Paino ja raskaus + kilpparin vajaatoiminta

Jenaya

Jostain jotain jo tietävä
Tällanen aloitus sitten. Onko kenelläkään ongelmia painon kanssa?

Mulla on ollu toi kilpirauhasen vajaatoiminta melkein kakskymmentä vuotta diagnosoimatta, sillä kukaan ei koskaan kiinnittänyt huomiota mm. lihaskramppeihin, hampaiden reikiintymiseen, paleluun ja ah, painonnousuun. Paino alkoi nousemaan kun olin 5 -vuotias, ja elämäntavat oli kunnossa; Söin samaa ruokaa kuin sisareni, jotka ovat laihoja, ja olin jopa heitä enemmän ulkona. Asuimme tuolloin syrjässä, ja lähimmät kaupat olivat 20km päässä, enkä ollut päiväkodissa tai muutenkaan viettänyt aikaa kylällä.

Vuosien varrella painoa on kertynyt, ja tyttären syntymä lääkäreiden arvion mukaan laukaisi kilpirauhasen lopulliseen alamäkeen, ja kun tyttären syntymästä oli kulunut 6kk, olin jo n. 25 kiloa painavempi kuin raskauden lopussa. Olen saanut omin avuin pois ihan maksimissaan 15 kiloa, vähähiilihydraattisella (en kuitenkaan syönyt paljoa rasvaa tai punaista lihaa, oliiviöljyllä ja kanalla/kalalla/äyriäisillä mentiin) 14km päivässä kävellen. Silloinkin olen jäänyt vielä ns. puoleenväliin tavoitepainosta. Aina kun otin asian puheeksi, syytettiin elämäntapoja yms (silti mulla on kaksi erittäin hoikkaa lasta ja miehelläkin on paino noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana vain 10kg, mikä on vähän kun ottaa huomioon että hän harrasti lähes sm-tasolla potkunyrkkeilyä ennen seurusteluamme, ja mä liikun todella paljon enemmän kuin hän) En väitä ettei osa kiloista olisi tullut elämän rauhottumisen myötäkin, mutta ei todellakaan kaikki.

No, nyt mua tietty stressaa millainen sota tästä nousee neuvolassa. Julkinen puoli on edelleen sitä mieltä, ettei mulla mitään vajaatoimintaa olekaan, vaikka arvot oli ihan viitteiden rajoilla kun koelääkkeet yksityiseltä sain, ja uusi lääkäri löysi myös labroista vikaa, jolloin aloitettiin armourit T3 -hormonin saannin turvaamiseksi. Nyt jo ahdistaa, kun paino ei mulla sais nousta yhtään raskauden aikana, mutta toisaalta, kyllä mä luen sen vauvan hyvinvoinnin kannalta riskiksi, jos äiti ei syö normaalisti.

Mulla menee neste myös heti vartaloon, mulla on ns. kestoturvotus jo ennestään, ja pienikin määrä hiilihydraattipitoista ruokaa nostaa painoa nesteen muodossa. Nyt olen pari viikkoa elänyt todella pienellä ruokamäärällä, arvioisin että alle 1500kcal päivää kohden, mutta koska ruoka joka maistuu ilman pahoinvointia, on hiilaripitoista (hapankorput, omenat, klementtiinit, tuoremehu), se näkyy silti 500g painonnousuna. Tosi ihanaa kun siitä vähäisestä syömisestäkin joutuu huonoa omatuntoa potemaan.

Onks kellään ongelmia painon kanssa, ylä- tai alakanttiin? Olis kiva purkaa huolta ja ahdistusta, ja sitä neuvolan jälkeen korventavaa vitutusta kun on taas saanu kuulla puolen tunnin saarnan elämäntavoista.
 
Heippa. Täällä toinen astetta muhkumpi mamma, jolla myös kilpparin vajaatoiminta, mutta kuitenkin niin lievä ettei ylikilojen siitä pitäisi johtua. Minulla on taustalla n. 15 v kestänyt syömishäiriö(bulimiaa sekä ahmimista ja paastoilua), josta ehdin parantua noin vuoden verran ennen raskautta. Vaikka syömiskäyttäytymiseni on nykyisen melkoisen mallikasta ja liikun paljon, on ajatusmaailmassa vielä petraamisen varaa. Pelkään myös kovasti neuvatädin saarnaa ja raskausdiabetestä, vaikka meillä ei sokeritautia suvussa olekaan. Myös omat rasva- ja sokeriarvoni ovat olleet hyvät tähän mennessä, ehkä runsaan liikkumisen vuoksi. Tällä hetkellä BMI n.30, ja toivon ettei se tästä tarpeettomasti nousisi. Body pumpia ja spinningiä aion jatkaa vointini mukaan, mutta astetta rennommalla otteella.
 
SillySusie; Mulla helppas neuvolassa käynti tänään, sattui ihana täti joka ei mitenkään kommentoinut liikakilojani ja kysyi, haluanko käydä sokerirasituksessa vai laitetaanko sinne lähete vasta jos aihetta ilmenee, ja näin sovittiinkin. :)

Mulla on aina ollut mm. hempat ja verenpaine ihanteelliset, eikä mulla ole mitään sairauksia kilpirauhasen vajaatoiminnan lisäksi, ja olen muutenkin perusterve ihminen, flunssa ehkä pari kertaa vuoteen lievänä, ei koskaan vatsatautia tms, joten mä luulen et se rauhoittaa myös terkkarin tädin mieltä, kun näkee että olen painostani huolimatta melkoisen terve ihminen, jolla elämäntavat kunnossa.

