Onko toinen synnytys helpompi?
- Ketjun aloittaja Vargynja
- Aloituspäivämäärä
Toinen synnytys oli huomattavasti helpompi mitä eka :) ekan synnytys kesti tuskaset 15h ja oli ongelmia: ponnistusvaihe kesti reilu 2h, epiduraali meni pieleen, ja lopuiks tyttö vedettiin imukupilla. Eppari leikattiin ja monta kymmentä tikkiä laitettiin ku repesin niin pahoin. Tyttö vietiin teholle heti syntymän jälkeen.
Tokan synnytys kesti reilu 3h ja ponn.vaihe vajaa 5minsaa. Ja oli helppo! Ei tullu yhtäkään repeämää tai nirhaumaa :) Tosin tämä tokaki laps vietiin teholle syntymän jälkeen mutta eri syystä ku esikoinen. Esikoinen oli hyvin raivannu tien tokalle muksulle :)
Tokan synnytys kesti reilu 3h ja ponn.vaihe vajaa 5minsaa. Ja oli helppo! Ei tullu yhtäkään repeämää tai nirhaumaa :) Tosin tämä tokaki laps vietiin teholle syntymän jälkeen mutta eri syystä ku esikoinen. Esikoinen oli hyvin raivannu tien tokalle muksulle :)
Jep! Ekaa tehtiin 2 vrk ilman unta ja käytännössä kaikki kivunlievitysmenetelmät kokeiltiin. Ponnistusvaihe tosin vain 10 min ja 1 kosmeettinen tikki.
Toka oli ihan alkutuntemuksista loppuun alle 10h, siitä salissa 2h, kohdunkaulanpuudute riitti ja ponnistus 2 min, sama kosmeettinen tikki :)
Toka oli ihan alkutuntemuksista loppuun alle 10h, siitä salissa 2h, kohdunkaulanpuudute riitti ja ponnistus 2 min, sama kosmeettinen tikki :)
Uusperhesatu
Asioista perillä oleva
Mulla toinen synnytys ei ollut juuri ensimmäistä helpompi, kestikin vain tunnin vähemmän (eka 20 h, toinen 19 h). Avautumisvaihe kesti ikuisuuden ja oli toooodella kivulias. Ainoastaan ponnistus sujui tokassa nopeammin: Ekalla kerralla ponnistamisvaihe kesti puolisen tuntia, kun taas tokalla kerralla vain viisi minuuttia.
Olin jo luopunut toivosta että kolmaskaan kerta sujuisi sen nopeammin, mutta yllätyksekseni se kestikin vain 9 tuntia. Avautumisvaihe oli paljon lyhyempi, ja puudutettakin sain vain yhden annoksen. Ponnistamisvaihe kesti pari hassua minuuttia. Vähintään yhtä kivulias kyllä tämäkin synnytys oli kuin edeltäjänsä.
Tikkejä ei juuri tullut missään synnytyksessä. Ekassa taisi tulla yksi ja tokassa ja kolmannessa ei yhtään (vai tulikohan tokassa myös yksi, en ole varma). Eka synnytys päättyi siihen että vauva vietiin teholle, mutta kahdessa seuraavassa sain vauvan rinnalle.
Olin jo luopunut toivosta että kolmaskaan kerta sujuisi sen nopeammin, mutta yllätyksekseni se kestikin vain 9 tuntia. Avautumisvaihe oli paljon lyhyempi, ja puudutettakin sain vain yhden annoksen. Ponnistamisvaihe kesti pari hassua minuuttia. Vähintään yhtä kivulias kyllä tämäkin synnytys oli kuin edeltäjänsä.
Tikkejä ei juuri tullut missään synnytyksessä. Ekassa taisi tulla yksi ja tokassa ja kolmannessa ei yhtään (vai tulikohan tokassa myös yksi, en ole varma). Eka synnytys päättyi siihen että vauva vietiin teholle, mutta kahdessa seuraavassa sain vauvan rinnalle.
Mä en oo kattonu pitkään aikaan nuita synnytyksen kesto juttuja ni pistetään ny hatusta menemään. Esikoisesta mentiin yliaikaiskontrolliin rv41+5 ja hän synty 41+6 synnytys salissa oltiin n.4h ennenkuin poika parkas. Sain 2-3 kosmeettista tikkiä. Olo oli ku maratonin juosseella, eli varsin runneltu. Ja pojalla kasvot avotarjonnassa kääntöyrityksestä huolimatta joten ponnistusvaihe yli tunnin.
