Onko sukupuolella väliä?

[Ginger]

Tyttöä toivotaan tällä kertaa. Poikakin tietysti käy. Kieltämättä uskon, että pieni pettymys voi olla, jos poika tulee taas. Esikoisesta toivottiin poikaa.

 

[Dorpola]

Tyttöä toivoin, kun pienten poikien maailma on mulle ihan outo ja nimeäkään on vaikea keksiä. No onneksi jo nipt:ssä selvisi, että poika olisi tulossa, joten ehdin sopeutua ajatukseen. Mutta persoonahan sieltä on oikeasti tulossa, eikä pelkkä genitaali, joten innolla odottelen, että pääsen häneen tutustumaan.

 

[flikka]

Mulla ei esikoisesta ollut juuri sukupuolihaaveita. Meidän suku on poikavoittoinen, samoin miehen siskon lapset kaikki poikia, joten suku ja varsinkin tulevat serkut toivoivat tyttöä. Ja tyttö tuli
Toista mulla oli ihan tyttö olo ja olin rakenneultraan mennessä varma tytöstä. Meinasi itku päästä kun kuultiin poika olevan. Oltiin toivottu tyttöä ja poikaa :)

Vaikka ei sillä tosiaan ole loppupeleissä merkitystä. Kunhan terveen lapsen syliin saa. Ja vaikka ei aivan tervekään olisi, niin kyllä sitä silti rakastaisi.

Ja sukupuolesta kun ei koskaan voi olla varma. Ehkä lapsi kokee olevansa toista sukupuolta kun kasvaa. Ja sitten saakin sen tytön/pojan, vähän eri tavalla vain

 

[Dustis]

Me (ennen kaikkea minä) ei kummassakaan raskaudessa olla haluttu etukäteen tietää kumpi tulee koska sillä oikeasti ei ole mitään väliä. Ensimmäisen kohdalla mulla oli pitkään ihan täysi poikafiilis, mutta mitä enemmän mun oma äiti sanoi kaikista raskausoireista, vauvan liikkeistä yms mistä puhuin että ihan samalla tavalla oli kun hän odotti mua niin sitä enemmän hiipi pintaan ajatus että tyttököhän se kuitenkin on... Ja tyttöhän sieltä tuli, ja jotenkin se tuntui heti ihan itsestäänselvältä että olen tytön äiti. Vaikka se alun poikafiilis vähän sotki tunteita.

Toisen kanssa jotenkin ehkä molemmat miehen kanssa salaa toivottiin sitten poikaa (varsinkin mies jolla on tyttö jo entuudestaankin), mutta haluttiin taas pitää yllärinä, ja itse yritin kovasti olla saamatta mitään fiiliksiä tai tulkitsematta liikaa raskauksien eroavaisuuksia kun tietyllä tavalla se oman alkufiiliksen pettäminen silloin ekalla kerralla ottikin vähän koville. Noh, nyt täällä sairaalassa sitten istun ja ihmettelen omaa poikavauvaa.

Eli uuden äärellä ollaan lähtien ihan vaipan vaihdosta, mutta jotenkin taas tuntuu täysin itsestäänselvältä että nyt on yksi kumpaakin ja näin on hyvä.

 

[Moonaliisa]

Molempia sukupuolia on, ja voin aika hyvin kokemuksesta sanoa että oli tulevaisuudessa kumpaa tahansa niin isosisaruksiensa veroinen rasavilli tulee

 

[Niittipyssy]

Tämä aihe lienee vähän arka, ainakin itselle on tällä hetkellä. Toivoimme poikaa kovasti, mutta nyt odotankin tyttöä. Esikoinen tulossa. Saako olla pettynyt luvan kanssa? On ehdottoman hienoa, että ylipäätään olen raskaana ja lapsi vaikuttaa kaiken mukaan terveeltä. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että olisi toivottu poikaa. Itse näköjään miestänikin enemmän. En tosin halua, että hän peittelee pettymystään minun vuokseni. Ei sekään ole hyväksi kenellekään. En tiedä miksi otan tämän näin raskaasti. Antakaa anteeksi, en voi sille mitään, enkä voi teeskennellä ettei tunnu missään. Itselläni ei ole veljiä ja päässä pyörii uhkakuva siitä, etten itsekään saisi koskaan poikaa puolisoni kanssa. Entä jos poikaa ei tule, vaikka saisimme useamman lapsen? Onko muilla samanlaisia ajatuksia? Näillä nyt mennään. Ymmärrän, jos vaikutan kiittämättömältä. Tuntuu vain voimakkaasti siltä, että minun on määrä saada myös poika.

Mulla oli nämä täsmälleen samat tunteet kun esikoinen olikin poika, kun tyttöä niin kovasti odotettiin. Varsinkin tuon tekstisi viimeisen lauseen voin allekirjoittaa mutta tytön osalta. Esikoinen on nyt 1,5v enkä vieläkään osaa mieltää itseäni pojan äidiksi Täydellisen ja mittaamattoman rakas hän meille on joka tapauksessa

Nyt toisesta haaveillessa on taas se toive tytöstä, tällä kertaa varmaan ei pidetä sukupuolta yllätyksenä syntymään asti jotta on aikaa sulatella asiaa eikä ihmetys mäjähdä vasten kasvoja ihan uuden tilanteen keskellä.

Luota Mamiliksi siihen että rakkautta löytyy vaikka lapsi olisi mitä merkkiä harmitella saa ja hyvä että teillä on vielä loppuraskaus aikaa jäsentää ajatuksia, miettiä vaikka kivoja tytön nimiä yhdessä. Tsemppiä

 

[Niittipyssy]

Me (ennen kaikkea minä) ei kummassakaan raskaudessa olla haluttu etukäteen tietää kumpi tulee koska sillä oikeasti ei ole mitään väliä. Ensimmäisen kohdalla mulla oli pitkään ihan täysi poikafiilis, mutta mitä enemmän mun oma äiti sanoi kaikista raskausoireista, vauvan liikkeistä yms mistä puhuin että ihan samalla tavalla oli kun hän odotti mua niin sitä enemmän hiipi pintaan ajatus että tyttököhän se kuitenkin on... Ja tyttöhän sieltä tuli, ja jotenkin se tuntui heti ihan itsestäänselvältä että olen tytön äiti. Vaikka se alun poikafiilis vähän sotki tunteita.

Toisen kanssa jotenkin ehkä molemmat miehen kanssa salaa toivottiin sitten poikaa (varsinkin mies jolla on tyttö jo entuudestaankin), mutta haluttiin taas pitää yllärinä, ja itse yritin kovasti olla saamatta mitään fiiliksiä tai tulkitsematta liikaa raskauksien eroavaisuuksia kun tietyllä tavalla se oman alkufiiliksen pettäminen silloin ekalla kerralla ottikin vähän koville. Noh, nyt täällä sairaalassa sitten istun ja ihmettelen omaa poikavauvaa.

Eli uuden äärellä ollaan lähtien ihan vaipan vaihdosta, mutta jotenkin taas tuntuu täysin itsestäänselvältä että nyt on yksi kumpaakin ja näin on hyvä.

Ooo Dustis onnea tuoreesta poikavauvasta!