Mulle kovasti useammaltakin taholta suositeltiin kuopusta odottaessa, että kannattaa esikoinen, silloin juuri 3v täyttänyt, viedä päiväkotiin, niin voi rauhassa olla vauvan kanssa kotona ja saa isompi viihdykettä. Mä kuitenkin olen kova stressaamaan kaikkea säätöä, jos pitää aikataulun mukaan olla viemässä ja hakemassa, pue ja riisu, kyttää kelloa jne. Siitä syystä valitsin kuitenkin pitää esikoisen kotona. Siihen vielä se, että pitkien välimatkojen takia autolla on mentävä joka paikkaan, eli talvella varsinkin oli ihanaa, kun ei tarvinnu miettiä auton lämmitystä, raapata ikkunoita, eikä ajella auraamattomia teitä. (joo, asutaan käytännössä metsässä) Ymmärrän silti oikein hyvin, jos joku valitsee toisin, sitä mietin joinain päivinä itsekin, sillä kieltämättä ne harvat kerrat, kun esikoinen oli mummolassa yökylässä, tai kumminsa kanssa hoplopissa, oli aika ihania.
Pääosin vauvavuosi oli kuitenkin mukavan rentoa oleskelua kotona ilman aikataulu-paineita, eikä esikoinenkaan kyllästynyt, vaikka ei nyt joka päivä askarreltu, saati käyty ulkoilemassa. Sikäli päätös tuntuu siis edelleen oikealta. Nythän nuo on molemmat päiväkodissa, just aloittivat, ja sen verran on tullut palautetta, että ihan kuin olisivat ennenkin olleet, vaikka melko vähän on muiden ikäistensä kanssa leikkineet. Eli en ottaisi stressiä asiasta, jos joku parhaillaan miettii, mitä tekisi. Tilanteita ja perheitä on erilaisia, jokainen meistä kuitenkin lopulta tekee niin kuin parhaaksi omalle perheelleen kokee olevan. Jos olis ollut vaativa vauva, ei isovanhempia, jotka ottaa yökylään, tai edes päiväseltään käymään ja päiväkoti kävelymatkan päässä, niin olisin varmaan itsekin päivähoitopaikkaa esikoiselle hakenut.