Tokassa menin sairaalaan illalla n.klo 22 ja tytsy synty seuraavana aamuna n.klo 6 rv 40+2. Olisi syntynyt nopeamminkin jos olisin uskaltanut synnyttää ilman minkäänlaista kivunlievitystä. Ehkä. 1 kosmeettinen tikki ja itsellä suht hyvä olo synnytyksen jälkeen. Vauvan väsymys huoletti ja tytsy vietiinkin sitten illalla teholle kun ductus suonet ei ollu auennu niinkuin yleensä synnytyksessä aukeaa.
Kolmannesta menin sairaalaan puolen yön jälkeen rv 41+3, mutta synnytyksen jitaan käynnistymisen ja vihrertävän lapsiveden vuoksi päätettiin käynnistää synnytys (oltiin jo siis puhkaistu kalvot, ei nopeuttavaa vaikutusta) lisäämällä oksitosiinia. Synnytys 4h ohitse joista ponnistusvaihe 12 min. Olisin saanut ponnistaa vauvan tulemaan nopeamminkin mutta se ei tuntunut hyvälle ja kohta kätilö sanoikin että vauvalla menee toinen käsi pään ylitse. Silti ei tullut edes nirhaumia saati tikkejä.
Tuossa on vain sairaalassa olot. Mulla jokainen synnytys on alkanut supistuksilla ja ne on alkanu reilua päivää ennen ku vauva on syntyny. Muutoin ei oo raskauksien aikana supistellu.
Parhaimmat kokemukset mulle jääny ekan ja vikan lapsen syntymästä, kätilöt tehneet synnyttämisestä hyvän kokemuksen.
Tokassa menin sairaalaan illalla n.klo 22 ja tytsy synty seuraavana aamuna n.klo 6 rv 40+2. Olisi syntynyt nopeamminkin jos olisin uskaltanut synnyttää ilman minkäänlaista kivunlievitystä. Ehkä. 1 kosmeettinen tikki ja itsellä suht hyvä olo synnytyksen jälkeen. Vauvan väsymys huoletti ja tytsy vietiinkin sitten illalla teholle kun ductus suonet ei ollu auennu niinkuin yleensä synnytyksessä aukeaa.
Kolmannesta menin sairaalaan puolen yön jälkeen rv 41+3, mutta synnytyksen jitaan käynnistymisen ja vihrertävän lapsiveden vuoksi päätettiin käynnistää synnytys (oltiin jo siis puhkaistu kalvot, ei nopeuttavaa vaikutusta) lisäämällä oksitosiinia. Synnytys 4h ohitse joista ponnistusvaihe 12 min. Olisin saanut ponnistaa vauvan tulemaan nopeamminkin mutta se ei tuntunut hyvälle ja kohta kätilö sanoikin että vauvalla menee toinen käsi pään ylitse. Silti ei tullut edes nirhaumia saati tikkejä.
Tuossa on vain sairaalassa olot. Mulla jokainen synnytys on alkanut supistuksilla ja ne on alkanu reilua päivää ennen ku vauva on syntyny. Muutoin ei oo raskauksien aikana supistellu.
Parhaimmat kokemukset mulle jääny ekan ja vikan lapsen syntymästä, kätilöt tehneet synnyttämisestä hyvän kokemuksen.
Eka synnytys kesti reilun 6h. Tärinöiden takia epiduraali, lopulta imukuppisynnytys kun ei vauvan sykelaskut korjanneet kunnolla, tikkejä tuli vaikka kuinka paljon, vasta yli 1,5vrk päästä pääsin jaloilleni ja suihkuun kun ei jalat kantanu, loppujenlopuksi meni 4kk synnytyksestä ennenku pystyin edes istumaan kunnolla...
Tokassa vauva oli maailmassa 4,5h päästä ekasta supistuksesta. Pelkällä ilokaasulla pärjäsin, kävelin heti itse suihkuun ja voin hyvin, jo osastolla istuin normaalisti.. En taida edes uskaltaa tehdä enempää lapsia, kun on näin upea kokemus viimeisimmästä synnytyksestä :)
Tokassa vauva oli maailmassa 4,5h päästä ekasta supistuksesta. Pelkällä ilokaasulla pärjäsin, kävelin heti itse suihkuun ja voin hyvin, jo osastolla istuin normaalisti.. En taida edes uskaltaa tehdä enempää lapsia, kun on näin upea kokemus viimeisimmästä synnytyksestä :)
No ei ollut ainakaan nopeampi. :D
1. 24h, ponnistusvaihe 16min. Epiduraali. Vauvan sykkeiden laskun takia eppari. Puoli-istuva ponnistusasento.
