Mones lapsi muutti elämää eniten?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Kaaho
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Kaaho

Luottohahmo langoilla
Helmikuiset 2023
Toukokuiset 2025
Mulla on 1 lapsi ja toinen syntymässä aivan näinä päivinä. Oon miettinyt että monta lasta haluaisin ja oikein en asiaa tiedä. Jäisikö tähän kahteen vai antaako mahdollisuuden kolmannelle tai jopa neljännelle. Se vaan pelottaa että elämä menisi kaaoksesi ja liian työlääksi, jos on paljon lapsia.

Niin kyselisin kaikilta ja etenkin suurperheellisiltä, että monennen lapsen jälkeen koitte että elämä muuttui eniten? Oliko jonkun lapsiluvun ylittäminen semmonen, että on tuntunut, että elämä oli sen jälkeen selvästi työläämpää, raskaampaa tai hallitsemattomampaa? Monennen lapsen jälkeen alkoi tuntua että omaa aikaa ei enää juuri ole? Oliko ensimmäinen lapsi se joka muutti elämää eniten vai esim vasta sitte kun perhe oli koon puolesta "suurperhe"?
 
Meillä suurin harppaus oli ensimmäisen ja toisen välillä. Ikäeroa lapsilla oli 2v2kk ja eka kuukausi oli aikamoista kaaosta opetellessa jakamaan huomio kahdelle, ennen kuin omat rutiinit sai toimiviksi.
Kolmannen ikäero toiseen 1v7kk ja se vauva oikeasti meni siinä samalla muita pieniä hoitaessa ja muun perheen jatkeena, kaikki lapset oli kotihoidossa ja muistelen kuinka mukavaa oli elää vain oman aikataulun mukaan. Kolmannen ja neljännen välille tuli yli 3v ikäeroa, ja vauvavuosi tuntui todella helpolta. Tässä esikoisella oli eskari pakollisena, ja sen koin työläänä kun joka aamu piti herätä viemään ja parin tunnin päästä lähteä taas hakemaan pois. Toki tässä vaiheessa elämä mullistui myös sillä tavalla, että mihinkään tavalliseen autoon ei enää mahdu, yhden hotellihuoneen löytäminen koko porukalle vaikeaa yms.
Jotenkin tuon neljännen jälkeen tuli tunne että ns. normaalin raja ylitetty ja ihan hyvin viideskin menisi samaan porukkaan. Ei vaan ole pysyvää plussaa saatu.
Lapsi kerrallaan siis menty ja monta kertaa olen jo ajatellut että viimeinen raskaus.
 
Meillä ei ole suurperhettä, mutta sanoisin että ikäeron vaikutus on tosiaan iso tekijä. Meillä on lapsilla pieni ikäero ja koen että kaksi vaipoissa olevaa tarvitsevaa lasta oli rankka yhdistelmä sen ekan vuoden ajan. Nyt on jo helpompaa. Kuvittelisin, että sitten kun lapset on isompia ja suotaisiin vielä yksi vauva, niin olisi helpompaa kun kotona olisi vain yksi vauvaikäinen.
 
Meidän perhekoko on kasvanut hieman huomaamatta 9-henkiseksi, vauvan kaipuu on tullut aina uudestaan 😅 Kolmannen jälkeen olin varma että ei enää mutta vauvakuume iski uudelleen ja raskaus sai alkaa jos oli alkaakseen. Tämä viimeisin oli kyllä suunnittelematon, ehkäisyn läpi tullut yllätysraskaus mutta alkujärkytyksen jälkeen ihan mukava sellainen. Nyt ollaan siinä pisteessä että meidän perhe on täysi, oma sekä puolison pää pysyy vielä kasassa 😂
Raskasta oli silloin kun ensimmäiset kolme olivat alle kouluikäisinä yhtäaikaa kotona ja kun esikoinen meni eskariin, piti kahta muuta raahata eestaas heidän ollessa kotihoidossa. Oikeastaan neljäs ja siitä seuraavat ovat menneet siinä sivussa muun perheen mukana.
Nytkin on kolme alle kouluikäistä mutta tämä on erilaista verrattuna aiempaan, sanoisin että helpompaa.
Meillä on kotona ollut aina hallittu kaaos ja iloinen sekamelska, iltaisin siivotaan yhdessä enimmät tavarat omille paikoilleen. Omaa aikaa kaipaan aina silloin tällöin mutta olen enemmän koti-ihminen enkä mieli lähteä itsekseni kaupungille tai ulos iltaa istumaan. Minulle riittää kun pääsen käymään lenkillä ilman lapsia ja iltaisin lasten mentyä nukkumaan ehdin hetken puuhastella omiani. Yritän muistuttaa itseäni että lapset ovat pieniä vain hyvin lyhyen aikaa, oman ajan määrä kasvaa sitä mukaa kuin lapsetkin. Koululaisia ei meillä juuri kotona näy kuin ruoka-aikaan ja iltasella, kukin heistä viipottaa touhuamassa kavereiden kanssa ulkona.

