Tänään oli ensimmäinen neuvola, ja jäi siitä hyvä mieli. Täti oli vanha rouva, joka oli sijainen ja luultavasti tapaan oman neuvolatätini sitten ensi kerralla, sovittiin uusi aika 4 viikon päähän. Ensin kyseli kuulumisia ja oloja, otettiin pissanäyte, hemoglobiini, paino, ja sitten yritettiin kuunnella sydänääniä, mutta niitä ei saatu kuulumaan. Olin onneksi psyykannut itseni niin että ne eivät tule kuulumaan ja tiesin että tuskin kuuluvat kun on ylipainoakin tiellä.
Nyt jäi sitten varattavaksi ultra-aika ja täytyy mennä ottamaan verikokeet.
Kauhea nivaska kirjasia ja lappusia tuli mukaan. Täti sanoi että oon helppo "potilas" kun tunnun tietävän jo kaiken, kun olin jo hankkinut oikeanlaiset vitamiinit yms.

Sanoin vaan että onhan näitä juttuja tullut paljon luettua

Kirjasi ylös 8+3 joka oli myös sama laskurissani :)
Täti sanoi tuntevansa anoppini, kauhuissani sanoin että älä vaan sano sille mitään kun en halua että se tietää XD Ollaan päätetty miehen kanssa kertoa kaikille vasta joskus vko13-15 jälkeen, ellei täydy esim. mun äidiltä kysyä jotain.
Kaikinpuolin oli oikein onnistunut käynti, toki ne kuulumattomat sydänäänet tuolla takaraivossa kuiskailee mutta en halua antaa sen häiritä, toivotaan että saisin sitten maanantana varattua ultran niin ettei tarviis ikuisuutta odottaa