2. 28h, ponnistus 8min. Edistyi todella hitaasti, ei meinannut lähteä käyntiin kunnolla, kunnes jalvot puhkaistiin. Spinaali. Jakkara. Ponnistusvaihe oli lempeä ja helppo.
3. 10h, ponnistus 2min. Luomu. Jakkara Unelmasynnytys kaikin puolin! FER joudutti ponnistamista.
4. 11h, ponnistus 6min. Tämäkään ei meinannut lähteä käyntiin kunnolla vauvan asennon takia. Luomu vesisynnytys. Kipein synnytykseni.
Eli hyvin erilaiset synnytykset. Viimeisin kivuliain, koska turhauduin ja stressihormonit syrjäytti hyvät hormonit.
1. 24h, ponnistusvaihe 16min. Epiduraali. Vauvan sykkeiden laskun takia eppari. Puoli-istuva ponnistusasento.
2. 28h, ponnistus 8min. Edistyi todella hitaasti, ei meinannut lähteä käyntiin kunnolla, kunnes jalvot puhkaistiin. Spinaali. Jakkara. Ponnistusvaihe oli lempeä ja helppo.
3. 10h, ponnistus 2min. Luomu. Jakkara Unelmasynnytys kaikin puolin! FER joudutti ponnistamista.
4. 11h, ponnistus 6min. Tämäkään ei meinannut lähteä käyntiin kunnolla vauvan asennon takia. Luomu vesisynnytys. Kipein synnytykseni.
Eli hyvin erilaiset synnytykset. Viimeisin kivuliain, koska turhauduin ja stressihormonit syrjäytti hyvät hormonit.
Mulla kuopuksen synnytys oli helpompi ja puolet lyhyempi. :)
Esikoisen synnytys kesti 18h, ponnistusvaihe 1h 5min. Synnytys käynnistettiin ja mulla omat supistukset ei tehonneet/kroppa ei lähteny kunnolla mukaan, joten oksitosiinilla mentiin.
Kuopuksen synnytys 7,5h, ponnistusvaihe 32min.
Esikoisen synnytys kesti 18h, ponnistusvaihe 1h 5min. Synnytys käynnistettiin ja mulla omat supistukset ei tehonneet/kroppa ei lähteny kunnolla mukaan, joten oksitosiinilla mentiin.
Kuopuksen synnytys 7,5h, ponnistusvaihe 32min.
Ensimmäinen synnytys kesti 36,5h oksitosiinista huolimatta. Oli monikkosynnytys ja A vauvan ponnistusaika oli 32min. Tuntia myöhemmin syntyi B vauva muistaakseni 8min ponnistuksella. Periaatteessa oli siis helpompi.. :D
Toinen synnytys kesti 4h, ponnistusaika 5min. Oli helppo synnytys.
Toinen synnytys kesti 4h, ponnistusaika 5min. Oli helppo synnytys.
Isintyttö
Vauhtiin päässyt keskustelija
Ei todellakaan ollu toinen synnytys helpompi! Mut oli kyllä kuopus aika paljon isompikin..
Esikoisen avautumisvaihe kesti 3h ja ponnistus 17min. Ei mitään kivunlievitystä. Tosi helppo synnytys, harvemmin taitaa varsinkaan ensisynnyttäjät niin helpolla päästä
Kuopuksen kanssa sairaalaan mennessä auki 4cm, kivunlievityksenä kuuma suihku. 4h myöhemmin 10cm auki, mut lapsi niin korkealla vielä ettei ponnistuksen tarvetta. Tunti piti seistä kunnes poika laskeutu ja syntykin sit yhdellä ponnistuksella. Synnytys oli ihan järkky -ehkä tietty kivunlievitys ois voinu auttaa asiaa
Oli vaan niin epätodellinen olo et kroppa on valmis synnyttämään mut poju on niin korkealla et ei mitään mahdollisuutta saada ponnistamalla ulos... Tunnin huusin kurkku suorana siinä sänkyä vasten seisten kun hengähdystaukoa noiden supistuksen välillä oli ehkä 15 sekuntia
No poika painokin 4,2kg et oli kokonsa takia siellä ylhäällä jumissa. Mut sit kun tosiaan liikkeelle pääs niin olikin jo kahdessa minuutissa ulkona:)
Esikoisen avautumisvaihe kesti 3h ja ponnistus 17min. Ei mitään kivunlievitystä. Tosi helppo synnytys, harvemmin taitaa varsinkaan ensisynnyttäjät niin helpolla päästä
Kuopuksen kanssa sairaalaan mennessä auki 4cm, kivunlievityksenä kuuma suihku. 4h myöhemmin 10cm auki, mut lapsi niin korkealla vielä ettei ponnistuksen tarvetta. Tunti piti seistä kunnes poika laskeutu ja syntykin sit yhdellä ponnistuksella. Synnytys oli ihan järkky -ehkä tietty kivunlievitys ois voinu auttaa asiaa
Oli vaan niin epätodellinen olo et kroppa on valmis synnyttämään mut poju on niin korkealla et ei mitään mahdollisuutta saada ponnistamalla ulos... Tunnin huusin kurkku suorana siinä sänkyä vasten seisten kun hengähdystaukoa noiden supistuksen välillä oli ehkä 15 sekuntia No poika painokin 4,2kg et oli kokonsa takia siellä ylhäällä jumissa. Mut sit kun tosiaan liikkeelle pääs niin olikin jo kahdessa minuutissa ulkona:)
Kivuiltaan ja muilta kumpikin olleet samanlaiset, erosivat oikeestaan siinä että eka kesti reilu 8h ja toka n.2,5h. Kummastakaan ei tarvinnut tikata tai mitään, ja heti salista halunnu kävellä osastolle jne, olo ollut hyvä ja palautuminen nopeaa.
