"Oireettomat" odottajat

minjelmiina

minjelmiina

Vauhtiin päässyt keskustelija
Ajattelin tehdä tälle ihan oman aiheen :) Tuntuu välissä että on ihan yksin tämän "oireettomuuden" kanssa. Eikä viitsi huonovointisten seurassa kääntää veistä haavassa kun ei vaan okseta... mutta toki oireettomuskin saa ajatukset miettimään onko kaikki hyvin. Miksei tämä tunnu juuri miltään?



Ei oksennusta ei kuvotusta. Olenko muka raskaana ollenkaan?

Turvotusta, palelua ja väsymystä? Kuvittelua kaikki? Miksi ne ei riitä todistamaan että raskaana ollaan.

Tässäpä keskustelun alku muille joiden ei ole tarvinut pönttöä halailla tai muutenkaan kärsiä sen kummemmista oireista.

Itse tavallaan odotin että milloin minun pitää oksentaa. Tai millon tulee jotain voimakkaita oireita. Ei ole vielä näkynyt. 9+1 voihan ne toki vielä tulla mutta juttuseura on tarpeen :)
 
Mullakaan ei pahoinvointia oo ollut, mutta ei ollut esikoisestakaan. Ehkä vaan hyvää tuuria mutta tissit on arat ja pissattaa koko ajan. Myös vihlontaa on ollut mutta ei enään.
 
Jees, ei ole pönttöä tarvinnut halailla. Ei tarvinnut ensimmäsenkään kanssa, ja ihan hyvin meni. Toki väsymys ja rintojen arkuus on kans seurana. Edes finnejä ei ole tullut kovin. Raskaus oikeastaan sopii minulle. :)
 
Huuuh. Heti helpottaa omaa oloa :) rinnat arat täälläkin ja välillä väsyttää.. palelee enemmän ja vähemmän.
 
Mä oon kans yks näistä oireettomista. Väsyttää ja fyysinen energia on täysin hukassa ja nännit on kipeet, muuten ei oo kyllä mitään. Meillä ei suvussa kulje toi raskauspahoinvointi, joten sitä en osannu odottaakkaan....

On tää vähän jännää, kun testi sanoo et raskaana ollaan eikä alapäästäkään tuu mitään epämäärästä... Kyllä tässä vähän pistää miettiin et onko sitä vauvaa olemassakaan! Eka ultrakin on vasta tammikuussa...

No täytyy ajatella positiivisesti et raskaana ollaan ja kaikki menee hyvin loppuun asti! :)
 
Ei täälläkään ole mitään oireita muuta kuin väsymys ja palelu, mut oon kyllä talvisin muutenkin vilukissa.
Oottelen vaan ekaa neuvola, et kuuntelevat sydänäänet vatsan päältä. Sit tietää varmasti et on raskaana(eli ei tarvitse sinne ultraan asti odottaa ns.varmistusta).

Edellisessä raskaudessa pääsin myös helpolla. Silloin oli ruokahaluttomuutta alkuraskaudessa, enkä syönyt pariin viikkoon oikeestaan muuta kuin hedelmiä, mustikkasoppaa ja vichyä.
 
Hep! Mullakaan ei juuri ole pahoinvointia ollut, ihan muutamina päivinä jotain tosi pientä etomista. Oon kyllä ollut viime päivät tosi väsynyt, mutta se nyt voi johtua kovin kiireisestä syksystä. Plus että oon sairastanut kaksi flunssaa syksyn mittaan. Anyway, itse oon kyllä ihan hirmu tyytyväinen tähän oireettomuuteen, oksentaminen on melkein kamalinta mitä tiedän.

Yritän ajatella niin, että oireilu/oireettomuus ei vaikuta raskauden kulkuun/jatkumiseen. Silti olisi toisaalta kiva kun saisi konkreettista vahvistusta sille että tosiaan ON raskaana, on hieman vaikea sisäistää asiaa vielä kunnolla :bookworm:.
 
Täälläkään ei mitään muuta kuin hitonmoinen palelu kokoajan ja ajoittainen ällöttävä olo. Muuten normi meininkiä... Eiku on niitä venymiskipuja alavatsaan molemmilla sivuilla. Aikalailla kipeitäkin välillä... Pitää odottaa varmistusta vielä pitkän aikaa :/
 
Täälläkin ilmoittautuu yksi "oireeton". Nyt menossa rv 9+5 eikä tähän mennessä ole ollut oikeastaan mitään oireita. Ainoastaan kauhee jano on koko ajan ja välillä saattaa olla pientä unettomuutta mutta kun kysyin näistä neuvolassa, niin siellä sanottiin, ettei nämä "oireet" välttämättä liity raskauteen. Sen verran kuitenkin stressasi tämä oireettomuus, että pakko oli käydä varhaisultrassa, jossa kaiken todettiin onneksi olevan kunnossa ja lääkäri käski vaan nauttia oireettomasta olosta :) Nyt kärsimättömänä odotan jo niskapoimu-ultraa, koska kun ei ole oireita eikä raskaus vielä näin alussa tunnu tai näy ulospäin, on välillä vaikea uskoa, että todella on raskaana ja kaikki olisi hyvin.
 
