Meilläkin esikoinen söi pitkään pilttejä ja minuakin se hävetti. Varmaan vasta 2,5 vuotiaana alkoi sujua se "oikean" ruuan syöminen, vaikka onkin edelleen nirso ja pieniruokainen. Ja minäkin vaan nyökyttelin neuvolassa :D
Nyökyttely on jalo taito! Kannatan sitä vahvasti!
Omanapaisesti avaan asiaa äitini kertoman kautta.
Mulle ja 2 vuotta nuoremmalle veljelleni oli muuttunut niin raskausajan kuin taaperoajan ruokavalio+ohjeet, mutta oli ollut sama neuvola+ lähes eläke ikäinen neuvolatätikin. Ystävystyivät, kun asuivat samalla kadulla. Oli sitten täti vanhoilla eläkepäivillään maininnut äitien onneksi osaavan tarvittaessa valehdella
!
Oli kertoillut äidille rinta-maidon puutteeseen kätilökoulussa opetetun 60luvun neuvomaan äitejä juottamaan tuttipullosta raakaa kananmunaa keitettyyn veteen sekoitettuna heti synnäriltä kotiuduttua. Kaupanmaito kun ei olisi ollut niin terveellistä kuin maatilan pastöroimaton...!
Ja jos maitoa ei tullut riittävästi niin pilsneriä (miedonpaa kuin keskiolut) olisi pitänyt juoda pullollinen aina imetyksen jälkeen vielä jossain 70-luvun alussa.
Kaupan maksalaatikkobuumin aikaan odottajien olisi pitänyt syö sitä ja useita kertoja viikossa!
Allergiabuumin aikaan 80-luvun alussa oli tullut kieltolista ruuista jota atoopikkojen+ astmaatikkojen olisi tullut raskaus aikaan välttää. Äiti kaivoi sen aikanaan mulle esille; maksa( tilalle suositus lenkkimakkara), muna, kala, ravut, mansikka, kiivi, kaalit, sitrukset ja pähkinät. Lisäksi koirat ja kissat pois sisätiloista...
Meillä ei tosin ole ollut koiraa tai kissaa eikä äiti ollut ostanut kiivejä tai maksaa. Kaiken muuta kiellettyä olikin hän meitä odottaessa syönyt, mutta ilman lenkkimakkara! Mä en ole allerginen enkä atoopikko.
Kaupanmaitoa ja keitettyä perunaa oli ollut minun ekakiinteä maistelu. Tissimaidon puutteeseen oli äiti juottanut keitetyllävedellä ohennettua kaupan maitoa, eikä ollut juonut itse pilsneriä. Anoppi= mummo oli salaa juottanut (omien vanhojen tietojensa mukaisesti) mulle sitä kananmunavettä, josta jouduin Lastenlinnaan äkillisen kovan kuumeen+ koko kehon ihottuman vuoksi.
Ja tiedättekös mitä väsyneelle ruokahaluttomalle vauvalle olisi pitänyt antaa? Oikea vastaus: lusikallinen pannu kahvia!
Pikkuveli on sitä saanut, minä vältyin...
Onneksi nykyään on tietoa saatavissa! Äitini oppeja aion noudattaa ja siten perusmaalaisjärjellä, tarvittaessa nyökytellen, edetä.
Luottakaamme itseemme!