Tsemppiä sulle, tiedän että neuvola jännittää jos on vähänkään ylimääräistä painoa, toivottavasti sulle sattuu yhtä kiva täti kuin mullekkin! :)
 
Jenaya, minua rasitti kun jouduin käymään sokerirasituksessa vaikka paino meni vain kilon ylipainon puolelle :sad001 Siis jos olisin painanut kilon vähemmän, niin painoindeksi olisi ollut alle 25. Ei mitään armoa ainakaan meillä tuossa asiassa, vaikka muuten kaikki mennyt raskauden aikana tosi hyvin. No, turhaanpa kävin, koska sokereissa ei yllättäen ollut minkäänlaista ongelmaa. :bounce

Minulla diagnosoitiin tässä NYT raskausaikana kilpirauhasen vajaatoiminta, ja sekin vasta viikoilla 30 :eek: Ja vaikuttaisi siltä, että vaikka arvot on olleet vuosia aina mitattaessa viitearvojen sisällä, joskin sieltä alhaisemmasta päästä, niin kilppari on käynyt enemmän tai vähemmän vajaana ties mistä saakka. :sad001 Pistää miettimään olisiko masennukset jne. oikeasti menneet niin pahaksi/tulleet ollenkaan jos olisi tajuttu heti niihin oireisiin kokeilla kilpirauhaslääkitystä masennuslääkkeiden jne. sijaan. Pelotti myös kun menin lukemaan mitä kaikkea mahassa kasvavalle lapselle on voinut tulla sen vuoksi, että itsellä on kilpirauhasarvot heittäneet häränpyllyä. Minulla siis kävi niin, että vasta raskaus joka kehossa laukaisee lisääntyneen kilpirauhashormonin tarpeen, sai arvot laskemaan kun kilppari ei olekaan toiminut kunnolla ja nyt ne viimein labrassakin hälyttivät.

Onkohan kenelläkään tietoa tuleeko lapsen syntymä vaikuttamaan miten noihin kilpirauhasarvoihin, entä imetys? Ihan mielenkiinnosta kyselen, että pitäisikö varautua annoksen nostoon siinä vaiheessa vai miten. Kyselen siksi itse, koska meillä ei terveyskeskuksessa tämä lekuri tuntunut tietävän hölkäsen pöläystä kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Katsoi vain lääkäreiden "googlesta", että joo, vajaatoimintaa tämä taitaa olla ja heitti sitten enempiä kommentoimatta tai kertomatta reseptin kouraan :wtf Itse olen siis kaiken tiedon saanut haalia kun ei se lääkäri mitään asiasta tiennyt, eikä tarjonnut mitään että jälkikäteen olisi voinut asiasta kysellä.
 
Eipä ne mullekaan paljoo tosta kilpparin vajaatoiminnasta kertonu, ei neuvolassa eikä äitiyspolilla... Jotain yritin kysellä, mutta kun oli (ja on) vieras asia, ni eipä tuota osaa paljoa kysyä. Eivätkä oikeestaan paljo muuta kertoneet, ku et on aika yleistä ja kun lääkitys on kunnossa ni kaikki hyvin.
Mulla todettiin jo rv 11 ja alotin puolikkaalla tabletilla päivässä. Tarkistettiin rv 28 ja piti nostaa annosta kokonaiseen tablettiin. Jälkitarkastukseen astihan niitä pitäs syödä, ja arvojen tarkistus joskus..? Synnytyksen jälkeen vai vasta jälkitarkastuksen aikaan? (pitääpä muistaa kysästä)

Minä en muuten ole edes uskaltanu käydä lukemassa miten noitten arvojen heittelyt voi vaikuttaa vauvaan...
 
Miimu86, minua harmittaa miten myöhään tuo itselläni todettiin :sad001 Tosi harmi etteivät ottaneet aikaisemmin kokeita, kun oireita tuohon suuntaan kuitenkin on ollut vuosia. Pitää kyllä kiittää tuuria, että oli fiksu lekuri joka tajusi ne kokeet määrätä. Muuten ei vieläkään olisi itsellä tietoa asiasta ja ei olisi alkanut syömään tyroksiinia. Mulla aloitettiin suoraan sillä kokonaisella (oliko 0,1mg?) tabletilla, ja ei ole tullut tykytyksiä eikä mitään. Päinvastoin olo on kyllä kohentunut aloittamisesta! En usko että sinulla on mitään huolia, kuitenkin todettu noin aikaisessa vaiheessa :) Olen ymmärtänyt et sitä pahempi mitä pidempään tila jatkuu ja mitä pahempi vajaus on = harmi omalla kohdalla tuo myöhäinen n.rv30 toteaminen.. Kävin lukemassa mitä vahinkoa lapselle on voinut tuosta koitua, niin täytyy toivoa että auttaisi se että arvot on nyt saanut normaalimmalle tasolle. Pyysin itse nyt 1kk syönnin jälkeen kokeita, että nähdään kannattaisiko annostusta nostaa. Paremmat oli ainakin tulokset, seuraava labra olisi sitten lapsen syntymän jälkeen. Jos mietityttää, niin pyydä neuvolasta että ottavat kokeet niin näet itsekin niitä arvoja (ja vielä joku soittoaika tms. että joku ne tulkitsee)
 
Yleinen ohje on että synnytyksen jälkeen annos laskettaisiin raskautta edeltäneeseen annokseen. Mutta oon kuullu että imetys vois lisätä kuitenkin tarvetta joten kannattaa varmaan mittauttaa arvot pari kertaa synnytyksen jälkeen ja tehdä annosmuutokset arvojen ja oireiden perusteella.

Vaikka hoitamaton vajaatoiminta voi aiheuttaa vauvalle ikäviä asioita, ei niitä kaikille tule. Ei niitä kannata etukäteen murehtia ja miettiä :) Aika harvinaisia ne viat on jos arvot on kuitenkin olleet kohtuulliset :)
 
Takaisin
Top