No jippii. Mä voin viedä voiton ja lohduttaa kaikkia sillä, että mun paino on noussut enemmän kuin kellään teistä jo vastanneista. Lähtöpaino oli 53kg, viimeks tänään vaaka veivasi 69kg, eli 16 kg on tullut jo tähän mennessä. Esikoisen raskaudessa koko raskausaikana paino nousi 20kg, toisen lapsen raskaudessa taas 8kg. Ensimmäisen kohdalla paino tippui puolessa vuodessa, siis se 20 tullutta kiloa + 15 omaakin kiloa - ei tarvinnut kuin saada sellainen koliikkivauva etten syönyt, nukkunut enkä edes istunut, vaan kävelin jatkuvasti ympäriinsä sen ikuisesti karjuvan nyytin kanssa. Toisen kohdalla en edes huomannut että milloin kilot katosi, kun niitä tuli niin vähän. Pitkä imetys varmaan vei niitä mennessään aika hyvin. Tän kolmannen kohdalla en juuri stressaa, vaikka olishan se kiva näyttää hyvältä ja vetävältä vielä kolmannenkin lapsen saatuani. Mä vaan en tainnut näyttää siltä edes ennen ensimmäisen lapsen raskautta, joten toivo taitaa olla mennyttä sen suhteen ;D Joka tapauksessa mulla on kolme lasta, kunhan tää lapsi syntyy, ja vanhasta kokemuksesta tiedän, että tekemisen ja oman aktiivisuuden määrä ei todellakaan ainakaan vähene lapsilukumäärän noustua. Ne kilot tippuu kun on tippuakseen, ja itseasiassa painonpudotuksessa tärkeintä on syödä kunnollista ruokaa ja nukkua kunnolla. Univaje muuttaa aineenvaihduntaa, joka taas voi painonpudotuksen estää kokonaan.
Mä oon aina ollut vähän liiankin tarkka syömisistäni, mutta oikeastaan lähinnä siihen suuntaan, etten näe mitään järkeä syödä ruokia, joista en tykkää, vaikka ne miten oliskin terveellisiä. Esim. mun mieheni syö joka päivä puoli kiloa maitorahkaa, koska siinä on proteiinia, vaikka se kuulemma maistuu hänestä tosi pahalta <- tämmöstä mä en käsitä yhtään! Elämä on muutenkin sen verran lyhyt, ja siihen mahtuu jo valmiiksi epämiellyttäviä asioita ja kokemuksia, joihin ei voi itse vaikuttaa, että en tajua miksi sitä pitäis kuluttaa tekemällä ja syömällä asioita, joista ei tykkää, ja miksi ehdoin tahdoin on hankittava elämänsä täyteen epämukavia asioita... Mä yritän siis luottaa terveeseen järkeen syömisissäni. En laske kaloreita, hiilareita enkä edes sokereita, enkä oo asettanut karkkilakkoa/pullakieltoa tmv. itelleni, vaan syön makeaa niin paljon kun mieli tekee. Mutta kun on lapsia, makeat syödään vasta jälkkäriksi/illalla lasten nukkuessa, ja kun on päivällä syönyt kunnolla, ei sitä makeetakaan enää määrättömästi mahdu.
Tänä syksynä mun liikunta on ollu lähinnä hyötyliikuntaa, eli sitä pakollista joka paikkaan kävelyä kun autoa ei oo. Jätin ohjatut joogatunnit tältä syksyltä pois, koska näytti siltä että aikataulut on sellasia etten ehdi levätä ja/tai viettää lasten kanssa tarpeeks/ollenkaan aikaa, ja niin se kyllä on tänä syksynä ollukin. Oon sit joogaillut säännöllisen epäsäännöllisesti kotona, lähinnä hoitaakseni selkää. Aiemmin kävin myös afrotanssissa lasten kanssa, mut nyt se ryhmä siirtyi sellaseen ajankohtaan että olin töissä enkä pystyny neuvottelemaan mitenkään sitä aamupäivää vapaaksi. Keväällä en enää afrotanssiin lähde, koska tiiän että se on fyysisesti rankkaa ja kun liikunnan määrä on ollu näin vähäinen, en lähe sinne revittelee. Syksyllä sit uudestaan, jos se vaan on sillon sit sellaseen aikaan että onnistuu. Sen sijaan joogaan mä palaan taas tammikuusta alkaen, nimenomaan selän takia. Välillä kivut on tosi hurjia selässä, enkä tahdo että ne enää pahemmaksi ärtyy. Kokemuksesta tiedän, että säännöllisellä joogaharjoituksella saan kivut pysymään poissa. No, sit hyötyliikuntaakin tulee varmaan lisää tammikuusta alkaen, koska mä jään kotiin lasten kanssa. Kummallisesti ihmiset luulee, että saan sitten levätä ja rentoutua ja mitä muuta hömppää ne selostaa, mut harva tajuaa, että kun on kaksi lasta, ei paljon levätä eikä rentouduta päiväsaikaan. Tänä syksynä mies on pääsääntöisesti vieny esikoisen eskariin ja toisen lapsen hoitoon + kauppareissut, ja hoitotäti on hoitanut puistoilut, esikoisen haun eskarista sun muut. Tammikuusta alkaen mun pitää viedä esikoinen eskariin 5 päivänä viikossa, toinen lapsi kerhoon kerran viikossa ja puistoon tai vähintään pihalle päivittäin (paitsi että tiiän etten vie millään tappopakkasilla), hakea esikoinen eskarista 5 päivänä viikossa ja se toinen lapsi kerhosta yhtenä päivänä viikossa, hoitaa kauppareissut ja kaikki muutkin vastaavat asiat. Ja koska autoa ei ole eikä tule, ja vaikka tulis niin mullahan ei ole siihen ajo-oikeutta kun ajokorttia ei ole, kaikki matkat pitää hoitaa kävellen. Keskimääräisesti viikottain tulee käveltyä n. 20km sitten keväällä, katotaan miten siitä sitten selvitään.