Näitkö istukan?

Vargynja

Vargynja

Admin
Staff member
Administrator
Helmikuiset 2021
Näytettiinkö sinulle istukka synnytyksen jälkeen? Halusitko nähdä sen? Tai jos synnytys on vasta edessä, haluatko nähdä istukan?

Esikoinen syntyi sektiolla eikä istukkaa näytetty eikä kukaan maininnutkaan sitä. Kuopuksen synnyttyä kätilö kysyi haluanko nähdä istukan ja sillä kertaa näin sen. Ei tosin ollut mikään ohittamaton kokemus.
 
Multa kysyttiin haluanko nähdä istukan ja niinpä näin sen. Oli mielestäni ihan vaikuttava, en ollut ikinä ajatellut miten iso se on 😆 Mutta ei siitä mitään suurta tunnekokemusta kuitenkaan jäänyt.
 
Enpä nähnyt, se jouduttiin nimittäin irrottamaan nukutuksessa 🫠 Oli ollut kuitenkin kuulemma ihan normaalin oloinen eikä erityisen tiukasti kiinni tai mitään. Kohtu ilmeisesti vain väsähti pitkästä koitoksesta ja sanoi itsensä irti siinä vaiheessa, vauva oli saatu ulos 🙈
 
Esikoisen synnytyksen jälkeen olin niin poikki että ei ole kyllä mitään muistikuvaa asiasta.🙃
Kuopuksen jälkeen näytettiin. Tai kätilö kysyi eka halutaanko nähdä. Mies vähän epäröi. En tiedä mikä siinä jännitti. Itse vaan totesin että mikäpä siinä. No tulipahan nähtyä miltä näyttää, mutta ei itsellä kyllä mitään tunnesidettä siihen ollut. Oli lähinnä mielenkiintoista. 😆Ei tehnyt mieli syödä tai haudata tai muutakaan mitä nyt jotkut äidit sille tekevät yhtään ketään siis arvostelematta.😊
 
Kuopuksen istukan näin ainakin, muista en ole enää ihan varma, tokasta ehkä? myöskin. Kuopuksen kohdalla muistan ainakin miettineeni, että olipa se iso.
 
Meliora sanoi:
Enpä nähnyt, se jouduttiin nimittäin irrottamaan nukutuksessa 🫠 Oli ollut kuitenkin kuulemma ihan normaalin oloinen eikä erityisen tiukasti kiinni tai mitään. Kohtu ilmeisesti vain väsähti pitkästä koitoksesta ja sanoi itsensä irti siinä vaiheessa, vauva oli saatu ulos 🙈
Click to expand...

Mulla myös jouduttiin irroittamaan istukka käsin. Muistaakseni ihan normaali oli, mutta tiukahkosti kiinni. Jännittää, että uusiko mahdollisesti tulevissa raskauksissa. Tuntui että meni vähän ”ohi” se uuden vauvan ihmettely, ja tuntui että menetin arvokkaita ensimuistoja vauvan kanssa 😔 eikä saatu esim sitä kivaa skumppatms tarjoilua mitä kaikki synnyttäneet yleensä saa 🥲
 
Esikoisesta näin! Oikein pyysin sitä heti pian kun sekin oli syntynyt ja mulla oli ne pari tikkiä saatu tikkailtua 😄 En tiedä olisko kätilö erikseen sitten kysynyt. Mutta ihan mielellään mulle esitteli millainen elin on kyseessä. Oli siis musta vaan niin kiehtovan kiinnostavaa saada tietää, minkä näköinen palikka mun ja vauvan välillä on toimitellut ruokkimis- ja puhdistustehtäviä 😄 toisesta en toki päässyt näkemään kun olin nukutettuna ja istukka lähti patologin tarkempiin tutkimuksiin. Jos joskus vielä onnistuneen alatiesynnytyksen koen, haluaisin varmaan silläkin kertaa nähdä sen. Mutta ei mulla sen suurempaa tunnesidettä siihen möykkyyn ole, ei houkuta taideteokset, omenapuuntaimen alle istuttelut tai muutkaan käyttötarkoitukset, vaan ihan saa sairaala hoitaa sen hävittämisen 😅
 
Olin hätäsektion jälkeen 8h kanttuvei teholla. Kun tokenin ja tilanne alkoi selkiintyä niin kaikissa papereissa luki että istukka oli ollut tosi huono ja päiviteltiin sen kalkkeutuneisuutta ja napanuoran narumaisuutta yms. Toisin sanoen kaiken omassa ja lapsen sairaskertomuksissa toistuvan päivittelyn jälkeen olisi todellakin kiinnostanut nähdä mokoma kelvoton köntti. Kysyin varmaan koko sairaalan henkilökunnalta että eikö todella kukaan ottanut siitä kuvaa. Olin melkein tuohtunut kun kukaan ei ollut ajatellut sitä 🙈 nyt koko episodi jo vähän naurattaa mutta sillon ärsytti! 😄
 
