Nelliltä terveisiä

Rauha

Rauha

Sanaisen arkkunsa ammentaja
Moikka kaikki.
Ihan vanhingossa eksyin tänne katsomaan onko tämä jo muuttunut parempaan suuntaan... :)

Mitä teille kaikille kuuluu??? En jaksa kaikki näitä uusia viestiketjuja kahlata läpi ;)

Nelli voi hyvin. Kohtahan sitä paukutellaan jo vuoden ja 2kkn ikää. Meillä on tapahtunut viime kuukausia melkoisesti. Muutimme vihdoin 4h+k rivariin huhtikuun alussa. Nelli alkoi saman tien kiipeämään itse yläkertaan. Konttaamistahan Nelli ei oikein hiffannut ennenku varmaan jotain 10kk iässä. Ja sitten jo 11kkn iässä Nelli käveli, nyt jo melkein juoksee ja äitiä hirvittää välillä.
Tuttia syödään ainoastaan unilla. Nukkumaan mennään noin klo 20 ja herää noin klo 8. Aiemmin Nelli "nukutettiin" odottamalla samassa huoneessa kun nukahtaa mut nyt viimeisen kkn aikana on riittänyt kun se on vaan viety omaan sänkyyn ja tultu samantien pois. IHANAA :)
Nautitaan tästä niin kauan kuin sitä kestää :)
Yhdet päikkärit nukutaan n.1.5h - 2h puolen päivän aikoihin.
Hampaita on niin paljon etten laskuissa enää pysy: ainakin 4alhaalla edessä, kulmat ja ainakin yhdet poskihampaat molemmilla puolilla. Ylhäällä vissiin sama homma... Hampaitten pesu onnistuu hienosti.

Kaiken kaikkiaan meillä on mennyt koko ajan todella upeasti. Mitään sairasteluja ei ole ollut. Kerran flunssa ja kerran keväällä oksenteli ruokia ulos. Mut sille ei mitään syytä löytynyt.

Kissojen kanssa menee edelleen hyvin. Nelli tykkäis paijata ja silittää enemmänkin mut välillä noi ilon kiljahdukset saa kissa juoksemaan karkuun... Ja onhan se saanutkin parin kissan tassuista vähän esimakua. Pikku hiljaa opetellaan kunnioittamaan eläimiä :)

Mitäpä muuta?
Synttärit oli ja meni. Niitä juhlittiin Joan ja Miljan kanssa yhdessä. Oli tosi kivaa! Sen jälkeen ei ollakaan nähty. Olisko aika treffata taas?

Onkos täällä ketään raskaana uudelleen?
Meille ei ole vauvaa tulossa :D


 
Voi kuinka Nellistä on tullut iso tyttö!!! Hurjan suloinen kuva Rauha =)

Minä palasin töihin maaliskuussa, ja olen nauttinut joka hetkestä! Luukas oli kevään mummuilla hoidossa vuoroviikoin, nyt oon ite ollu juhannuksesta kesälomalla ja oon vielä tän kuun loppuun. Mies jäi nyt kans lomille ja on elokuun puoliväliin, sit Luukas aloittaa perhepäivähoidossa =) mä oon sen ekan viikon vielä lomilla niin tulee pehmeä lasku!

Luukas on edelleen oma mutkaton itsensä vaikka omaa tahtoakin on tullut jo ihan mukavasti ;) pitkävihainen poika ei ole, suuttuu kyllä jos vaikka otetaan jokin tavara kädestä pois mutta lähtee nopeasti touhuamaan jotain muuta.  Pari viikkoa sitten meillä opittiin kiipeämään sohvalle ja siitä ollaan kovasti ylpeitä =) äitin sydäntä vaan kylmää kun poika ei aina ihan ymmärrä miten siellä sohvalla pitäis olla, kyllä se sieltä ihan varmasti ennemmin tai myöhemmin vielä päälleen tulee...

Melko terve on Luukaskin ollut, pari korvatulehdusta oli alkukeväästä mutta ne meni antibiooteilla hyvin ohi. Hampaita on nyt 13, eka kulmahammas tuli pari viikkoa sitten.

Luukas on kovin kiinnostunut meidän kissoista, kissat ei niinkään hänestä. Vanhempi menee karkuun, nuorempi harjoittaa passiivista vastarintaa ja jää paikalleen makaamaan...välillä luukas muistaa silittää nätisti, välillä kiskotaan hännästä ja turkista äijän elkein! Ihmeen paljon tuo kissa pojalta sietää...

Me juhlittiin synttäreitä yhdessä Imman ja vauwelin kanssa, samoin mukana oli muutama muukin mammakaveri jolla samanikäisiä lapsia. Harvaan on jääneet mammojen tapaamiset vaan kun porukka on palaillut töihin.

Kyllä täällä muutamia odottajia on, ainakin Mimmu86 jx Inxu odottavat marraskuisissa, joku kolmaskin siellä oli...ja itse plussasin juuri tänä aamuna =) eli meille tulee sitten maalisvauva <3

 
Onnea Tirri plussasta!! :)

Niin nämä meidän vauvat vaan kasvaa...itse ostin juuri uudelle tulokkaalle housut ja bodyn kun oltiin Keskisellä käymässä ja ei voinut kun ihmetellä et onko Joakin joskus ollut noin pieni!! :)

