Onko raskaus ihanaa aikaa?

[Vargynja]

Onko raskaus sinusta ihanaa aikaa? Vai ihan päinvastoin? Täällä on tilaa kaikenlaisille tunteille. :)

Toisen odotus oli vähän sekä että. Ihanaa kun pitkäaikainen haave oli vihdoin toteutumassa ja tunsi liikkeet. Mutta fyysisesti oli aika raskasta ja loppua kohden sitä vain toivoi että se olisi pian ohi ja väsymys, kivut ja niiden (ja hormonien) aiheuttama huonotuulisuus helpottaisi.

 

[Pipana93]

Mun mielestä se joka sanoo että raskaus on ihmisen parasta aikaa ei ole koskaan ollutkaan raskaana
Ja jotkut puhuu raskauden hehkusta, kyllä se on melko kaukana kun alkuraskauden asut vessassa oksentamassa ihan_kaiken ulos mitä kovalla työllä ja tuskalla saat ensin alas kun kaikki oksettaa. Näytin enemmänkin variksenpelättimelle koko alku raskauden, ai niin näytän edelleen Sitten siitä vaiheesta kun selviää ylitte hengissä tulee muut kolotukset, ja sen jälkeen alkaaki jo toivomaan että synnytys olis justiinsa heti eikä melkeen ja aika kuluu niin hitaasti... Mutta aina voi lohuttautua sillä että onneksi ei olla norsuja, ne kantaa 22kk

Mutta toisaalta kaiken hirvityksen jälkeen, aika kultaa muistot

 

[Shooky90]

Oi kun oliskin niin ihanaa kun elokuvat ja media antaa uskoa. Se raskausajan "hehku" on tuskanhikeä kun oksettaa ja joka paikkaa kolottaa...

Jos se nyytti kaiken päätteksi ei olisi niin ihana ja rakas, en kyllä ikinä ryhtyisi raskaaksi uudestaan.

 

[Foreverfever]

Joo ei kyllä mun mielestä ole mitenkään ihanaa. Joskus puolivälissä on hetken ollut ihan mukava olla, mutta muuten ei. Sen verran paljon kaikenlaisia vaivoja ainakin itsellä ollut etten kyllä voi sanoa nauttineeni raskausajasta.

 

[zar_]

Sen verran täytyy osallistua itsekin tähän keskusteluun, että omalla kohdallani ei kyllä edes toive hehkuvasta ja ihanasta raskausajasta ole toteutunut nimeksikään :bag:

Ensinäkin pahoinvoinnin, anemian, supistelujen ja kaiken muun kolotuksen ohella on kyllä vaikea pitää tästä ajasta, vaikka vauva on tosi toivottu ja odotettu. Liikkeet ovat ihan mukavia siihen asti, kunnes ne alkavat sattumaan
Sitten vielä kaikki ylimääräinen seuranta, kun verenpaineet keikkuu missä sattuu ja yleinen mieliala on todella herkkä ahdistukselle. Mulle tässä loppuaikoina on vielä siunaantunut paniikkikohtaukset, että ei kyllä helpolla ole päässyt

Eli ei kyllä kovin ihanaa ole täälläkään ollut, mielenkiintoista kyllä.

 

[Haukikanto]

Eipä sitä mahaa jälkikäteen kaivannut. Kuitenkin raskausaika oli jollainlailla onnellista aikaa kun kasvatti sisällään sellaista salaisuutta!

 

[fruktgodis]

On ihanaa! Neljän vuoden yrityksen ja epäonnistumisten jälkeen on älyttömän hienoa olla raskaana ja jo yli puolen välin. Alkuraskaus oli fyysisesti kamala pahoinvoinnin takia, mutta silloinkin olin superonnellinen, sillä pahoinvoinnista tiesin raskauden jatkuvan. Kahdesti olen kokenut keskeytyneen keskenmenon, jonka ainoa oire oli pahoinvoinnin ja väsymyksen katoaminen. Silläpä jatkuva pahoinvointikin tässä raskaudessa ilostutti.

Musta on ollut kauhean jännittävää kohdata uusia raskausoireita, vaikka ne onkin välillä ikävän tuntusia ja välillä ällöttäviäkin :D mutta silti kaikki on niin uutta ja just ihanaa. Vielä on taivalta edessä, mutta positiivisin mielin odottelen kaikenmaailman kolotuksia ja turvotuksia. Hetkenhän ne vaan kestää.