Eka oli kyllä helpompi, viikkoja 38+2, lapsivedet meni 3.00 yöllä ja poika syntyi 12.59 seuraavana päivänä. Ponnistusvaihe kesti tunnin ja oli tuskainen, mutta itsekin olin niin hukassa tilanteessa.
Toinen synnytys käynnistettiin 40+3 koska lääkäri epäili lapsiveden olevan sameaa ja ettei vauva ollut kasvanut edellisestä arviosta. No ballonki laitettiin keskiviikkona noin klo. 15, se pysyi ehkä pari tuntia. Tämän jälkeen taisivat puhkaista kalvot. Sit laittoivat käynnistystipan (en muista mitä ainetta) mutta siitä tuli niin jäätävän kipeät supistukset. Synnytyssaliin mentiin joskus ke-to välisenä yönä. Tippaa jouduttiin tauottamaan useaan otteeseen koska vauvan sykkeet laski. Epiduraalin sain pariin otteeseen ja kohdunkaulan puudutteen. Ja ilokaasua kaiken päälle.
Kohdunkaula ei meinannut aueta eikä vauva laskeutua, mutta lopulta pääsin ponnistamaan to-iltana, imukuppiavusteisena lopulta syntyi napanuora vartalon ympärillä. Vauva kävi sit kylmässä suihkussa jossain takahuoneessa, mutta voi hyvin sen jälkeen.
Tarkkaan kyselivät monesti haluanko jutella synnytyksestä, mutta onneksi ensimmäinen oli mennyt aika oppikirjamaisesti, niin ei jäänyt ihan kauhesti mitään mielen päälle. Ainut mitä toivon hartaasti on, ettei tätä kolmatta jouduta käynnistämään.
Toinen synnytys käynnistettiin 40+3 koska lääkäri epäili lapsiveden olevan sameaa ja ettei vauva ollut kasvanut edellisestä arviosta. No ballonki laitettiin keskiviikkona noin klo. 15, se pysyi ehkä pari tuntia. Tämän jälkeen taisivat puhkaista kalvot. Sit laittoivat käynnistystipan (en muista mitä ainetta) mutta siitä tuli niin jäätävän kipeät supistukset. Synnytyssaliin mentiin joskus ke-to välisenä yönä. Tippaa jouduttiin tauottamaan useaan otteeseen koska vauvan sykkeet laski. Epiduraalin sain pariin otteeseen ja kohdunkaulan puudutteen. Ja ilokaasua kaiken päälle.
Kohdunkaula ei meinannut aueta eikä vauva laskeutua, mutta lopulta pääsin ponnistamaan to-iltana, imukuppiavusteisena lopulta syntyi napanuora vartalon ympärillä. Vauva kävi sit kylmässä suihkussa jossain takahuoneessa, mutta voi hyvin sen jälkeen.
Tarkkaan kyselivät monesti haluanko jutella synnytyksestä, mutta onneksi ensimmäinen oli mennyt aika oppikirjamaisesti, niin ei jäänyt ihan kauhesti mitään mielen päälle. Ainut mitä toivon hartaasti on, ettei tätä kolmatta jouduta käynnistämään.
Ulkosuomalainen
Näppärä viestien naputtelija
Mulla esikoinen syntynyt normaalisti, toinen sektiolla, kolmas normaalisti ja neljäs sektiolla. Nyt odotan viidettä ja suunnitteilla alatiesynnytys, toki tälläkertaa sektio valmiudessa. Toki myös nyt raskausaikana mulle tehdään magneettikuvaus ja tarkempi ultraääni kohdun tilanteesta.