Meillä on ollut ylämäkeä ja alamäkeä, flunssaa, ja korvatulehduksia ja keuhkoissakin herralla pariin otteeseen jokin pöpö jyllännyt niin että antibiootteja ollaan saatu tuhota ihan urakalla. Tietty sekin sit on sellainen oravanpyörä mikä ruokkii itse itseään mutta ei auta. Silmien kanssa kamppaillaan edelleen eikä mitään pysyvää helpotusta ole näkyvissä. Onneksi nämä eivät kuitenkaan vaikuta Joan normaaliin arkeen ja vain leikkausten jälkeen kun silmä on ollut kipeä niin on sitten ollut enemmän itkua ja kiukkua ilmassa ja ihan ymmärrettävästä syystä. Oikeassa silmässä näkö on kehittynyt ja ihan normaalisti, vasemmasta ei voida sanoa ennen kuin vasta vuosien päästä. Lääkärit kuitenkin ovat olleet ihmeissään kuinka hyvässä kunnossa vasenkin silmä ja sen näköhermot ovat kovista painelukemista huolimatta. Eli toivoa on ;) Ja tosiaan jos ei tietäisi ettei Joa vasemmalla silmällä näe kunnolla niin ei osaisi sanoa. Sitäkin lääkärit ihmettelivät että miten Joa osaa portaita kiivetä ja kuinka hyvä syvyysnäkö on kaikesta huolimatta. Näillä mennään mitä on saatu ja täytyy olla kiitollinen ettei Joa pienistä hermostu. Klinikkakäynnit on tosi helppoja nykyään kun toinen antaa rauhassa tutkia ja mittailla niin kauan kun on kivoja leluja käsissä.

Omaa tahtoa herralta ei puutu ja pieniä draamakuninkaan elkeitäkin on ajoittain nähtävissä. Vierastamista on tullut vasta nyt, mutta ei mitenkään isossa mittakaavassa. Puolisen tuntia kun Joalle antaa aikaa kattella ja ihmetellä niin sit saattaa jo kiivetä syliin :)

Hampaita Joalla on edelleen se 6, helmikuun jälkeen ei ole uusia tullut mutta hyvin tuo näyttää niilläkin pärjäävän.

Joalla oli tosi pitkään aikainen rytmi, eli meni parhaimmillaan jo klo 19 nukkumaan ja heräskin sit kuudelta aamulla. Nyt kun isi jäi kesälomalle ja oltiin reissussa niin herrallekin jäi päälle lomamoodi :D Huomisaamu ehkä vähän sit jännittää mut ollaan kyllä nautittu myöhäisistä aamuista. Joa on nyt mennyt muutaman viikon nukkumaan kymmenen aikaan illalla ja heräillyt sitten 8-9.30 välillä ja nukkuu vielä tosi rauhallisesti. Päiväunia nukkuu yleensä yhdet mut jos jostain syystä jää lyhyiksi niin sitten voi olla että on hetkeksi torkahtanut vielä myöhemmin iltapäivällä.

Joa on myös tosi kiinnostunut ja innoissaan meidän Minni-kissasta, harmi vaan että toinen on edelleen niin arka ettei Joa paljon silittelemään pääse mutta ehkä sitten joskus, kehitystä on kuitenkin koko ajan tapahtunut tän reilun vuoden aikana :)

Eipä tässä tosiaan ihmeempiä, vipinää ja vilskettä riittää vaikka Joa on nyt "vasta" alkanut kävellä ja aika arasti edelleen. Marraskuuta odotellessa ja jännittäessä et miten Joa suhtautuu isoveljenä oloon. Pikkuveljeä tuolle on lupailtu että luulis ainakin hyvän kaverin saavan :D

 
Onnea Tirri!!!! Inxusta ja Mimmusta mä tiesinkin jo...

Täällä tulee niin harvoin enään oltua. Kun kaikki on jotekin niin outoa.
Saa nähdä mihin sitten liityn kun ja jos toista alan odottamaan. Tää ei tunnu enää omalta.

Meillä toisen lapsen hankkiminen on todellakin kysymysmerkki. Mieli tekis kun Nellikin ollut niin ihana mutta oikeastaan kyseessä olisi 4.lapsi ja sit pitäisi miettiä autoasiat ym uudelleen...
Et katotaan. Vahvemmin olen kyllä hankkimisen puolella mut haluan ensin mennä töihin ja laihtua ja antaa Nellinkin kasvaa.

Kaikkea hyvää kaikille jos ei enää törmätä.

Kaisa ja Nelli
 
Sen verran päivitystä tuohon, että enpäs olekaan raskaana, sattuipa kohdalleni sitten se äärimmäisen harvinainen väärä positiivinen...helpotus sinänsä, kun ehdin jo surra keskenmenoa! Mutta juu, pikkukakkosen puuhaaminen jatkuu, toivottavasti ei kauaa anna itseään odottaa =)
 
Mukava kuulla miten teillä kaikilla menee. Ja jotenkin haikea olo kun tänne ei tule kirjoiteltua niin tiiviisti kuin raskausaikana. Täällä menee hienosti myös. Tyttö kasvaa vauhdilla ja oppii uutta. Hampaita on tullu 10 kpl ja kävelemään oppi reilun vuoden ikäisenä. Synttäreitä juhlittiin kummien voimin ja sillon Kerttu sai maistaa ekan kerran kakkua. Yllätykseksi ei siitä piitannut yhtään.
Niin ja jos kaikki menee hyvin tammikuussa Kerttu saa sisaruksen. emoticon  Nyt ollaan menossa 18 raskausviikolla ja odotus on sujunut tähän mennessä hyvin. Massu näkyy jo vähän ja tammikuu tuntuu olevan TOOOODELLA kaukana. Nyt jotenkin tietää paremmin mitä voidaan saada niin ei malta odottaa. Vauvan oleminen mahassa tuntuu todellisemmalta kuin ekassa raskaudessa. Tästä osaa jo nauttia ilman sen suurempaa draamaa. emoticon Mutta tämmöistä tänne.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top