Muuttuneet elämäntavat raskauden myötä?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja RvD
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
RvD

RvD

Näppärä viestien naputtelija
Heinämammat 2016
Moni varmaan on alkanut viimeistään raskaustestin tehdessään miettiä, mitä voisi tehdä toisin tarjotakseen lapselle paremmat oltavat masussa. Toisaalta taas lapsen tulo voi automaattisesti saada muutoksia aikaan ilman sen suurempia ponniteluja. Haluaisinkin kuulla, miten paljon muutoksia teidän elämäntavoissanne on tänä aikana tapahtunut. Mahdollisia muutoksia voivat olla mm. päihteiden käyttö, liikuntatottumukset, ravinto, harrastukset, elämänasenne yms valinnat.

Itse kiinnitin huomiota ruokavaliooni jo viime kesänä tullessani ensimmäistä kertaa raskaaksi (sain sittemmin keskenmenon). Ruokahaluttomuus on ollut pitkään aika suurena ongelmanani, joten jouduin tekemään konkreettiset ruoka-aikataulut itselleni ja suunnittelemaan jo ennalta, mitä syön. Tällä hetkellä siis syön paljon säännöllisemmin ja monipuolisemmin, kuin vaikka vuosi sitten. Lisäksi raskaus on vienyt itseltäni makeanhimon, joten herkkuja ei tule syötyä niin paljoa kuin ennen.

Muuten olen koittanut olla vain armollisempi itseäni kohtaan: olen antanut itseni levätä ja pyytänyt apua silloin kun sitä olen tarvinnut. Olen luonteeltani aika perfektionistinen, joten remmin höllentäminen ei ole ollut aivan helppoa. Nykyisin voin kuitenkin sanoa töissä, jollen jaksa suoriutua raskaimmista työtehtävistä, enkä ole tuntenut huonoa omatuntoa kieltäytyessäni vapaa-ajan vastuutehtävistä.
 
Mulla on tapahtunu isoja muutoksia jo noin vuosi ennen raskautta, koska halusin laihduttaa rutkasti painoa pois. 27 kiloa lähti LCHF-ruokavaliolla, joka kyllä hölleni raskauspahoinvoinnin takia (ei maistunu enää rasvanen ruoka, ja leipä ja peruna tuli takas kuvioihin, herkuista puhumattakaan...). Aion tuota kuitenkin jatkaa pian, en laihduttaakseni, vaan pitääkseni painon ennallaan - nyt jo on tullu melkein 7 kiloa takas! Lisäks sokeriton ja tärkkelyksetön ruokavalio on minusta paras myös lapselle, eli se ei tule herkutteleen lauantaina ainakaan karkeilla. :grin

Olen myös alkanu käymään kävelyllä melkein joka päivä, edes jonku 20 minuuttia. Mulla on selkävaivoja, joita olen hoidattanu osteopaatilla, ja hänen ohjeiden mukaan teen "jumppaa" (joka on kyllä tosi lyhytkestosta) ja koitan vältellä liikoja kuormituksia - liikuntaa ei sais harrastaa liikaa, muttei liian vähänkään. Toivosin noiden vaivojen hellittävän edes hiukan loppuraskauteen mennessä, vauvan syntymästä nyt puhumattakaan (ei varmaan tee hyvää selälle sen pikkusen nostelu ja kantaminen).
 
Elisabet90: Oliko sulla muutenki tavotteena pudottaa painoa vai pudotitko ennen raskautta nimenomaan tullakses raskaaks tai helpottaakses raskautta? Mut oli tilanne mikä hyvänsä, niin 27 kiloa on kyllä aika huikea määrä :) Varmasti tulee olee psyykkisesti haastavaa jos paino alkaaki nyt nousemaan huimaa tahtia.

