutta se ruuan tekeminen ei vaan oo mun juttu. Hirveetä odottamista ja sotkua. Ja kaikenlisäks nyt raskaana en voi ite syödä sitä jos oon ite sen tehnyt, tulee todella paha olo kun joutuu siinä ruuan käryssä olemaan... :/
 
heidh: samaa mieltä että mullakin nousee karvat pystyyn kun sanotaan että kotona olevan pitää jaksaa ja tehdä... Itse odotan ekaa babya ja silti olen sitä mieltä että kovemman homman se tekee joka on kotona lapsen kans... Mieshän pääsee aina töihin huilaan:) Nainen ei voi lähtee mihinkään "pakoon":)
 
Ei meilläkään mies tee pahemmin asioita, ellen pyydä. Välillä suuttuu, että miksi määräilen :D Tai nykyään kyllä joskus jo tekeekin asioita, mutta harvemmin. Ennen esikoisen syntymää minä tein kaiken kotona, samoin kun vauva oli syntynyt. Vaikka mies lupasi, että asia muuttuu lapsen synnyttyä. Jossain vaiheessa sitten kyllästyin, ja sanoin etten aio olla mikään kotiorja, enkä kauaa katsele laiskottelua :D Tällä hetkellä minä pesen pyykit ja teen ruuat. Muuten siivotaan usein yhdessä, mutta tietty itse tulee tehtyä enemmän, kun olen kotona. Tottakai kodin ja lapsen hoitaminen kuuluu molemmille vanhemmille sen jälkeen, kun toinen tai molemmat on tullut töistä kotiin. Ei mielestäni sen kummemmin kummankaan oma aika pitäisi alkaa siitä hetkestä, ellei ole jotain sovittua menoa tms.
 
Meillä menee ihan päinvastoin siivousjuttu kuin useimmilla. Mies motkottaa mulle etten siivoa tarpeeksi. Erityisesti keittiön siisteys on hänelle pyhä asia. Esim. keittiönpöydällä tai tasoilla ei saa olla muruakaan, ja tiskejä ei ole pöydillä koskaan, vaan kaikki laitetaan heti koneeseen. Ja auta armias jos hellalle jää tahra ruoanlaiton jäljiltä. Saas nähdä millaiseksi tämä menee sitten kun olen koko päivän kotona sotkemassa. Mies kyllä sitten siivoaakin itse enemmän ja on ilmeisesti ihan tietoisesti koettanut olla valittamasta ihan aina kun jokin asia häiritsee. Ollaan nimittäin puhuttu aiheesta.

Toisaalta mies ei laita ikinä ruokaa, ja minä taas tykkään ruoanlaitosta kovasti, joten roolit siinä sitten vähän tasoittuvat. Eli minä kokkaan ja hän siivoaa jäljet. Isommat viikkosiivoukset tehdään yleensä yhteistyössä.

Muuten parisuhteessa menee ihanasti. Tuo siivoaminen on oikeastaan ainoa asia, mikä ylipäänsä aiheuttaa riitaa, joten aika pientä se on kuitenkin :)
 
Meillä joka ikinen laittaa (lapsia siis 3 + mies) omat astiansa koneeseen + omat pyykkinsä koreihin, on turha rutista ettei oo puhtaita vaatteita jos niitä ei koriin vie. Astianpesukoneen tyhjentää jokainen vuorollaan, meillä kun se saattaa pyöriä 2x pv. Penskat siivoavat oman huoneensa, siivouspäiväksi on sovittu torstai. Alakerta on miehen vastuulla, yläkerta enemmän mun.

Näistä kaikista asioista me ollaan pidetty "kokousta" kahvin ja pullan kanssa, jokainen on saanut esittää oman näkemyksen ja mielipiteen ja sitte sovitaan asioista paperille laittaen. Toimii :)

Niin ja ruoanlaitosta, minä teen niinä päivinä kun olen vapaalla / aamuvuorossa, mies muulloin.  Tosin nyt kun nuo nassikat alkaa olla isoja niin ne saa tehda kanssa kun kerta haluavat, riittää että aikuinen huutelee ohjeita.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top