Oireet

Tänään palasikin mieleen, että tyttöä odottaessa oli alussa usein kovaa päänsärkyä. Sama vaiva alkoi tänä iltana. Ainut särkylääke mikä itsellä on joskus, tosin ei läheskään aina auttanut on grammanen panacod, mut uskaltaako sitä nyt raskaana ollessa kokeilla?
 
Mää ihmettelin kaverilleni tänään tätä "oireettomuutta", kunnes hän sitten listasi puolestani: väsymys, turvotus, ilmavaivat, arat nännit ja itkuherkkyys :D :D Menossa vasta 5+4...
 
Aika monikin lääkäri määräilee Panacodia raskaana oleville, koska ei oo näyttöä, että aiheuttaisi vaurioita. Viimeisellä kolmanneksella ei suositella käyttämään, ettei vauvalle tuu vieroitusoireita. Mutta eipä kukaan raskaanaoleva nyt pelkäksi koekaniiniksi lähtisikään.

Eri asia toki on se, milloin kokee, ettei pelkkä parasetamoli enää auta. Ilman lääkärin määräystä en lähtisi kyllä nappailemaan. Kyllä se vauvakin stressaantuu siitä äitin jatkuvasta kiputilasta. Joten jos joku lääkäri määräilee Panacodia ja äiti sitä kokee tarvitsevansa, niin yleensä tulee kyllä tarpeeseen. Onneksi en ole vielä tarvinnut.

Nim. Mielummin Panacod kuin sikiölle vaarallinen migreenilääke

Muoks. Ja edelleen suosittelen tota teratologista tietopalvelua, jos askarruttaa :hello2
 
Muokattu viimeksi:
Aeli, joo nyt on magnesium kuuri aloitettu ja eilen ostin mammavitskuja! Jalkojen repimiset tuntuu hävinneen! Aloin jo pelätä suonikohjujen tuloa:banghead:

Alaselkäkipu näin aamusta, uhh. Voimistuu päivä päivältä, ehkä huono ryhti ja makailu kotona töiden jälkeen. Voisi alkaa venytellä kun jalatkin on niin jumissa.

Uuden asenteen ottanut nyt töissäkin alle: en juokse ja kiirehdi liikoja, teen minkä pystyn ja rauhalisemmin! Seisomatyötä kun on niin sekin ottaa selkään :dead:

Ilmavaivoja täälläkin, illalla ja aamulla ookeastaan. Suoli möyrii:hungover:

Iltaisin nuupahdan sänkyyn jo aikaisin ja aamulla vasta ylös. Väsymystä ilmassa.:bored:
 
Onneksi päänsärky helpotti kun menin vaan aikaisin nukkumaan. Tosiaan olen ollut 2002 linja-auto onnettomuudessa, josta johtuen minulla on vakava aivovaurio. Tuo päänsärky on pahin oire siitä, joten niihin on jo "tottunut". Lepo tosiaan yleensä särkyyn paras lääke, jos sillä helpottaa. :) Täytyy vaan olla stressaamatta ja muuten elää terveellisesti, niin itsellä ja sikiöllä paras olla. :)
 
Tuntuis niin paljon todemmalta tämä jos olisi oireita. Oon toki ihan todella uupunut kokoajan, mahaa vääntää hassusti ja rauta maistuu suussa mutta ei mitään "tunnettuja" oireita kuten pahoinvointia...

Pitäis odottaa viellä pari viikkoa ar-ultraan ja en tiedä miten kestän odotuksen.

Kertokaa joku että on ihan normaalia olla pitkääkin ilman sen suurempia oireita!
 
Keijukaistyttö Mä itte myös ihmettelin oireettomuutta aluksi, mutta heti kun 6+0 poksahti niin pahoinvoinnit ja muut oireet hyökkäs samantien! Oota vaan rauhassa :happy:
 
Viime raskaus oli kaksosraskaus ja alku oli hyvin oireeton, vaikka voisi kuvitella, että korkea hcg lisäisi oireita. Niitä kyllä sitten tuli vaikka muille jakaa. Oksensin lopulta 30+ viikolle asti.. :/
 
Koko tän loppu viikon alavattaa jomottanu ja ollu menkkakipuja. Iskiaskipua alaseljäs. Toivottavasti huono olo ei alkaa.
 
Tänään palasikin mieleen, että tyttöä odottaessa oli alussa usein kovaa päänsärkyä. Sama vaiva alkoi tänä iltana. Ainut särkylääke mikä itsellä on joskus, tosin ei läheskään aina auttanut on grammanen panacod, mut uskaltaako sitä nyt raskaana ollessa kokeilla?