Tuli omista elämänmuutoksista mieleen vielä se, että mä oon tehny paljon yötyövuoroja, sillä oon ammatiltani leipuri. Normaali töihinmenoaika on ollu n. klo 02-03.00.Vuoden alussa kävin puhumassa esimiehelleni josko voisin vaihtaa päivävuoroon, sillä yövuorot vaikutti tosi negatiivisesti omaan terveyteen. Olin siis todella väsyny koko ajan ja kärsin pahoista univaikeuksista. Tehtiinki työnantajan kanssa semmonen sopimus, että saisin tehdä suurimmaks osaks "päivävuoroa" (eli meen kuuteen aamulla töihin) ja kerran kuussa menen viikoks yöhön. En tiedä, miten olisin pärjänny tän raskauden ajan jos olisin jatkanu yövuorossa, sillä raskaus itessään on ollu jo tosi uuvuttavaa. Varmasti moni muu pystyy helposti tekemään töissään yötunteja, mutta mulle ne nyt ei vaan enää oo sopinu. Toki taloudellisesti tää ei oo kovin järkevä ratkasu, sillä leipuri saa kaksikertasen palkan tunneilta, jotka sijottuu väliin klo 22.00-06.00. Iso lovi siis on tullu palkkakuittiin, mut omasta mielestäni tää päätös on ollu täysin sen arvosta. Mitä mä sillä rahalla teen jos oma ja mahdollisesti myös lapsen terveys kärsii?
 
Mun pitäisi pudottaa painoa ja aika paljon. Ekan raskauden jälkeen sain pudotettua n.7kg pois, onneksi ollaan nyt pienempiä kun ekan raskauden alkaessa. Silti painoa ei saisi paljoa tulla. Mä oon aika huonosti jaksanu muuttaa elämäntapojani tän raskauden aikana. Syön paljon kotiruokaa ja kasviksia menee tosi paljon. Mutta niiden lisäksi menee sitten kaikkea muutakin. Sipsejä ja karkkeja tekee mieli koko ajan. Ja kun on aika väsynyt välillä niin ei jaksa pysyä lujana. Pakko olis ryhdistäytyä. Ehkä täältä saa tsemppiä siihen. :)
 
RvD sanoi:
Elisabet90: Oliko sulla muutenki tavotteena pudottaa painoa vai pudotitko ennen raskautta nimenomaan tullakses raskaaks tai helpottaakses raskautta? Mut oli tilanne mikä hyvänsä, niin 27 kiloa on kyllä aika huikea määrä :) Varmasti tulee olee psyykkisesti haastavaa jos paino alkaaki nyt nousemaan huimaa tahtia.
Click to expand...

Oikeastaan perimmäinen syy oli se, että halusin vaan pystyä ostaan ns. normaalikokosten osastolta vaatteita. :D Mut tottakai taustalla oli sitte terveyssyyt, ja ehkä osittain se raskauski. En kokenu itteäni mitenkään "läskiksi" ja sairaaksi, koska olin ihan perusterve, mut tiesin, että iän myötä se voi muuttua. En myöskään haluais olla lihava äiti, joka ei jaksa touhuta lapsen kanssa, joten toivottavasti siitä ajatuksesta saa virtaa sitte pudottaa pois raskauskilot, ja vielä enemmänki. :)

Aamu: Varmasti saat tukea muitten kertomuksista täällä, pikkuhiljaa se ajatus laihduttamisesta mullaki lähti. Ja olen kuullu, että isot elämänmuutokset muuten auttaa myös siinä urakassa. :) Ite jäin just työttömäksi samoihin aikoihin, kun laihdutus alko, joten päivärytmi muuttu ihan täysin. Ehkä se lapsen tulo aiheuttaa saman...


