Minulla on hyvä muisti. Yritän olla oppimatta ja muistamatta kaikkia numeroita, mutta väkisin jää monet asiat mieleen. Tietysti muistan sotut ulkoa koko perheeltä ja exiltäkin tietysti. Muistan kaikki syntymäpäivät, jotka olen joskus kuullut. Muistan lähes kaikki nimipäivät ja tietenkin nimet, myös toiset, kolmannet ja sukunimet.
Vuosien muistamisessa on heikko kohta. Ne eivät jää mieleen.
Opin helpolla ulkoa runoja ja tekstejä. Muistan keskustelut sanasta sanaan. Jos siis joku lupaa jotakin ohimennen, niin pidän sen sovittuna.
Muistan myös kaukaisia asioita. Varhaisimmat muistoni ovat vauva-ajalta. Minua ei ole valokuvattu juuri ollenkaan, joten kyse ei ole siitä, että muistaisin valokuvien kautta. Olen käynyt mm asuntonäytössä vanhassa kodissani, jotta tietäisin, oliko muisto oikea. Muistin huonejärjestyksen oikein, tietysti mittasuhteet olivat erilaiset vauvana ja aikuisena.
Mutta minulla on kasvosokeus. En osaa katsoa ihmisiä niin, että muistaisin heidät seuraavalla kerralla tavatessani. Siihen vaivaan minulla on muistisääntöjä, jotka joskus toimivat, joskus eivät.
Unohdan myös helposti, mitä olen juuri tekemässä.