Elämä muuttui varmaan eniten esikoisen jälkeen kun täytyi huolehtia yhdestä pienestä oman itsensä lisäksi. Seuraavan kerran kun toinen syntyi oli opeteltava uusi arki kahden kanssa. Kolmas olikin jo tuttua huttua mutta omalla tavallaan uutta ja huomattavasti raskaampaa kuin kahden kanssa.
 
Tuossa aiemmin jo mainittiin, että ikäero on iso tekijä. Meillä ikäeroa lapsilla on max 1v9kk. Kyllä työtä riitää, kun lapset tarvitsevat apua vielä monessa asiassa. Ja kahnauksia saa selvitellä :Smiling Face With Open Mouth And Cold Sweat:
 
Minusta kolmas toi mukanaan kaaoksen, mutta seuraavat eivät ole enää vaikuttaneet siihen mitenkään 😄 meilläkin kyllä pienet ikäerot lapsilla (max 2,5v), että tottakai sekin vaikuttaa. Aina ollut vauva ja vaippaikäinen isompi siinä samaan aikaan.

Nyt näitä on viisi enkä tiedä haluanko lisää vai en. Aika tiivistä tämä elämä kyllä on ja oma aika kortilla, vaikka minäkään en kaipaa muuta kuin lenkillä yksin käymistä. Toki siihen vaikuttaa myös miehen työt yrittäjänä, kun hän on aina töissä. Minä oon pitänyt isompia sisaruksia päiväkodissa, jotta on jotain apukäsiä arkeen ja pääsen edes kotona olevan nuorimman kanssa jonnekin.

Kahden lapsen kanssa kaikki on helppoa ja ne saa vielä tarvittaessa jonkun luokse hoitoon/yökylään. Ei tällaista isompaa lössiä minnekään saa eikä olla miehen kanssa käyty missään kahdestaan vuosiin 🙈 se kyllä joskus vähän häiritsee, mutta eiköhän me vielä ehditä.

Jokaiseen lapseen kuitenkin kasvaa vähitellen, ei kenenkään onneksi tarvitse hypätä kylmiltään suurperheen äidin saappaisiin.
 
[QUOTE="pilvikirsikka, post: 4994138, member: 92544"

Kahden lapsen kanssa kaikki on helppoa ja ne saa vielä tarvittaessa jonkun luokse hoitoon/yökylään.
[/QUOTE]

Mulla on kaksi lasta ja en kyllä ihan noin sanoisi 🫣 Aluksi oli välillä aikamoista säätöä, kun heitä yhtäkkiä olikin kaksi. Asutaan Helsingissä, liikutaan aika paljon kodin ulkopuolella ja julkisilla ja viime syksystä aika kirkkaana mielessä se, kun vanhempi lapsi opetteli kuivaksi ja oltiin useampi kerta kakalla jossain puskassa ja samalla imetin vauvaa 😅 Vanhemman piti opetella siihen, ettei kuljekaan enää rattaissa vaan potkupyörällä. Ja yleensäkin siihen, että jakaa huomiota, joutuu odottamaan jne. Vanhemmalla energiaa ja kovaa tahtoa riittää ja samalla vauva tarpeineen siinä.

Nyt vauva on 10-kuukautinen touhottaja ja vanhempi täyttää elokuussa 4v. Molemmat ovat ihania persoonia mutta on arki näiden kanssa aika elämäntäyteistä eikä kyllä aina helppoa vaikka lapsistani hyvin kiitollinen ja onnellinen olenkin. Varmasti viiteen verrattuna helppoa mutta riippuuhan helppous myös paljon elämäntyylistä ja lasten persoonista.
 
Takaisin
Top