Täällä myös aikalailla oireetonta odotusta, väsymystä on ollut, aluksi oli enemmän kuin nyt. Rinnat arat ajoitellen, kasvaneet kyllä on. Ruokaa tekee mieli, mut karkkia ja suklaata ei ollenkaan. Turvotusta on kans.

Oon aina pelänny, että raskaana ollessa halailen pönttöä, kun mulla vatsa reagoi tosi herkästi ja oksennus tulee kanssa herkästi. No, vielä ehtii.

Täytyy olla tyytyväinen olotilaan :) Nyt 8+6.
 
melko oireeton olen minäkin.. ja huvikseen tässä mietiskellyt sitä asiaa, että jos tän raskauden aikana olis vaikka menkat tulleet normaalisti tai no jotain vuotoja oletettujen menkkojen ajankohdan aikana, niin en olis osannu epäillä raskautta ollenkaan.. sama se oli kyllä esikoisen kanssa.
Nyt astunu kyllä väsymys enemmän kuvaan.. 9+2
 
Täällähän on jo monta :) itseä ei niinkään oireitta jääminen haitta ainut syy on se että en todellakaan ymmärrä olevani raskaana ja sen takia nt ultra tuntuu pelottavalta..
 
Vanhan vau-kirjan mukaan 8/10 kokee pahoinvointia. Toisin sanoen, 20% ei oksentele, eli eipä tämä meidän olotila mitenkään erityinen ole.

Ihan normaalisti ei tosin ole pystynyt olemaan, kun on pakko nukkua yöunien lisäksi ainakin 2h päikkärit jossain välissä. Muutenkin kaiken pimeän ajan silmissä pakottaa väsymys.

Kyllähän tuo raskaus tuntuu kans epätodelliselta, onneksi vatsaa jomottelee tasaisesti, niin tietää siellä tapahtuvan. Doppler on tilauksessa, jospa se sitten häivyttäisi huolta raskauden kulusta.
 
Mulla pahin väsymyksen piikki helpotti. Mutta kyllähän niitä oireita on. Ei ole myöskään oloa että jokin olisi pielessä. Ainoastaan kummastelee että miksi minä muka näin helpolla pääsen :D

Tosin 10 viikon päästä voin olla eri mieltä tai viimeistään synnytyssalissa.

Itse laitan dopplerin ebaystä tänään tilaukseen. Hyvällä tuurilla tulee ennen joulua :) sillon viikkojakin kasassa 12
 
Minä kans yhtenä oireettomana ilmoittaudun. Näin yön pimeinä tunteina tulee kyllä välilä huoli että onko kaikki hyvin, kun ei mitään oireita ole. Väsymys menis hyvin tän pimeyden piikkiin. Kuukautisten puuttumisesta vois syyttää pco:ta. Heh jos olis luomusti raskautunut niin en varmaan osais epäillä edes olevani raskaana. Nyt 6+5. Onneksi ens viikolla eka ultra. Jos joku kysyy mikä on olo tila niin olen ihan kysymys merkkinä, että mikä olo?
 
Oireettomuutta ja huolta täälläkin. Ei oikein osaa olla mitenkään päin kun pitäs ymmärtää että tuolla sisällä tapahtuu äärettömän paljon asioita mistä en ole millään tavalla tietoinen vai tapahtuuko siellä sittenkään mitään. Ei tämä oireettomuus mitään herkkua ole vaikka kaikki sanoo että nauti. Miten voisin nauttia kun on niin epävarma olo.

Eihän ne oireetkaan takaa mitään. Pahintahan tässä on se odottaminen. Ja aika on ekstrapitkä just nyt.

Kaksi viikkoa nt ultraan ja saa helpotusta toivottavasti tähän oloon. Sanoi se terkka mulle että jos musta itsestä tuntuu niin voidaan vielä aika ottaa ennen nt ultraa. Alkaa vaan tämä stressi olemaan sitä luokkaa että parhaaksi olis sen levitys...
 
Kun nyt tätä oireettomuuttani ja vähäoireisuuttanu oon juhlinu, ni juhlittakoon nyt tänään sitä että aamun kova nälkäkään ei kerennyt muuttua kuvottavaks näläntunteeks ja sain puuron hyvin alas.

Tajusin myös että olen viimeksi itkenyt ennen raskautta koiran kuolemaa. Tänään meinasin vähän herkistyä kun kuuntelin isänmaallisuuksissani Klamydian Suomi on sun -biisiä, mut se saa miut liikuttumaan AINA. Ei oo esiintyny mitään raskausoire-itkemistä missään vaiheessa vielä. Eikä mielialavaihteluita. Oon jotenki tosi tyyni ja jopa viilee. Töissä pari ärsyttävää eukkoo piikittelee ja kettuilee minkä kerkee, ni oon jopa osannu napakasti sanoo vastaan niin että tädit onki jääneet toiseks, yleensä meen aika lailla puihin ja pahotan mielenikin. Miust on selkeesti tullu Cool ;) :D
 
On tää vaan niin jännää aikaa! Kun ei ole niitä oireita niin ei mikään oman pään lisäksi muistuta asiasta. Mä luulen kuitenkin, että jännittäisin ihan yhtä paljon vaikka olis oireitakin :joyful: Sekin on jännä, miten vahvasti huomaa pitävänsä pahoinvointina jotenkin "varmempana" oireena kuin jotain muuta :bored: No, olishan se toki selkeästi havaittavissa...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top