Sent from my GT-P7500 using Tapatalk 2
 
Hitsit, kun tuo painonpudotus aiheena on mulle jotenki tosi arka... tai mulla monesti nousee karvat pystyyn jos koen, että joku koittaa väkisin tiputtaa painoa tai siitä tulee jatkuvasti päässä pyörivä kysymys (en nyt tarkoita teitä, vaan näin yleisesti nykymaailmaa...). Sairastin n. 6 vuotta sitten anoreksiaa, joten omalla kohdalla laihdutuksesta tuli varsinanen pakkomielle. Siitä selvittyäni mietin paljon, mitä oon keholleni tehny ja voinko esim tulla raskaaks. Toki mä kunnioitan niitä tuloksia, mitä monet saa aikaan ruokavalio-ja liikuntamuutoksilla, mut valitettavan monen tarinasta paistaa epätoivo :( Sitä on pakko laihtuu... koska on vaan pakko. Toivottavasti siis kaikille teille painonpudotus on kuitenki ollu miellyttävä kokemus, eikä myöskään mahdolliset palaavat kilot ahdista liikaa :)
 
Ihan hyvä pointti, RvD! Tuolla facen syyskuisten ryhmässä oli kauheaa panikointia raskauskiloista ja niistä eroon pääsemisestä, ja hiukan ehkä menee yli sellasella stressaaminen... Sitähän kuitekki sais vähän lihoakki nyt. :) Mulle löyty onneks just sopiva elämäntapa tuosta vähähiilarisesta ruokavaliosta, jota oikein noudattamalla on melkein mahdoton laihtua liikaa tai sairastua syömishäiröön. Siis nimenomaan OIKEIN noudatettuna, siitähän on monilla huonojaki kokemuksia. :)

Sent from my GT-P7500 using Tapatalk 2
 
Mun elämäntavat on muuttuneet sillä tavalla, että lepään paljon enemmän, koska olen aivan järkyttävän väsynyt ja hedelmiä tulee syötyä enemmän, koska jostain syystä ne himottaa hulluna. Varmaan joku hedelmävegaani asuu tuolla vatsassa.

Liikuntaa olen joutunut vähentämään, koska en pysty treenaamaan enää niitä (rankkoja) lajeja mitä normaalisti treenaan. Aluksi esti pahoinvointi ja nyt estää närästys ja maha. Jotain kävelyä lähinnä vaan pystyy.
 
Mulla on auttanut se että koska lapselle pitää tehdä kunnon monipuolista kotiruokaa niin tulee itsekin syötyä paljon säännöllisemmin ja paljon kasviksia. Aiemmin mun syöminen oli mitä oli, joskus menin koko päivän pelkällä leivällä mikä on kaikkea muuta kun järkevää. Nyt syön jopa kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Ainoastaan tohon makean kulutukseen pitäisi kiinnittää nyt huomiota koska sillä ne kilot mulle tulee jos tulee. Ja niitä en nyt halua kun ihan minimimäärän. Lähtevät sitten raskauden jälkeen poiskin.
 
Täällä myös piinaa makeanhimo, niin paljon tekee mieli karkkia tai muuta makeaa :confused: miehen kanssa ollaan otettu kuvioon karkkipäivä mutta sitten joku on keksinyt maailmaan keksit ja muut..! Mulla tuli täyttymys isoon ylipainooni viitisen vuotta sitten ja päätin lähteä terveellisemmän elämän etsintään Painonvartijoiden avulla. Onnistuin, kilot karisivat ja tosi ihanaa oli olla normaalipainoinen ja pystyä liikkumaan reippaasti jne.. Ihan mukavasti paino pysyikin hyvissä lukemissa.
Esikoisesta sitten raskaudenaikana nautin niin olotilastani ja herkuttelinkin suruitta, kun ei vaivanneet verenpaineet ja sokeriarvotkin olivat viiterajoissaan (juuri ja juuri kylläkin). Kiloja kertyi parisenkymmentä ja hups- kuuluinkin niihin joilla imetyskään ei sitten lähdettänyt niitä vaan puolet jäivät takkiin kiinni.. Eli lähtöpaino tähän raskauteen oli sen 10 kg suurempi.. Sen takia nyt olisi pidettävä jotain holttia syömisissä ja toivoa että kertyvien kilojen määrä olisi ok. Ja vakaa aikomus on mahtua niihin kaapissa odotteleviin normikoon vaatteisiin sitten ensi vuonna :happy119. Ne vuosien takaiset isot vaatteet on hävitetty (paitti jokunen motivaatiokappale hyllyllä ) enkä aio siihen kokoon palailla.
Mutta kuten Elisabet sanoi niin täältähän me toinen toisiltamme tukea varmasti saadaan ja tsempata toisiamme voidaan, kukapa ymmärtäisi paremmin kuin samassa veneessä purjehtiva :) Ja kyllä se hyvä olo vaan on niin ihana asia ja lastenkin kanssa jaksamisen takia siihen normipainoon aion palata.
Kun vaan vielä jaksaisi lähteä lenkillekin, nyt on jotenkin viime päivät vallinnut vähän alavireisyys- väsyttää ja ne mielialat mokomatkin heittelee...
 
