Ei se nokkamukin käyttö kellekään lapselle aiheuta puheen kehityksen haasteita, mutta jos lapsella on suun alueen motoriikassa problematiikkaa niin nokkamuki ei edistä millään tavoin sen kehittymistä paremmaksi. Syöminen ja juominen kehittävät suun alueen motoriikkaa ja niiden kehitykset kulkevat käsi kädessä. Tietyt suun alueen toiminnot kehittyvät esim. siirryttäessä erilaisiin ruokakoostumuksiin ja vaikuttavat samalla siihen, että tietyt äänteet ja äänneyhdistelmät onnistuvat. Yksivuotiaasta muutoin normaalisti kehittyvästä lapsesta vanhemmat tuskin tietävät, onko lapsella edessään haasteita suun motoriikan kanssa. Näin ollen pillipullot ja hörpyttäminen ovat ainakin lapsen suun motoriikkaa kehittäviä juomistapoja (vaativat mm. huulien sulkua/pyöristämistä, poskilihasten aktivointia, kielen liikettä viedessä nestettä suun etuosasta kohti nielua). Toisin kuin nokkamuki, jossa lapsi kallistaa päätään taaksepäin reilusti (ei normaali asento juodessa) ja vesi holahtaa syvälle suuhun aiheuttaen nielemisrefleksin ilman mitään sen kummempaa suualueen työskentelyä. Normaalisti kehittyvä lapsi kyllä kehittyy suun alueen motoriikassa nokkamukista juomallakin. Mutta jos lapsella myöhemmin todetaankin puheen tuoton ongelmia, on pillipullosta ja mukista juomisen opetteluilla jo kehitetty motorisia taitoja eteenpäin hyvin aikaisessa vaiheessa ja näin ollen lapsen puheen kehitystä tuettu jo ennenkuin mistään haasteista on mitään tiedetty. En sanoisi siis, että nokkamukista olisi haittaa, mutta ennemminkin siitä ei ole mitään hyötyä lapsen puheen kehityksen kannalta. Oma lapsi on juonut puolivuotiaasta pillipullosta ja vuoden iässä itse mukista. Ja onneksi näin, koska nyt käydään puheterapiassa puhemotoristen haasteiden takia ja lapsella on tietyt taidot löytyneet nopeasti näiden ansiosta.