Olive sanoi:
Mulla myös jouduttiin irroittamaan istukka käsin. Muistaakseni ihan normaali oli, mutta tiukahkosti kiinni. Jännittää, että uusiko mahdollisesti tulevissa raskauksissa. Tuntui että meni vähän ”ohi” se uuden vauvan ihmettely, ja tuntui että menetin arvokkaita ensimuistoja vauvan kanssa 😔 eikä saatu esim sitä kivaa skumppatms tarjoilua mitä kaikki synnyttäneet yleensä saa 🥲
Click to expand...
Tuon taaperon istukkaa en muista 2023 minäkään nähneeni, en tajunnut sitä katsottavakseni ainakaan pyytää. Tiesin kätilön tutkivan sitä riekakeiden johdosta tosi tarkkaan mahdollisten puuttuvien palasten havaitsemiseksi. Napanuoran näin kun sitä katkaistiin vauvan ollessa lääkärin sylissä.
Skumppaa ( = oikeasti oli täys sokerillista pommacia) sain, vaan se lasi oli niin pieni...

Siksipä nyt talvella -25 pommacia olin hyvissä ajoin varannut pullollisen synnärikassiin, vaan se kassi tuotiin minulle vasta yli vrk vauvan synnytyksestä sairaalaan niin ei se niin hyvälle maistunut. Synnytyksen jälkeen sain salissa mehukeittoa ja samaisen pikkulasin kuohuvaa huoneessa.
Nyt sen istukan näin, kätilö oikein tarjosi sitä nähtäväkseni. Ihastelivat toisen kätilön kanssa sitä siinä samalla yhdessä, oli kuulemma oikea valioyksilö. Minut yllätti sen koko sekä pinta-alaltaan että paksuudeltaan. Ja se napanuora... se oli oikea ankkuriköysi!
 
Last edited by a moderator:
Olive sanoi:
Mulla myös jouduttiin irroittamaan istukka käsin. Muistaakseni ihan normaali oli, mutta tiukahkosti kiinni. Jännittää, että uusiko mahdollisesti tulevissa raskauksissa. Tuntui että meni vähän ”ohi” se uuden vauvan ihmettely, ja tuntui että menetin arvokkaita ensimuistoja vauvan kanssa 😔 eikä saatu esim sitä kivaa skumppatms tarjoilua mitä kaikki synnyttäneet yleensä saa 🥲
Click to expand...
🙁 Olis ihana kyllä päästä kokemaan sellainenkin synnytys, joka menisi sillä tavalla normaalisti, että vauvan saisi heti rinnalle ja saisi siinä sitten rauhassa siinä tutustella ja ihmetellä. Meillähän meni vauvakin teholle 🫠 Synttärikahvit saatiin joskus siinä parin päivän päästä syntymästä... 😝
 
En nähnyt, kun miut nukutettiin sektiossa selkäydinpuudutteen pettämisen takia. Hyvä mötikkä oli papereiden perusteella ollut. Ei kyllä olisi ollut varsinaisesti kiinnostusta katsella sitä. 😅 Saati syödä. 🤭 Se ei kyllä jäänyt harmittamaan.

En edes tiennyt, että synnärillä voi saada skumppaa tai synttärikahveja.😂 Miulle toi osastolla huonekaveri ruoatkin, kun en päässyt itse edes sängystä eikä hoitajat käyneet osastolla edes kertomassa miten homma toimii. 😭 Ensimmäiset reilu puoli vuorokautta tyttö oli isänsä huomassa, kun minua kärrättiin ympäri sairaalaa hapenpuutteessa. Herättyäni sain kyllä hetken pidellä häntä, mutta olin tosi heikossa hapessa niin tyydyin sitten katselemaan vauvaa isänsä sylissä ja nukahtelin muutenkin vielä vähän väliä. Sitten alkoikin se kärrääminen ympäri Meilahtea. Eli ei täälläkään ollut mitään maagista synnytyksen jälkeistä ensikohtaamista ja kyllä se on välillä harmittanut. Pääasia kuitenkin, että ollaan hengissä, mutta olisin kyllä toivonut sairaalassa ollessa inhimillisempää kohtelua.
 
Olen nähnyt istukat esikoisen synnytystä lukuunottamatta (sektio). Kaksi vikaa istukkaa synnytin itsekseni ammeessa ja vähän joutui sitä napanuorasta avittaa, kun ei olisi sitä enää jaksanut ponnistaa ulos 😅 onneksi se on koostaan huolimatta pehmeä!

