Herätään miehen kanssa samaan aikaan (viikonloppuna saatan torkkua 15-30 min myöhempään, mies yleensä nousee keittämään kahvin) ja mennään samaan aikaan nukkumaan. Oon ollut aiemmin tosi aamu-uninen ja nukkunut mieluusti vapaa-aamuina klo 11 saakka, mutta miehen ja lapsen myötä rytmi on kääntynyt. Ja kiva niin, aamulla jotenkin saa paremmin kaikkea aikaan vaikka väsyttäisi.
Saman rytmin toki mahdollistaa se, että kummallakaan ei ole vuorotyötä.
Saman rytmin toki mahdollistaa se, että kummallakaan ei ole vuorotyötä.