Muuttoväsymys

Quara

Puuhakas puhuja
Olettekos te muut tehneet muuttoa isompaan kotiin näin raskausaikana? Me päästiin pari viikkoa sitten muuttamaan uuteen kotiin, jota kuukauden verran rempattiin. Keittiön ja kylppärin teki remppafirmat, mutta muuten meidän "pieni pintaremontti" vei kyllä aika hyvin illat ja viikonloput.
 
Nyt on sellainen olo, että huh, en jaksa tehdä mitään! Vauvanhuone jäi toistaiseksi laittamatta, mutta siihen kai on vielä aikaa, kun ei se huonettaan tarvitse kuin ehkä loppukesästä. Sitä paitsi se huone pitäisi siivota kaikesta roinasta, jota sinne nyt on muuttokuormasta heitetty.
 
Nyt olisi tasan kuukausi aikaa äitiyslomaan. [:D]
 
Täällä olisi muutto vielä edessä [&:] Meidän ensin piti muuttaa vasta vauvan syntymän jälkeen, mutta nyt päätettiinkin kun hyvä asunto löyty että muutetaan ennen :P Eli 1.4 saadaan avaimet, onneksi ei ole kovaa kiirettä tästä pois, kun on tuttujen asunto. Saa sitten nähdä miten muutto menee [8|]
 
Kuun vaihteessa oli muutto, ja soli jo nytten aika raskasta hommaa! Onneks oli apulaisia paljon, niin ei tarttenu kaikkea tehhä miehen kanssa kahestaan. Kantoapuna yksi miespuolinen tuleva kummi ja sitte minun veli. Siivousapuna minun äiti ja sisko. Ihan riittävästi porukkaa :). Onneks on muutto jo ohi!
 
Me rempattiin omakotitalo katosta lattiaan syyskuun puolestavälistä nyt helmikuun alkuun...[8|] kyllä olin väsynyt tuon jälkeen!!! Nyt on vielä anoppilan kellarissa muutama banaanilaatikko meidän kamoja - joskus kun ne jaksais vielä sieltä raahata kotiin asti!
 
Meillä muutto vielä tulossa. Kamoja pitäisi pakata vaan kun ei jaksa. Mies remppailee asuntoaan vielä...
Sinne pitäis laittaa vielä lattia olkkariin ja toiseen makkariin sekä viimeistellä keittiö. Hätää ei sinänsä ole sillä molemmilla kämpät omia. Pistän omani myyntiin keväällä.
Mut kun sais sitä energiaa pakkaamiseen...
Mieluummin laittaisin sitä uutta asuntoa ja purkaisin tavaroita... :)
 
Me muutettiin isompaan asuntoon tossa joulukuussa,silloin olin viikolla 18. Ei mun oikeestaan paljoa tarvinnut tehdä. kantelin kevyitä.Mies,ja sen kaverit kanto painavat sisään ja mie järjestelin tavarat täällä sitten :)
 
Me muutettiin viikko sitten. Pari viikonloppua yhteensä meni, ekana revittiin parista huoneesta 6 kerrosta vanhaa tapettia irti seinästä laitettiin uutta tilalle ja seuraava viikonloppu meni sit muutossa. Tähän voin itse sanoa et onneks muutettiin välissä ennen lasta pienempään. Muuten tämä olis ollu aika rankka kokemus! Nyt oli valmiiks verkkokomeron tavarat siististi paketoitu ja kaikki turha karsittu pois kun piti viime kesänä mahtua 15 neliötä pienempään asuntoon.

Itse olin muuton suhteen aika skeptinen kun mies sanoi et saadaan kaikki kannettua päivässä! Välimatka 40km (ei nyt kovin paha mut kuitenkin) ja perillä kaikki pitäis KANTAA kolmanteen kerrokseen kun ei ole hissiä enkä itse saanut edes osallistua. Mut niin vaan oli tavarat uudessa kodissa lauantai-iltana puoli kahdeksalta. Meillä oli molempien vanhemmat ja mun veli apuna. Laatikkojen purkamisessa auttoi kovasti mun 3v kummityttö [:D] Nyt on enää muutama isän remppavälin täällä tallessa, muutama taulu laitettavana seinälle ja yksi laatikko purkamatta mikä on ihan täysin miehen tavaraa, minä en uskalla koskea [:D]

Rankkaa se oli vaikken itse portaita ravannutkaan, purin laatikoita ja siivosin. Vähän hävetti kun toiset joutuu ravaamaan portaita ja ite on käskytämässä et mikä menee minnekin [:(] Mut kielto tuli neuvolasta ja mieheltä niin minkäs teet...

Meillä alakerran naapurit järjestivät unohtumattomat tervetuliaistoivotukset...Emäntä tuli seitsemältä illalla kun viimeisiä kannettiin ylös niin avautumaan mun isälle että "kyllä teidän vähän pitäisi miettiä että milloin oikein muutatte! Meillä on lapsia että millon tämä teidän muutto oikein loppu!? yms yms.." [&:] Heillä on 5vuotias ja meillä oli kolme kertaa auto oven edessä kun sitä tyhjennettiin koko päivän aikana. Porauksetkin tehtiin ennen neljää...Hiljaisuuskin alkaa kuitenkin tässä taloyhtiössä vasta yhdeltätoista. Ymmärrän kyllä jos kello olis ollut vaikka kahdeksankin jo tai jos olis ihan pieniä lapsia et oikeesti on nukkuaika seitsemältä mut nyt tuli kyllä ihan puskista. Meinasin mennä näyttämään mahaa ja toteamaan et tän takia muutetaan JUST NYT mut oli ehkä parempi olla hiljaa [:D] Seuraavana aamuna heräsinkin sit kuudelta kyseisen emännän karjuntaan! Reilua valittaa yhden päivän muutosta kun itse herättä koko rapun kun suuttuu muksulleen...

Mut näillä mennään!
 
Mä kantelin kyllä itse sen verran mitä pystyin. Meillä oli parisenkymmentä kaveria apuna, koska ollaan erinäisistä syistä molemmat kantokiellossa. Siivoamiset sun muut hoidettiin itse. Rempassa oli muutamia kavereita tosiaan auttamassa.
 
Mua inhottaa olla tällainen norsu, joka lyö päänsä ja kroppansa joka paikkaan ja sitten vielä joka toinen on hönkimässä niskaan, että älä nyt rasita itseäsi. Esimerkiksi äitini hönkii sitä puhelimessa vähän väliä. Vaan mitä sitä sitten pitäisi tehdä? Maata paikallaan, syödä ja hieroa mahaa?
 
Mä olen pari viikkoa tuntenut itseni nyt tosi kömpelöksi. Kun mulla on jonkinverran isohko takamus niin nyt tuntuu et jos en takapuolella töni tavaroita niin sitten mahalla [:D]

Meillä muutto siinä mielessä helppo et ei tarvitse kantaa kuin minun tavarat kun miehen tavarat on jo periaatteessa siellä hänen asunnollaan (tungettuna meidän makkariin kun remppa muissa huoneissa)
joten itse muutto menee nopeasti ja toisaalta ihan rauhallisesti koska ei tarvitse kaikkea kerralla kantaa...
Kunhan vaan nyt sais sitä inspistä pakkaamiseen... olen jo kello kahdeksasta asti koittanut sitä kerätä... [;)]
 
Takaisin
Top