Meillä oli muutaman kuukauden kausi pojalla kun puri minua monta kertaa päivässä. Ikää oli silloin noin 1-1,5 vuotta. Miltei poikkeuksetta tilanne oli se, että istuin lattialla pojan kanssa kun hän leikki siinä itsekseen, tai osallistuin leikkiin, niin sitten kun poika tuli halaamaan, hän puri samaan syssyyn minua olkapäästä. Saattoi purra ihan mihin kohtaan kehoa vain, mikä nyt milloinkin sattui osumaan suun kohdalle. Ainoa asia, mitä ei koittanut purra kuin kerran, oli tissit. Lopetin silloin imetyksen välittömästi, ja poika oppi kerrasta, ettei kannata tissejä purra.
Puremiseen ei meillä auttanut mikään muu kuin aika. Kokeilin vaikka mitä keinoja, eikä mikään auttanut. Ilmoitin asiasta heti päiväkotiin kun ensimmäisiä kertoja minua puri, ja sanoin, että jos ikinä puree ketään siellä, niin asiaan pitää puuttua tiukasti. Kerran oli poika purrut jotakuta lasta siellä, en tiedä ketä, mutta pyysin päiväkodin ohjaajia kertomaan ko. lapsen vanhemmille pahoitteluni. Olin jo aivan kypsä ja loppu siihen puremiseen, kun se sitten alkoi jäädä itsekseen pois.
Myös meidän poikaa on joku purrut päiväkodissa, mutta en ollut siitä mitenkään järkyttynyt. Tiesin, että se on hyvin yleistä, eikä siinä ole kyse siitä, että lapsi olisi kasvatettu huonosti tms.. Olen jostain lukenut, että se liittyy tunteiden käsittelyyn jollain tapaa, siis että lapsi saattaa jopa innostuessaan purra, tai sitten puolustautuakseen. Olen jo pitkään yrittänyt sanoittaa pojalle erilaisia tunnetiloja suht paljon, mutta se ei puremiseen auttanut kuitenkaan.
Nykyinen nelivuotias puri pienempänä minua ja isäänsä useastikin, lähinnä suuttuessaan jostain tosissaan. Onneksi tapa on karsiutunut pois.