 

[Ginger]

Ei se kyllä ole ihanaa. Oksentelin rajusti molemmissa raskauksissa, oksentelun loputtua joskus rv15-20 alkoi muut kolotukset ja huonot olot. Tokihan raskauksista on onnellinen, mutta fyysinen vointi ei ole erityisen hyvä ja hehku ainakin on kaukana.

 

[Enni]

Oli ihanaa ja elämäni yksi parhaimmista ajanjaksoista. Ikävöin kovasti raskaana oloa sekä mahaa. Toivon, että saisin kokea sen vielä monta kertaa uudelleen.

 

[Tiijja]

On kyllä ihan ihanaa. Voin paremmin kuin ennen raskautta ja normikrempat ja iänkin tuomat kolotukset on kadonneet kokonaan. Energiaa on vaikka muille jakaa ja mulle ominainen stressin aiheuttama huonotuulisuus on tipotiessään.
On toki helppo nauttia kun ei ole mitään raskausvaivoja ollut laisinkaan. Painoa tullut tosi maltillisesti (rv 27, +900g) ja vatsa kasvaa tasaisesti. Toivon mukaan sama jatkuu mahd pitkälle. Kyllä mä tästä viimeisestä raskaudesta nautin huomattavasti enemmän kuin kahdesta edeltävästä huomattavasti nuorempana.

 

[pihanurmi]

Ei todellakaan ole ihanaa, vaan kamalaa ja raskasta. Vaikka ei olisi fyysisiä kipuja, mulle aina tosi henkisesti raskasta aikaa. Reagoin hormooneihinn vahvasti. Muistan kun eka lapsemme syntyi, olin niin iloinen myös siitä että en ole enää raskaana.

 

[Lady Alice]

Kaksi rajua hyperemeesiä kokeneena voin sanoa, että ei ole ihanaa aikaa. Yhdeksän kuukautta pöntön halailua ja tipassa juoksemista. Paras lahja lopussa tietty Jännästi silti nytkin vauvakuumeilen, vaikka muista erittäin hyvin tuon kamaluuden ja lapsilukukin olisi jo täynnä.

 

[VilKa]

En voi sanoa että olisin nauttinut raskausajasta yhtään.... Ensimmäiset yli 3kk jatkuvaa pahoinvointia ja sen jälkeen alkoi heti närästys, lonkka, selkä ym.kivut ja jatkuva vähän ahdistava olo. Painonnousu(rv 26+ menossa ja painoa jo lähemmäs +10kg...)ja muuttunut kroppa myös ahdistaa(olo on kun kömpelöllä valaalla). Olen alusta asti odottanut että laskettu aika vaan tulisi pian.
Ainoa mukava asia tässä raskaudessa on miehen ihana suhtautuminen raskausmahaan ja tulevaan lapseen.

 

[Caramellie]

Olen tällä hetkellä rv8 ja tämä on kolmas raskauteni. Ensimmäinen raskauteni oli täysin oireeton ja pahoinvointia ei ollut missään vaiheessa. Nautin todella raskaus ajasta ja kasvava masu oli ihana. Myös toinen raskaus oli täysin oireeton mut se raskaus päättyi viime joulukuussa suureksi surukseni rv22 sikiön vakavan sairauden takia. Siksi tämä kolmas raskaus on nyt täynä pelkoa ja en voi sanoa et nauttisin olostani. En osaa oikeen olla onnellinen kun pelko on vaan niin kova siihen et käy samalla tavalla ja menetän tämänkin lapsen.

 

[Marcipa]

On ihanaa. Varmaan johtuu siitä, että omat raskaudet on olleet helppoja. Ei ole ollut pahoinvointia tai kremppoja. Masu on ollut kompakti kaikissa ja olen kyllä jäänyt sitä kaipaamaankin jopa. Takana on myös kolme keskenmenoa ja noiden stressi ja huoli ei tietenkään ole ihanaa. Silti tai ehkä juuri menetyksen vuoksi, nyt kun taas olen raskaana jokainen uusi raskausoire tuntuu toistaiseksi lupaavalta ja ihanalta.

 

[Jahtu]

Mun mielestä myös ihanaa aikaa. Loppuun asti mennyt raskaus oli tosi oireeton ja olin niin onnellinen kun olin vihdoin raskaana. Alkuraskaus on raastavaa, kun keskenmenoja ollut paljon. Mutta jos toiselle kolmanneksella pääsen, niin sen jälkeen voin nauttia täysin rinnoin. Jos siis menis niinkuin esikoisesta.