Painonhallinta

Missy

Satasella mukana keskusteluissa
Siis mulla palaa käämit itteeni. Mun elämässä ja mielessä ei tunnu työn ja perheen lisäksi pyörivän mitään muuta kuin ruoka ja etenkin herkut. Tää toka raskaus on aiheuttanut sen, että en oikein tervettä päivää näe. Flunssaa toisen perään. Vastustuskyky on nolla. Nytkin viikon ollu nuha ja yskä. Sitä edelsi viikon verran suurin piirtein terveitä päiviä. Heti kun käyn kävelyllä terveenä ollessani (en siis mitään sen rasittavampaa), sairastun uudestaan. Mun herkkuhimot on aivan mahdottomat ilman liikuntaa. Ja kunto on romahtanut, pelkään synnytystä, kun hengästyn arkiliikunnastakin niin helposti! Onko täällä ketään, jolla olis samantapaista ongelmaa?!?
 
Ekan kolmanneksen aikana ehdin olla kolme kertaa influenssassa. Toki sitä oli ihan kamalasti liikkeellä muutenkin, ja kun ihmisten kanssa on töissä paljon tekemisissä, niin ilmeisesti ei voinut välttää. Yleiskunto rapautui kyllä. Ja nyt kun vatsa kasvaa (vaikkei se vielä ihan suunnaton ole), niin hengästyn ihan tavallisen kävelylenkin aikana ja heti kun vähän reippaammin yrittää kävellä niin alkaa pistää ja maha menee kovaksi (onko se sitten sitä supistamista?). Lihaskuntoa oon jonkin verran yrittänyt tehdä itsenäisesti ja silloin tällöin työpaikan ryhmässä. Se tuntuu sopivan mulle paremmin kuin kävely, ainakin maha tykkää siitä enempi ja selkäkin on pysynyt kunnossa.

Oon yrittänyt pysytellä poissa herkuista, ei se aina onnistu. Sokerithan kai pienentää vastustuskykyä, niin että herkuttelu voi aiheuttaa sitten semmosen noidankehän...
Yritän herkutella hedelmillä ja vaikka rouskuttamalla porkkanaa. Vesimeloni on kivaa iltamutusteltavaa. Vaikka oikeasti tekisi mieli jäätelöä... Ja suklaapipareita.
 
Makea kyllä maistuisi, normaalisti en syö makeita herkkuja juuri ollenkaan paitsi palan-pari suklaata silloin tällöin. Ja liikkumisetkin jääneet minimiin, juuri noihin kävelyihin. Ei aikataulut anna periksi eikä oikein jaksakaan. Joogassa yritin käydä, mutta sielläkin aika moni asento on semmoinen että ei enää tahdo onnistua. Pohdinkin tässä, lopettaisinko kuntosalijäsenyyteni vai laittaisinko vain tauolle?
 
Täällä on yks herkkuhimoinen kans ja niitä on tullu vedettyä oikein olan takaa kans. Näkyy painossa ja kropassa (kädet jalat selkä.. oh dear).
Eilen maanantaina päätin että loppuu se saatanallinen mättäminen (totaalinen herkkukielto ei ole) ja vahdin syömisiä niinkuin dieetilläkin joskus.. helpompaa tästä tekee se että mies dieettaa ja kattelee mitä syö ni hänestä saan motivaatioo kattoo omia pöperöitä ja annoskokoja.
Viimenen kolmannes alkaa tänään, nyt ku pysyis loppuajan tällee ;D
 
Meilläkin mies on lopettanu herkkujen syömisen toistaseks niin itellä oli ensin sitten kahta kauheempi morkkis kun vedin kaksin käsin suklaata, mutta toisaalta se motivoi just itteäkin vähän seuraamaan mitä suuhunsa laittaa. Ja jee, nyt oon jo monta päivää ollu syömättä mitään herkkuja, keskittynyt enemmän taas oikeeseen ruokaan, marjoihin jne. Jos alkaa mieli harhailemaan suklaan perään niin otan esim. mustikoita tai muuta pakkasesta. Totaalikieltäytyjäks en miekään ala, kohtuullisesti sillon tällön on ok, kunhan vaan pitää kiinni siitä että se ei lähde käsistä.
 
Pitäs itekki ostaa marjoja pakkaseen tai hedelmiä pahimpiin sokerihimoihin :P
 
SeEnsimmäinen, kannattaa. :) Mie en oo luonnostani mikään kasvisten ja hedelmien syöjä, ihan on pitäny opetella näin aikuisiällä niistä tykkäämään. On vaan jokseenkin parempi olo kun on syöny kulhollisen mustikoita kun jos ois suklaalevyn vedelly. :D
 
Pitää vaan henkisesti valmistautua ku eihän ne esim mustikat sitä ihanaa niin ällömakeaa täyteläistä maailmanparastaSUKLAATA korvaa :P piru ku iski suklaahimo!! Onneks oon töissä ni ei pääse iha noi vaa käsiks suklaaseen :wink
Oon unelmoinu työskentelystä suklaatehtaalla pienestä asti :P hillitsisköhän se himoja :)
 
No joo, eihän ne marjat nyt tietenkään SUKLAATA oo. Siitähän ei pääse yli eikä ympäri että korvikettahan ne. :D Pitää vaan vähän huijata itteensä ja päästä sen pahimman makean himon yli. :wink
 
Takaisin
Top