Mulla oli esikoisen aikaan jatkuva migreeni ja silloin söin panacodia kun ei ollut muita lääkkeitä mitkä auttaisi.
 
Tänään heräsin aamulla ja selkä oli ihan tajuttoman kipeä. Ei oo ikinä ollut näin kovaa iskiassärkyä. En päässyt itse edes vessaan. Varasin lääkärin kipupiikkien toivossa, mutta eihän niitä raskaana ollessa saa.
Viimeksi piikit laitettu ennen uutta vuotta ja silloin raskaustesti oli negatiivinen, plussasin 2 päivää myöhemmin.
Nyt sain panacodia kipuun ja pääsen jo kävelemään. Huomenna pitäisi kyetä istumaan 6h autossa :nailbiting:
 
Mites muilla mielialanvaihtelut?

Mulla välillä mieli ihan maassa. Ja olen myös kiukkuinen.
Jotenkin inhottavaa, kun kaikki hehkuttaa kuinka onnellinen varmaan olen nyt. Olenkin tottakai, mutta nyt ollut selvää väsymystä ja apatiaa ilmassa hetken aikaa.
Tosin voi myös johtua ssri-estolääkityksen lopettamisesta, jota olen paniikkihäiriön takia joutunut syömään vuosia.
Mutta jotenkin tulee kahta kauheempi olo ja huono omatunto, kun pitäisi olla nyt onnensa kukkuloillla.
 
LillaE, täällä myös mieliala vaihtelee lähinnä niin että oon todella herkällä ja itkuisella päällä, ärsyynnyn helposti ja mieskin tästä saanut osansa :( ärsyttää itseä kun tulee tiuskittua ja itkettyä harvase päivä :D Muuten yritän olla positiivinen ja onnellinen tilanteesta, mutta kyllä sitä välillä vaipuu ajattelemaan synkempiä ajatuksia jos kaikki ei menekään hyvin... edelleen siis epäuskoinen olo ja pelottaa, että ei kaikki vaan voi mennä hyvin :/

Fyysisesti edelleen väsyttää ja alavatsaa nippailee ajoittain, varsinkin aivastelut ym on pahoja. Tää pahoinvointi on kyllä inhottavaa. Mulla se on läsnä koko hereilläoloajan syömisistä riippumatta. En oo vielä oksentanut, mutta pala tuntuu kurkussa kokoajan. Väkisin pitää yrittää syödä jotain niin hetkeksi helpottaa.
 
Muokattu viimeksi:
Ikävää, että sulla toi pahoinvointi noin voimakas. Mulla se menee aaltoillen, välillä ei ole mitään ja välillä hirvee olo. Kamalaa kyllä olis jos koko ajan pitäis voida huonosti. Tsemppiä! :(
Joo täälläkin vähän toi mies käy sääliksi kun kiukkuilen.
 
Tsemppiä pullanmurunen! Täällä toinen, jolla koko hereilläolo aika ällötysolo päällä. Että ideoita tän helpottamiseks otetaan kyllä vastaan :hungover:

Oon ihmetelly nyt alkuraskaudesta, kun oon ollu jopa normaalia seesteisempi kuin yleensä. Normaalisti olen hyvinkin tempperamenttinen ja nopeasti syttyvä, kun taas nyt on ollut niin tyyni fiilis muutaman viikon ajan :)
 
Aamut on mulla pahimpia,oksennus vaan lentää ja ruoka ei maistu:hungover: mielialat vaihtelee laidasta laitaan ja itku tulee todella herkästi. Oman miehen naamakin ärsyttää ja kiukuttaa jokainen virheliike jonka mies tekee. Illalla palelee,väsyttää ja maha turpoaa palloksi.
Rinnat on turvonneet vähintään yhden kuppikoon suuremmiksi. Aivastaessa tai yskäistäessä mahassa tuntuu outoja repäisyjä. Toivottavasti varsinkaan aamupahoinvointi ei jatku kauheen pitkään,olis ihanaa pystyä nauttimaan tästä raskausajasta!
 
Kaksi viikkoa ollut yhtä masukipuilua, menkkamaisia kipuja, nippailuja, vihlomisia, nyt kahtena päivänä masussa ei ole tuntunut mitään, niin huoli tuli että oliko siellä sittenkään mitään :D ja että minne se katosi!:wideyed::wideyed:
 
Takaisin
Top