Monikulttuuriset ja/tai kaksikieliset perheet

Mira86

Oman äänensä löytänyt
Mieheni on Ukrainasta kotoisin ja asunut Suomessa 8 vuotta. Ollaan jo ennen plussaa päätetty, että meillä tullaan puhumaan kahta kieltä kotona :) Jo ihan vaan sen takia, että Ukrainan isovanhemmat pystyisi kommunikoimaan lapsen kanssa ja tietty se on tärkeä asia mun miehelle, että ne osaa myös hänen äidinkieltään :)

Mistä maasta teidän miehet on kotoisin, jos eivät ole Suomesta ? Miten mahdolliset kulttuurierot näkyvät arjessa? Millaisia haasteita olette kokenut parina ja erikseen, kun toinen on ulkomaalainen? Mitä kieliä puhutte kotona? :)
 
Jes, kiva että aloitit tästä aiheesta keskustelun! :) Minun mieheni on Englannista, mutta hänen sukujuurensa on muinaisesta Persiasta ja Intiasta. Kotona puhutaan englantia, mutta aion ilman muuta itse puhua lapselle suomea, jotta oppisi molemmat kielet. Kasvatusasioissa mieheni mielipiteet ei aina ole ehkä ihan moderneimmasta päästä, mutta luulen/toivon että me löydetään jonkinlainen kultainen keskitie näissäkin asioissa.. :D
 
Mun mies on Perusta :rolleyes: Ja keskenään puhutaan englantia mutta yksin kun olen esikoisen kanssa niin puhun kyllä suomea ja tytön (nyt 1v) eka sana olikin sitten ÄITI ihan suomeksi :shy::Heartpink Kyllä tuntuu ihanalle! Isi puhuu hänelle espanjaa, joten kolmea kieltä meillä väännetään :p Sama sitten tälle seuraavalle tulokkaalle.
 
Mun mies on Nepalista kotoisin ja asunut Suomessa 7 vuotta. Ollaan oltu yhdessä 6 vuotta ja aina puhuttu suomea. Nyt itse yritän kovasti oppia enemmän ja enemmän nepalia. Meidän tulevalle lapselle puhutaan omia kieliämme mutta kyllä se suomi kuitenkin menee vahvoille kun kuitenki puhutaan sitä keskenämme. Meillä ei oo Suomessa ollut mitään haasteita kulttuurieroissa mutta ehkä nyt kun ollaan Nepalissa kyläilemässä niin ne kulttuurierot tulee esiin. Saa nähdä miten sitten kun lapsi syntyy. Mutta mä pidän pääni ja sanon kyllä mitä asioita en hyväksy lapselle Nepalin kulttuurista.
 
Voinko kysyä Snaksu että millaisia eroja Nepalin kulttuurissa sitten on lapsen kasvatuksessa? Mielenkiintoista ois kuulla, kun Nepal niin vieras maa, ettei osaa oikein ees kuvitella :0 Mietin silloinkin kun puhuit siellä olevasi, että minkähän lainen maa on?
 
Olipa kiva pongata aihe täältä! :)
Mun mies on kotoisin Iranista, ja puhutaan englantia ja suomea jota hän tahtoo oppia. Tuleville lapsille tulee siis kotoa ainakin englanti ja suomi mutta itse tahtoisin että mies puhuisi hänen persiankieltään myös jotta sekin tulisi tutuksi lapsille. Mietin vaan onko kolme kieltä liian sekavaa.. töissä päiväkodissa oli ihan uskomatonta kuinka pienet lapset käytti kahta kieltä niin sujuvasti! :)
 
Ruusa# Täällä nepalissa on kyllä varmaa aika paljo eroja kasvatuksessa ja uskon että moni on aika alkeellisella tasolla kuten naapurissa Intiassa. Mutta siis mun tietääkseni esim kurittaminen on ihan ok täällä noh ainaki enemmän ku Suomes. En pidä näiden kulttuurin tavoista kuten että vauvoille laitetaan kajaalia ku muka on hyväksi silmille/liittyy jotenki kulttuuriin, uskontoon. Sit ne perhanan korvikset joita näkyy kaikilla pikkuvauvoilla täällä. en tykkää. Ei vauvat oo mitää koristekuusia. en oo nähny kenenkään sukulaisen käyttävän vaippoja vauvalla, se on outoa. Kyllä kai ne matkoilla sit käyttää toivottavasti. Lapset menee tosi aikaisin kouluun oliko kolme veenä se on kyllä jännää. Kyllä lapset sais olla ihan pikkulapsia vähä kauemmin. Pitää nyt perehtyä tähän kulttuuriin vielä enemmän ettei tuu yhteentörmäyksiä kasvatuksessa vaikka mies on ollu jo niin kauan Suomessa että tietää jo Suomen tavat sillee.
 
Aika jännä toi kajaali... Vaipaton toisaalta oppii ehkä nopeammin siistiksi! Mutta empä jaksais vahinkoja siivoilla...
 
Toi vaipattomuus on itse asiassa aika tyypillistä. Vanhemmat oppivat lukemaan lapsen "ny on aika tehdä tarpeet" eleet nopeasti. Ilmeisesti kaikki vauvat elelevät, mutta täällä länsimaissa ei välitetä niistä ihan aluksi niin lapsi oppii tekemään tarpeet vaippaan.

Koulu-tarha...ja se että lapsi saa mennä kouluun on iso asia vs töihin pellolle tms.

Kahden kulttuurin kanssa on välillä rankkaa, mutta myös todella antoisaa. Ja aina kyse ei ole kulttuurista vaan ihmisestä.
 
Juu varmaan ei suomalaiset tavat ole kaikessa parhaita. Esim Vietnamissa kuulemma vievät vastasyntyneen jo pissalle lavuaarille... Aika kätevää :) Vaikeaa toki olisi yhtäkkiä opetella omalle kulttuurille ihan vieraita kasvatustapoja. Ainahan vanhemmat yhdistää 2 eri perhekulttuuria, mutta varmasti teille monikulttuurisille perheille siinä vielä omat haasteensa!
 
Mun mieheni on alunperin Länsi-Afrikasta, Ghanasta, ja meillä puhutaan kotona suomen ja englannin sillisalaattia. Ollaan päätetty, että tulevalle lapselle minä puhun suomea, ja mies vain ja ainoastaan äidinkieltään hausaa. Englantia puhutaan jatkossakin varmasti yhdessä, ja tuleva lapsi sitä kuulemalla oppii, muttei opetettuna ainakaan ensimmäisiin vuosiin. Tosin jos perii isänsä kielipään, lisätään se päiväkoti-ikäisenä listaan. Isukki kun puhuu sujuvasti 9 eri kieltä :grin
 
Takaisin
Top