Mulla on sinne normipainoon matkaa aika reippaasti mutta olen päättänyt sinne vielä päästä kunhan nämä raskaudet on hoidettu pois. Sitten voin keskittyä itseni kuntoon saattamiseen. Haluan olla terveenä ja jaksaa touhuta lasten kanssa.
 
Makenahimoa on mullakin normaalia enemmän ja muutenkin vatsa tuntuu olevan pohjaton kaivo syödessä. Pyrkinyt kumminkin täyttämään sitä sitten sillä puolella kiloa kasviksia, mutta välillä kyllä lipsuu. Punasen lihan syömistä oon vähentänyt reippaasti, syön raskausvitamiinia, d-vitamiinia, kalkkia, omega3:a ja maitohappobakteeria. Alkoholista tietty on luovuttu, mikä sinänsä oli alussa "haastavaa", koska juuri ennen raskautta oli oikein kunnon biletysvaihe päällä. Vähän tyyliin "viimeiset hetket juhlia ennen kuin elämä muuttuu". No, kun raskaus oli edennyt noin viikolle 10, ei enää tullut kateutta muiden juodessa viiniä. Ainoa nautintoaine, josta en ole päässyt eroon tai oikeastaa jouduin ottamaan uudelleen käyttöön, on kofeiini. Alkuraskaudessa luovuin kofeiinijuomista, vaikka väsymys oli tosi voimakasta, mutta keskiraskaudessa iski kamalat päänsäryt, joihin ei paracetamolista ollut mitään apua. Eikä hieronnasta. Kofeiini vei päänsäryt pois. Yritän kyllä pitää nautitun määrän alle suositusrajojen.
 
Kuinka tarkkaan pitää katsoa ettei saa sitä A-vitamiinia ? Kun kaikissa omega3-valmisteissa, mitä oon löytänyt, komeilee kissan kokoinen A-kirjain kyljessä niin en sitten ole uskaltanu ostaa enkä muistanut neuvolasta asiaa viimeksi kysyä. Tiedän että sitä pitäisi syödä lisänä, mutta oon yrittänyt ostaa tuoretta kalaa edes kerran viikossa vaikka se kipeää tekeekin lompakolle :( onneksi on vielä vain kaksi syöjää tässä taloudessa niin sitä ei ihan kilotolkulla tarvitse ostella.
 
Mölleriltä löytyy omega3:sta, jossa ei ole A-vitamiinia. A-vitamiini on välttämätön myös raskausaikana, mutta lisävalmisteina voi olla sikiön kehitykseen vaikuttava. Mutta esim mustikat, jotka sisältävät paljon a-vitamiinia, ovat sallittujen ja suositeltujen ruoka-aineiden listalla. Omega3:n syöminen tulisi kumminkin lopettaa hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa (esim viikolla 34), koska se lisää verenvuotoja ja näin ollen voi vaikuttaa synnytyksessä tulevan verenvuodon määrään. Omega 3:a saa tosiaan myös kalasta ja rypsiöljystä, oliiviöljyssä sitä on vähemmän. Eli jos ruokavaliossa on tarpeeksi kalaa ja ruuanlaitossa käytetään päivittäin rypsiöjyä, niin omga3:a tulee myös sieltä.
 
