Ehkä eniten miehen läsnäolo on ollut sitä henkistä tukea. Ja toki apua esim. pillimehun pitelyssä ym. 
Kolmannessa synnytyksessä mies ei ehtinyt paikalle ennen kuin lapsi oli jo maailmassa, ja vaikka sairaalaan lähtiessäni olin kauhuissani että jouduin lähtemään yksin, en oikeastaan synnytyksen aikana kaivannut miestä. Olin niin jotenkin siinä synnytyskuplassa. Toki olisi ollut kiva että hän olisi ehtinyt mukaan ja näkemään myös kuopuksemme syntymän, mutta elämä päätti toisin. :)