Vielä yritän itse olla ajattelematta asiaa sen suuremmin kun tiedän kokemuksesta, ettei kaikki aina välttämättä mene suunnitelmien mukaan. Kaksi hätäsektiota ja keskoislasta kuitenkin taustalla.
Toivottavasti tälläkertaa päästään kuitenkin ns. Turvallisille viikoille asti, on synnytystapa sitten kumpi tahansa. Toki toivoisin alatiesynnytystä koska toipuminen niin paljon helpompaa.
Ihan hyvin onnistuu. Esikoinen leikattiin lopulta ja toinen tuli alateitse.
No mulla oli siinä mielessä erilaiset synnytykset että esikoinen oli pt ja tää kuopus rt, mutta syntyi avosuisessa tarjonnassa jolloin jouduttiin imukupilla avustamaan. Eli koin tän toisen synnytyksen paljon vaikeampana, kun taas tää pt vaan jotenkin "luisui" ulos. Pylly kun oli tehnyt jo tilaa ensin. :)
Molemmat meni suht sukkelaan että synnytyksen kesto ollut jtn pyöreästi 4-5 tuntia kummassakin. En muista nyt tähän hätään tarkemmin.
Molemmat meni suht sukkelaan että synnytyksen kesto ollut jtn pyöreästi 4-5 tuntia kummassakin. En muista nyt tähän hätään tarkemmin.
Saiq-
Oman äänensä löytänyt
Mulla takana kiireellinen sektio joka tehtiin avosuisen tarjonnan vuoksi, kun vauva ei edes laskeutunut synnytyskanavassa. Tästä 1v 10kk myöhemmin alatiesynnytys ja kaikki meni tosi hienosti. Tämä oli todella voimaannuttavaa, koska ensimmäisessä synnytyksessä kaikki meni aivan päin persettä ja olin pitkään sektion jälkeen masentunut kun kehoni petti mut niin pahasti..
1. 12h, ponnistus 30 min, oli epiduraali, oksitosiinitippa ja kalvotkin puhkottiin. Kamala synnytys kun oksitosiini tippui, eikö lääkärit saanut epiduraalia paikalleen, kuin vasta yli tunnin yrittämisen jälkeen.
2. 30min, ponnistus 1min, ei ehtinyt kivunlievitystä saamaan (onneksi). Eteni vähän liian vauhdilla mutta ihan hyvä fiilis silti jäi.
3. 1,5h, ponnistus 2min, kalvot puhkottiin ja sain kohdunkaulanpuudutteen kun ei epiduraalia taaskaan ehtinyt enää laittamaan.
3. Kaikista mukavin synnytys, vaikka isoin lapsi. Ei paniikkia kun valmiiksi sairaalassa odottamassa supistuksia ja kätilö varautunut siihen että tämäkin tulee vauhdilla.
Saas nähdä miten seuraavan kanssa käy
2. 30min, ponnistus 1min, ei ehtinyt kivunlievitystä saamaan (onneksi). Eteni vähän liian vauhdilla mutta ihan hyvä fiilis silti jäi.
3. 1,5h, ponnistus 2min, kalvot puhkottiin ja sain kohdunkaulanpuudutteen kun ei epiduraalia taaskaan ehtinyt enää laittamaan.
3. Kaikista mukavin synnytys, vaikka isoin lapsi. Ei paniikkia kun valmiiksi sairaalassa odottamassa supistuksia ja kätilö varautunut siihen että tämäkin tulee vauhdilla.
Saas nähdä miten seuraavan kanssa käy
Ainakaan toinen sektio ei ollut helpompi. Kiinnikkeitä oli, se hidasti vauvan ulosottoa ja leikkaava erikoistuva lääkäri tarvitsi kokeneemman konkarin konsultaatiota.
Ei onnistunut yrityksestä huolimatta. Aukeaminen pysähtyi, ei olisi auttanut mikään ja pakko oli lähteä kiireellisesti sitten leikkauspöydälle taas. Ja samoin kuin Bella Swanilla, kiinnikkeitä oli tosi paljon, esim. virtsarakko oli kiinni kohdussa jne. Ja lisäksi vielä arpipuutos, jonka syntymiseen (jälkikäteen selvitettyäni), minulla oli monta riskitekijää: 1. sektion jälkeen käytetty ommeltekniikka (2012), iso vauva, paljon lapsivettä ja iso istukka.