Mä syön Multitabs raskaus omega 3-sta. Ainakin on raskaana olevalle räätälöity vaikka on hintava. :)
 
Mää syön myöskin multitabsin raskaus omega3:sta, siinä ei ole A-vitamiinia. Oletko, Jenniy, katsonut, ettei ne sun löytämät valmisteet ole tehty kalanmaksaöljystä? Kalan maksassa on nimittäin A-vitamiinia kuten muidenkin eläinten maksoissa. Itse olin alkuraskaudesta tosi pelokas kalan syönnin kanssa listeriariskin takia, nyt syön ehkä muutaman kerran viikossa, mutta silti tuntuu turvalliselta ottaa tuo(kin) pilleri ettei saanti jää liian vähäiseksi. Ja varsinkin sen jälkeen olen syönyt tunnollisesti kun kuulin, että omega3 auttaa ettei vauvalle tulisi atooppista ihottumaa, itse kun kärsin siitä!
 
No ei tuota A-vitamiinia tarvii ihan nollaan rajottaa (eikä saakaan..), mut joitain A-vitamiinia runsaasti sisältäviä ruokia kannattaa nauttia kohtuudella tai jättää väliin kokonaan. Erityisesti riskejä on maksassa, jossa saattaa tosin olla myös jäämiä muista haitallisista aineista. Mulle sanottiin neuvolassa, et maksamakkaraa voi syödä silloin tällöin, mut mitään maksapihvejä ei kannata vedellä. Noi suositukset on monissa muissa maissa hyvin erilaiset, sillä esim amerikkalaisissa raskausvitamiinivalmisteissa on järjestäin melkein kaikissa myös A-vitamiinia (vieläpä korkeina annostuksina). Kai joku järkevä annostus löytyy jostain siitä väliltä:)
 
Musta tuntuu, että Suomessa kielletään vähän kaikki mahdollinen raskausaikana, koska tutkimustietoa on niin paljon saatavilla. Oon yrittänyt itse ainakin käyttää vähän maalaisjärkeä ja olla tuntematta hirveää omantunnon tuskaa, jos teen jotain suosituksista poikkeavaa (kuten että kävin hiukset värjäämässä ja käytän kasvovoiteita). Tutkimuksia on tietty hyvä olla, mutta joidenkin tuloksista selviää vain, että jollain aineella on pieni riski aiheuttaa jotain tiettyä, joten älä käytä ollenkaan, jos ei ole pakko. Pakkohan ei ole tosiaan esim hiuksia värjätä, mutta toisaalta itsensä hemmottelu raskausaikana tuo parempaa mieltä ja oloa ja vaikuttaa positiivisesti stressitasoon ja sitä kautta vauvan hyvinvointiin. Kukin eläköön tavallaan. Tarkoitan, että jos kovasti haluaa kaikkea mahdollista "pahaa" välttää, niin sitten se on oma valinta ja hienoa niin. Mutta pientä rentouttakin saa elämässä mun mielestä olla ilman, että joka asiasta täytyy tuntea syyllisyyttä ja pahaa oloa. Ne ihmiset, jotka näitä asioita pohtii ja punnitsee, ovat mun mielestä jo osoittaneet olevansa hyviä äitejä, koska miettivät sekä vauvan että oman edun kannalta. Molemmista pitää kumminkin pitää huolta.
 
Mulle oli ihan uutta, että kasvovoiteetkin on kiellettyjä. Kaikkiko? Ei tämmönen neljääkymppiä lähestyvä voi olla ilman kasvovoiteita. Hiuksia en värjää muutenkaan, joten tuo rajoitus ei haittaa. tosin jos olis harmaita, värjäisin varmasti.
 
Ei varmasti ole kasvovoiteet kiellettyjä. Mulle iski raskautumisen jälkeen sellainen vaihde, että ajattelin etten vetele ihooni mitään ylimääräisiä kemikaaleja. Kyllästyin siihen ja käytän taas kasvovoidetta ja vartalolle öljyä.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top