Voi ginessa, et arvaakkaan montako kertaa täällä olen ajatellut tota tykkää -nappulaa [:D]
Lapsista ihan hieman; Juteltiin miehen kanssa ettei enää tehtäis, Riiahan on minun esikoinen ja miehen pikkukakkonen, kuin myös sitten viimeinen... Oon hirveesti pohdiskellut näitä juttuja, jotenki arvelluttaa se eten ehkä kakkosen kanssa saavuttaisi tätä ihanaa symbioosia missä nyt Riian kanssa olemme, jännittää myös sekin että mitä jos rakkautta ei riittäisikään? [8|]
Voi miten aikoinaan tätä lasta niin toivoin, ne kymmenet tikut mihin pissasin ja jokainen kolhaisu sydämeeni kun sitä pystyviivaa ei siihen näyttöön tullutkaan. Ja miten asiat muuttuvatkaan; kummallista on jopa lievä pelko tulla raskaaksi, nään unia että olen raskaana ja ihan rikki. Koska nyt kun tiedän minkälaista tämän ihanan nyytin kanssa onkaan olla, ei abortti tulisi kysymykseenkään. Kamalaa ajatella näin, mutta se olisi kamalaa [:(]
Toisaalta, miten ne asiat tosiaan muuttuvatkaan, Riia kun tosta lopettaa olemasta mun vauva, niin ehkä haluan taas sellaisen [8|] Lohduttavin ajatus on siinä että ovet ovat avoinna, mitään ei tarvitse päättää nyt... [:)] toivottavasti [8|]