Semmonen mötikkä se on. Yllättävän painava! Tuolla ne pakastimessa vielä odottelee, että saan ne haudattua jonnekin ulos hedelmäpuun alle 😄 minusta maailman luonnollisin asia, että semmonenkin vauvan perään tulee ulos, kun onhan se vauvasta huolehtinut kaikki ne kuukaudet. Meillä lapsetkin pääsi sitä tutkimaan.
 
Esikoisesta näin, muistaakseni kätilö ei ees kysyny, vaan alko vaan esittelee, että tämmönen se istukka sitten on. Kuopuksesta oisin halunnu nähdä, mutta en nähny, meni vaan jotenkin niin nopeesti, että en ees tajunnu kysyä. Tais olla kätilöllä myös kiireinen yö, et ei varmaan ees ite ehtiny aattelee semmosta. Siinä hetkessä en tajunnu sitä ees, mut näin jälkeen se vähän kyl harmittaa..
 
Näin, mutta erityisesti jäi mieleen lisäistukka, mikä onneksi tuli myös ulos. Sellaista ei siis oltu huomattu ikinä missään ultrissa, vaikka niissä ramppasin lapsen rakennevian takia paljon ihan loppuun asti. Tuo lisäistukka oli siis ns. oikeasta istukasta ihan erillinen, toinen pieni istukka. Kaksosraskaus ei ollut kyseessä, sen tiedän koska kävin useammassa varhaisultrassa joista ensimmäinen jo rv4+6, eli jokin istukan kehityshäiriö oli kyseessä. Se ei onneksi vaikuttanut raskauteen tai lapsen kasvuun mitenkään, hyvän kokoinen 4kg vauva syntyi rv38+5 😊
 
Näin. Syntyi sektiolla ja erikseen toivoin sen näkeväni.
Muistikuvia ei tosin jäänyt juurikaan itse istukasta, kun esikoista hoidettiin samaan aikaan. Hän syntyi 3 pisteellä ja piti meitä jännityksessä pienen ikuisuuden(ehkä 1 minuutin?) ennen kuin päästi itkaisun. Tuntui siinä vaiheessa ihan typerän epäolennaiselta toiveeltakaan nähdä oma istukka. :Upside Down Face:
 
En halunnut nähdä. Synnytin alateitse ja melkein kahden tunnin kivulias ponnistusvaihe päättyi imukuppiin ja episiotomiaan joten olin ihan loppu niin ei kiinnostanut. Kysyttiin kyllä haluanko nähdä ja mies sen halusi nähdä. Ei ole kaduttanut etten nähnyt 😄
 
Mielenkiinnosta vastasin kyllä, kun kätilö melkein heti istukan synnyttyä kysyi, haluanko nähdä. Näin jälkikäteen ihmettelen, miten mulla oli aivokapasiteettia olla kiinnostunut mistään muusta kuin vauvoista 😂 mut olen iloinen että näin sen! Ei ollut itselle tullut mieleen, että kalvot on siinä kiinni, vaikka kaipa niidenkin on ulos tultava. Parhaiten on jääny mieleen napanuorien lähes täydellisen symmetrinen kiinnittyminen kummallekin puolelle istukan keskikohtaa (olennaisen tärkeää monokoriaalisen kaksosraskauden hyvän ennusteen kannalta). 💙
 
Mää pyysin ennen lapsen syntymää että haluan sitten nähdä sen istukan. Niin sitten se kiikutettiin mun eteen, kun sen aika oli. Mulla tuli mieleen että näyttää ihan maksalta, vaikka heti seuraavaksi mietin että en kyllä tiedä miltä maksa näyttää. 😄
 
Meliora sanoi:
🙁 Olis ihana kyllä päästä kokemaan sellainenkin synnytys, joka menisi sillä tavalla normaalisti, että vauvan saisi heti rinnalle ja saisi siinä sitten rauhassa siinä tutustella ja ihmetellä. Meillähän meni vauvakin teholle 🫠 Synttärikahvit saatiin joskus siinä parin päivän päästä syntymästä... 😝
Click to expand...
No tämä!

Meillä kummatkin synnytykset sellaiset että ei olla saatu jäädä tutustumaan vauvan kanssa, mitään synttärikahveja ei ole kummankaan synnytyksen jälkeen saatu tai istukkaa päästy näkemään. 😅😢 ekassa minut kiidätettiin äkkiä leikkaussaliin alatiesynnytyksen jälkeen ja toka oli kiireellinen sektio jossa keskonen vietiin teholle ja keskoskaappiin.

Eilen tuli Maisaan viestiä että patologin tutkimus on tehty istukasta. Tarkempia tuloksia tai havaintoja ei ollut joten niitä vielä odotellaan. Ihmettelinkin jo että kun synnytyksestä on 5kk että tuleeko ikinä vastausta.
 
Takaisin
Top